Molempien koirien kanssa ollaan aloitettu, niin, että koirat ovat olleet reilun vuoden vanhoja. Minen jaksa käsittää ihmisiä,joilla agi on ilmeisesti koko elämä ja pitää kasvavalla pennulla mennä treenaamaan tosissaan. Annetaan pennun olla pentuja, on sitä agia aikaa
harrastaa myöhemminkin.
Sissillä oli aloittaessa perustottelevaisuus hyvin hallussa. Pienestä asti käyttiin tokoilemassa, mutta kun aloitettiin agin treenaaminen, jäi toko sitten siihen. . Mutta perusasiat koira hallitsi hyvin, miä taisin olla meidän parista se ongelmanuori

Mullakin oli ikää se hurjat 11v, kun aloitettiin agi. Alussa oli meillä kieltämättä tahmeeta, mutta kun tässä nyt on ite vähän vanhentunut ja viisastunut(?), on homma alkanut kulkeakin. Sissin kanssa en mitään koulutus-asioita tekis nyt toisella tavalla, vaikka saisinkin.
Demillä oli myös perustottelevaisuus hallinnassa, kun alettiin treenaamaan. Omien harrastusten takia mulla ei ollut aikaa mennä Demin kanssa alkeiskurssille, joten alettiin treenaamaan Sissin harkkojen yhteydessä itsenäisesti esteitä. Pahin virhe oli varmaan otta A ensimmäisenä esteenä, koira tykästy siihen totaalisesti ja nykyään on vähän turhan innokaskin sinne menemään. Demin kanssa treenattiin alussa tosi epäsäännöllisesti, millon nyt sattu hallille pääsemään ja mitä esteitä sattu olemaan vapaana, niin niitä sitten harjoteltiin. Sen huomaa meiän menemisestä edelleen, että perusasioita olis voinut treenata paremminkin..
Meillä ei ole mitään hallittavuus-kokeita koskaan ollut, mutta miusta on tärkeetä, että koira on jotenkin hallinnassa, kun agia aletaan harrastamaan. Jatkuva karkailu häiritsee kouluttamista ja vie muilta aikaa. Mutta ei sitten taas toisaalta tarvitse mikään toko-koirakaan olla. Ja miä toivon, että kukaan ei ottais koiraa vaan agi-koiraksi ja alkais treenaamaan liian nuorella pennulla

Alkaa höyry nousemaan aina korvista, kun näkee koulutuskentällä pieniä pentuja menemässä esteitä..