onko kenelläkään espanjanvesikoiraa??
minkä lainen sen luonne on??
paljonko se maksaa ja onko se helppo hoitoinen???

tykkääkö joku edes niistä??

eikö tosiaan kukaan ees tiiä sellasta rotua?

Mäkin olisin kiinnostunut kuulemaan jotain perroista Luonnetta ym.

Olen pari espanjanvesikoiraa tavannut, suloisia pikku nyöri/kiharaturkkeja .
Kuulemani mukaan perrot ovat iloisia ja oppivaisia, niitä kilpailee näyttelyiden lisäksi ainakin tokossa ja agilityssä, rodulla on myös pk-koeoikeudet, tarvitsee aktiivisen omistajan. Haukkuherkkyyttä esiintyy jonkin verran. Turkki leikataan muistaakseni 1-2 krt/vuosi.

Vesikoirayhdistyksen sivuilla on paljon juttua perroista.

Moi, vasta liityin tänne puskaradioon ja omistan kaksi ihanaakin ihanampaa perro-neitiä. Eli luonne, no, perroissa on hyvin paljon sellaista varautuneisuutta ja arkuutta. Mutta yleensä se johtuu ihmisestä kenelle perro joutuu minkälainen koirasta tulee. Esim. jos ihminen on sellainen joka on paljon omissa oloissansa tulee koirastakin sellainen.

PK-oikeudet perroilla on, mutta uhataan että ne vietäisiin kohta perroilta pois, jos kukaan ei mene tekemään tuloksia.

Hinnasta en osaa sanoa se riippuu täysin kasvattajasta mitä pyydetään, yleensä se on haitarilla 600-1000 euroa.

Omasta kokemuksestani voin sanoa että perrot ovat hyvin älykkäitä, oppivaisia ja sopeutuvaisia koiria! Ja niiden kanssa voi harrastaa näyttelyitä, mejää, tokoa, agilityä yms. Ne ovat hyvin monipuolisia koiria!

Ja jos haluat lisää tietoa osoitteesta http://www.zorrazo.com on hyvin rehelliset ja asialliset sivut missä kerrotaan luonteesta, terveydestä....yms.

Toivottavasti viestini auttoi sinua!

Tutuillamme on n. 9kk(?) ikäinen hurrmaava perro-pentu, jota alan esittämään näyttelyissä, sillä tämän on käytävä kahdessa näyttelyssä. Kennelnimeä en tiedä, mutta kutsumanimeltään Nalle.

en ole nähnyt moista koiraa muutakuin kirjoissa
mutta sellainen olisi mukava saada ja mitä olen kirjoista lukenut niin se on tällainen:
aluperä ja käyttö:
rotu on vanha ja kuuluu samaan koiraryhmään kuin ranskalainen barbet.espanjanvesikoira on vedessä työskentelevä, noutava koira, joka sopii myös paimenkoiraksi.rodulle on luonteenomaista on kihara ja villava karvapeite, joka on hyvin vettähylkivä.karvapeitteensä ansiosta espanjanvesikoira on hyvin kestävä vesityössä ja selviytyy hyvin myös vaikeissa sääoloissa.
ROTU ON HARVINAINEN KOTIMAANSA ULKOPUOLELLA.

ulkonäkö:
espanjanvesikoira on keskikokoinen, hieman korkeuttaan pitempi, vilkas ja uuttera koira, jolla on lyhyt, kihara karvapeite.sillä on hyvin kehittynyt hajuaisti, ja se erittäin oppivainen.

eli nämä olen lukenut...
mutta ei se välttämättä sitä tarkoita että joka koira olisi samanlainen...

En heti huomannutkaan tätä aihetta. Harrastan ja kasvatan perroja eli espanjanvesikoiria, ja vastailen mielelläni rotua koskeviin kysymyksiin.

