Juu, katsoin. ^^
Ihmetytti se tyyppi, joka sanoi haluavansa olla sylikoira Manhattanilla. En mie ainakaan haluaisi.

Kuinka joku ylipäätään VOI kuvitella, että koira olisi onnellinen syödessään hanhenmaksaa ja sipsutellessaan sadan metrin lenkkejä pakokaasuja hengitellen pitkin NYKin katuja?

Öh. Ja ihmetytti sekin, kuinka kiltisti ne koirat alistuivat puettavaksi rimpsumekkoihin ym.
Kyllä mie rakastan Caraa ja se on tärkeä kaveri, mutta koiran asema ei ole olla lapsen korvikkeena ja hyysättävänä. ja se, että koirasta sanotaan "hän", särähtää korvaan. Englanniksi tietysti
she tai
he on se paras vaihtoehto (Miten olisi
it elävästä eläimestä?

), mutta suomeksi
hän kuulostaa kummalliselta. Kyllä koira on se.

Mutta
se ei mielestäni ole niin verrattavissa englanninkiliseen vastineeseensa. Kyllähän meillä on ihmisetkin "se", mutta ei kyllä englanninkielilissä maissa. "
Se teki sitä ja tätä" ei ole loukkaus meillä, mutta...
Okei.