Unohdin kertoo teille viime lauantaiyön stoorin 
Kello oli jotain 03.00-04.00 välillä, kun kännykkä pärähti soimaan. No, meikä siihen unenpöpperössä vastaamaan..Luulin että jollekin omaiselle sattunut jotain
Keskustelu sujui tällä tavalla:minä: "M.... T...
ääni (miehen) puhelimessa: "Tuutko hakeen mut pois täältä?"
minä: "Mistä täältä?"
mies: "No, täältä!"
minä: "Missähän suunnilleen oot?"
mies: "Täällä ravintolassa tietenkin!"
minä: "Jaa, niinkö."
mies: "Joutaisin jo kotiin, haetko?"
minä: "En tuota taida tulla, josko taksin soittaisit."
mies: "Sikshän mä sulle soitinkin.."
minä: "Ei tää kyllä nyt oo taksiasemalla, vaan ihan yksityisen ihmisen kännykkä johon soitit."
mies hetken hiljaa ja jatkaa: "Ai anteeksi kamalasti. Mutta on sulla kiva ääni..Voitaisko jatkaa puhelua?"
minä: "Oikeestaan olin jo nukkumassa ja että varmaan ukollakin ois tähän jotain sanottavaa."
mies: Harmi, saanko soittaa joskus uudelleen?"
minä: "Ei se oikein sovi..Koita nyt saada se taksi jostain."
mies: "Onko ihan varma ettei tää oo taksiasemalla?"
minä: "Ei varmasti oo."
mies: "No, hyvää yötä ja anteeksi häiriö!"
minä: "Sattuuhan sitä, mutta seuraavalla kerralla kun on ohranjyvä silmässä, pyydä portsaria soittaan taksi. Hyvää yötä."
Kaikkea sitä sattuukin viikonloppuisin..Onneksi mulla on aika pitkä pinna ja vaikka mise oli humalassa, pyyteli anteeksi.. 
Kun en saa sitten enää unenpäästä kiinni ja valvon ja valvon.. Kännykkä pysyy meillä yöt kiinni mutta kotipuhelintahan ei viitsi sulkea tai ottaa töpseliä pois seinästä. Onneksi harvoin siihen kukaan soittakaan enään nykyisin.