Ihan ensiksi korjaan pari pientä väärinkäsitystä tai muuttunutta tietoa. Eli ei voi todellakaan sanoa että perroissa olisi paljon arkuutta ja varautuneisuutta. Nuo kaksi ominaisuutta ovat muutoinkin kaksi täysin eri asiaa. Pidättyneisyys/lievä varautuneisuus on perroille hyvin tyypillistä ja myös sallittua, sillä se liittyy rodun alkuperäisiin työtehtäviin (paimennus ja vartiointi), ja on yleistä myös hyvin monella muullakin paimenrodulla.

Pidättyväisyys/lievä varautuneisuus tarkoittaa sitä, että vieraan ihmisen nähdessään perro ei välttämättä olekaan kiinnostunut juoksemaan innoissaan vastaan, vastaanottamaan rapsutuksia ja huomiota vieraalta. Sen sijaan se pysyttelee mieluummin omalla reviirillään tai omistajansa lähellä, ja tarkkailee aikansa rauhassa kauempaa ennenkuin kiinnostuu tekemään tuttavuutta lähemmin.

Kerran johonkuhun tutustuttuaan perro muistaa tämän ihmisen aina, ja siitä lähtien yleensä vastaanottaa hänet aina iloisesti ja avoimesti. Tämän rodulle ominaisen luonteenpiirteen vuoksi perro on aina pentuiässä sosiaalistettava kunnolla. Ilman kunnollista sosiaalistamista varautuneisuus saattaa mennä aikuisiä liian voimakkaaksi. Tällöin se usein myös sekoitetaan arkuuteen.

Arka on sitten taas jo sellainen piirre että se ei tietenkään ole missään nimessä perrollekaan sallittua. Arkoja perroja ei onneksi paljoa näekään -mutta kyllä niitäkin tapaa välillä. Usein kyseessä on pentu joka on joko sosiaalistettu äärimmäisen huonosti (eli se ei ole pienenä pentuna saanut tarpeeksi kontakteja vieraisiin ihmisiin), tai sitten sillä todella on taipumus perinnölliseen arkuuteen -tämän vuoksi on erittäin tärkeää katsoa huolella että ottaa pennun hyväluonteisista vanhemmista. Tämä koskeekin sitten jo ihan mitä tahansa rotua. Rodussa kuin rodussa esiintyy myös arkoja ja muutoin huonompiluonteisia yksilöitä.

Itse aikoinaan valitsin perron osaksi juuri sen vuoksi että pidän koirasta joka ei säntää kenen tahansa vieraan ihmisen syliin tai mukaan. Juuri se että perro ei välitä vieraista ihmisistä, mutta rakastaa suunnattomasti omistajaansa ja omistajan perhettä ja ystäviä, on minulle suuri plussa kun rotuominaisuuksia mietin.

Yksilöllisiä luonne-eroja on perroissakin paljon, ja parhaan kuvan rodun luonneominaisuuksista saa kun yrittää tavata livenä mahdollisimman monta eri koiraa. Itse omistan kaksi luonteeltaan hyvin erilaista perroa. Toinen on selkästi varautunut, toinen taas superavoin pusuttelijatyttö joka rakastaa vähän liikaakin myös niitä tuntemattomia.

Rotu EI ole enää harvinainen kotimaansa Espanjan ulkopuolella. Esim. täällä omassa Suomenmaassamme rotu on jo sadan suosituimman rodun listalla puolivälissä. Rotua on paljon myös muissa pohjoismaissa, ja siitä on innostuttu myös Yhdysvalloissa kovasti. Kirja jossa rotua sanotaan muualla harvinaiseksi, taitaa olla jo aika vanha. Tokihan rotu oli vielä joitakin vuosia sitten harvinainen muualla maailmaan, tulihan se Suomeenkin vasta kymmenen vuotta sitten. Suuri suosio on kuitenkin lisännyt tuontien sekä pentueiden määrää hurjaa vauhtia.

Haukkuherkkyydestä sen verran, että tietyllä tavalla perro on haukkuherkkä -mutta se rajoittuu yleensä vain ilmoitushaukkuun. Tarkoittaen sitä että perro usein ilmoittaa yhdellä haukahduksella jos vaikkapa ovikello soi tai jos se huomaa pihan läheisyydessä vieraan ihmisen. Mikään räksyttäjä tai tyhjänhaukkuja perro ei todellakaan ole, ja meilläkin on kerrostalossa aina saaneet naapurit olla rauhassa ääniltä.



