Menee hermo ja sen kyllä huomaa!!
Syö, ei syö, syö, ei syö, syö... Vaihdetaan jästipäinen narttukoira lampunjalkaan.
Joo, ollaan maalla oltu (jee jee, puoltoista viikkoa vesisadetta, kivaa) ja koira liikkuu sekä vapaana, että remmissä. Oleillaan paljon pihalla mikä koiralle nyt ei varsinaisesti ole liikuntaa, mutta siis kuntopuolestakin huolehditaan.
Ja ei, mä en saa tuota otusta syömään "säännöllisesti" ja hyvin. Tai no, syöhän se hyvin... Laadukkaita nappuloita ja naudanmahaa ynnä kuivalihaa vuorotellen. Ei kavita, mä myyn tuon mustalaisille.
Yhdessä vaiheessa lakkasi syömästä naudanmahaakin ja ostin purkkiruokia, joita en mielelläni syötä ja taas maittoi ruoka. Mä en tiedä enää mitä teen tuon kanssa, myyn nahkurille hanskoiksi.
Vaihtelen kai koko loppuelämäni ruokia tuolle. Noista nappuloistakin... Olen kokeillut paria muutakin (kalliimpaa ja kaikkien hurttien rakastamaan sekä saman hintaista toista nappulaa), mutta ei, ei syö sen paremmin, joten luovuin sitten molemmista ja syötän tuota hyväksi todettua. No, oli pakko päästä purkautumaan, kun en tiedä teenkö itse jotain väärin vai olenko vain saanut riesoikseni anorektisen koiran...