Läksin tossa vähän yli kymmenen koirien kanssa lenkille. Tarkoitus oli tehdä vain pieni "korttelinympäryslenkki" pellolla että saisivat tarpeensa tehtyä, mutta mentiinkin puistoon, kun siellä näytti olevan muitakin. Se toinen koira oli ennalta outo lk. collien näköinen pentu, joten pistin Deen aluksi toiselle puolelle (en siis enää oikein päästä vieraiden koirien kanssa leikkimään, vain tuttujen), mutta hetkenaikaa tarkkailtuani tätä vierasta pentua, vaikutti siltä, että Delta voisi tykätäkin tästä. Kysyin omistajilta luva, että saanko ottaa Deen hihnassa tutustumaan, ja luvan saatuani sitten toimeen. Yllätyksekseni Delta oli heti juonessa mukana ja koirilla synkkasi hyvin, joten laskin likan vapauteen ja niin ne painelivat häntä soirona pitkin puistoa. Eipä tuota intoa vaan kauaa riittänyt, vaan Delta osoitti olevansa "jo iso tyttö" ja leikki-into laantui ja koirat vaan seisoskelivat -näköisinä (paitsi se vieras pentu, joka yritti saada vuoroin Puttea ja vuoroin Deetä leikkiin )

Onneksi bongattiin sitten Deltan paras kaveri, Briardiuros Eddie, ja lähdettiin niiden kanssa lenkille puistosta.Ei olla pitkään aikaan nähty Deen koirakavereita (leikkauksen jälkeen se on leikkinyt vain kahdesti rhodekaveri Danan kanssa - ekalla kerralla näytti kyllä aika nyrpeää naamaa Danalle, joka yritti saada likkaa riehumaan ) ja jälleennäkeminen oli riemuisa

Hetken päästä sitten Eddien omistajat kysyivät, että raaskisinko päästää koirat/n irti. Vähän epäilevin mielin päätin ottaa riskin, paikka oli kuitenkin sellainen, että koirat eivät pääsisi autotielle (meluaita esteenä) ja näkyvyyttä oli hyvin, että tulisiko muita koiria/pyöräilijöitä meidän suuntaan, ja joki taas esti yhteen suuntaan karkaamisen.

Hyvinhän se meni Alussa Dee ja Eddie otti hillitöntä spurttia ja sitten Delta menetti taas mielenkiintonsa riehumiseen ja käppäili vain tai vietti aikaansa syöden koivunoksia

Kahteen kertaan kutsuin luokse ja molemmilla kerroilla antoi kiinni, kyllä mä olen ylpeä! Nyt pitää lähtee Eddien kanssa useammankin lenkille

Edit: Vielä lisään sen, että ekalla kiinniottokerralla tietä pitkin meni koira. Sama koira tuli hetkenpäästä takaisin, ja silloin ei tarvinnut ottaa Deltaa edes kiinni! Kyllä mä nyt olen ylpeä tuosta koirasta!

Hienoa.. oppi on mennyt näköjään perille.. On se vaan niin ihana tunne kun voi luottaa koiraansa..

Hieno juttu

Tuo on just meidän vinttareiden omistajien ainiainen huoli. Koirat kyllä tulee, jos ei mitään pupun kokoista ole näkyvillä, mutta täysin kuuroja, jos liikkuvaa ilmaantuu näkyville. Ihan turha huutaa kitarisat punaisina, jos ajo käynnistyy. Tulevat, kun ehtivät, ja toivottavasti ilman saalista.

Viime viikolla vanhuskoira katosi lenkillä ihan yhtäkkiä.
Mummua ei ollut missään Ei tullut huudoista, ei vilaustakaan koirasta. Aikani etsittyä löysin sen sitten erään lammen rannalta katselemassa sorsia! Oli hirmu iloinen, kun näki minut "Waude, kiva, säkin tulit!"
Ne on just tollasia, osaavat kääntää asiat nurin niskoin. Vihainenkaan ei oikein voinut olla, oli niin iloinen, kun minäkin tulin bongaamaan sorsia..taas meni lähes kaksi tuntia aamulenkkiin.

s-ml Voin hyvin nähdä sen ilmeen.. Mammakin tuli sorsia katsomaan.. Kyllä ne on ihania, ja eikä todellakaan voi olla vihaisia tuollaisille ahaa..ilmeille..