Perroista lisää tietoa:

Vesikoirat ry:n sivut: http://www.vesikoirat.fi (jota kautta löytyy myös kasvattajia ja heidän omia sivujaan)

Vesikoirafoorumi: http://www.forumer.com/vesikoirat

Vesikoirayhteisö: http://groups.msn.com/vesikoirat

niin, siis tarkoitin sitä, että lievää varautuneisuutta yms.
en vain aina osaa sanoa asiaa selvästi...

Puzu: Ei se mitään.

Pk-oikeuksista sen verran, että niiden suhteen en ole huolissani. Sama sääntö koskee kaikkia rotuja -täytyy olla olemassa tietyllä ajanjaksolla pk-tuloksia jotta oikeudet säilyvät. Perroilla on aikaa vuoden 2006 loppuun tehdä se yksi tulos, ja uusia nuoria harrastavia perroja on putkahtanut harjoituskentille sellaiseen malliin että eiköhän se tuloskin sieltä tupsahda ajoissa. Kisoihin vaadittavan BH-kokeen on jo tänäkin keväänä suorittanut monta koiraa.

Nostanpas tämän aiheen täältä, ja hehkuttelen sitä että perrojen PK-oikeudet on nyt sitten turvattu:

Pk jälkikoe 25.9.2005 Raisio, Kimmo Suomi
Fin MVA Zorrazo Bandolero 198/86 pistettä = JK1, sekä luokkavoitto.



Ja sainpas muuten vihdoinkin omat espanjanvesikoira- ja lk ibizanpodencoaiheiset kotisivuni julkaistua. Alkukankeuksien jälkeen apuun riensi Suvi joka hoiti homman suit sait sukkelaan.

uusi Suomen perrorinki

tääältä sinne kurkkailemaan

perroihmiset ,Tervetuloa mukaan!

Tuttavallamme on 1½ vuoden ikäinen espanjanvesikoira narttu. Oikein ihana ja energinen tapaus. Muutaman kerran on osallistunut virallisiin koiranäyttelyihin, viime tuloksena taisi olla EH.

Meillä taaplaa tasan viikon päästä perroneiti.

Eikä Onneksi olkoon Nea!
Mistä kennelistä nyt päädyitte pennun ottamaan?

Zorrazosta. Käyppä kurkkaamassa galleriasta, niin sinne jo laitoin pentusen kuvan.

Meidän perheeseen on tässä kesän lopulla/syksyn alussa tulossa nyt toivottavasti perro hauveli, koira tule oikeastaan siis siskollle. Mutta isosiskoni asuu vielä silti kotona Perroilla on mielestäni todella hellyttävä luonne, mutta niillä voi myös harrastaa kaikenlaista......Turkkikin on todella upea mielestäni

Rebekka, mistä te aijotte nyt ottaa kun Viivi jäi tyhjäksi?

Isla-neiti on aivan ihana! Ikää löytyy 12 vkoa ja painosta ei puhuta. No ei vaineskaan, 5,5 kg. Vauhtia riittää tosi paljon ja nyt on jo tajuttu että omistetaan hampaat ja täytyy siis puraista ihan varmuuden vuoksi kaikkea liikkuvaa.. Meillä on sellainen pieni suihkulähde niin Isla on ihan rotunsa mukaan kyllä täysin vesikoira, eli heti kun silmä välttää niin hyppää sinne likaiseen veteen polskimaan. Onhan se hauskaa katseltavaa, mut kun itte pitäis pestä se koira niin iloa ei paljoo löydy enää. Kaiken lisäks kun Islan mielestä suihkussa käyminen on ihan järkyttävää puuhaa, kun taas uiminen jossa kastuu kokonaan on paljon hauskempaa. Meidän neidin logiikka.

Perro on aivan mainio rotu Mitä itse nyt olen tutustunut.....Turkin hoito helppoa, koska koirasta ei tieten kään lähde karvaa, koska se on rastaa!:D Nekku vastaus....= se jääköön salaisuudeksi vielä