Eli onko teillä? Ja millaisiin ongelmiin olette omienne kanssa törmänneet??

Minulla kokemusta kahdesta ex-varjusta, ensimmäinen oli varsinainen kuuma kalle. Se lopetettiinkin myöhemmin kun paljastui sairaaksi.

Tämä toinen, n. 2-vuotias narttu on sitten taas killti kuin lammas. Miellyttämisen halua löytyy kymmenen koiran edestä ja neitiä on helppo kouluttaa. Pysyy kontaktissa ihan itsestään... Ainoa ongelma sen kanssa on toisille koirille rähjääminen. Se on sillä enemmänkin opittu tapa kuin agressiivisuutta. Tarhalla kun parisen kymmentä narttua saa slaagin joka kerta ku joku tuodaan lenkiltä niin tavaksihan tuo tulee... Alku rähinän jälkeen on sosiaalinen ja leikkisä muitten koirien kanssa. Toinen ongelmaksi muodostunut asia on nyppiminen, siis toisten koirien karvoista nyppiminen... Outo ja kiusallinen tapa leikkiä.
Voitte kuvitella ettei ole mukavaa kun täti näyttely buudelinsa kanssa tulee aitaukseen ja tämä neiti jatkaa siitä mihin trimmaaja jäi ...

Sitten on yhteiskunta... Meillä meni kuukausi ennen kuin naapurit alkoi kulkea taas rappukäytävässä samaan aikaan minun ja hullun virolaisen katu rakkini kanssa . Eli ennakko asenteita on näitä kohtaan on uskomattoman paljon...
Talossamme on paljon koira perheitä, joku haukkuu aina. Ensimmäisen varjun kanssa siitä meinasi tulla oikein sanominen naapureitten kesken koska se oli tietysti se katupiski joka siellä räksyttää vaikka todellisuudessa näin ei ollut koska koira oli lähes aina mukanani...

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia ihan laidasta laitaan....

pst. mikä on varju? x)

Pötkylä: Sehän on rescue-koira Viron Varjupaikista

Täältä löytyy mia, eli linkissä on enempi ja koko alku:
Mian tarina
Ongelmia oli iso liuta. Mitä voikaan odottaa nuorelta hel** itsepäiseltä ja tottelemattomalta ja täysin kouluttamalta koiralta? Joka on vielä siinä nuoruuden innoissaan että alkaa muodostaa omaa paikkaansa laumassa. V: Ongelmia...
Se ei ollut sisäsiisti, varasti ruuat, oksensi aina autoon ja sen jälkeen kun se loppu alkoi uliseminen, hyppi pöydille (kaikkea vasten), ei minkäänlaista miellyttämisen halua, karkasi aina kun päästi irti hihnasta, läpsi tassuillan naamaan (ah, niitä arpia..), pureskeli kaikki muoviset tavarat (mm. 15kpl kirjaston kirjoja, kännykän, johtoja, pikku krääsää, 3kpl kenkiä (kyllä ne mun parhaat), kaukosäätimen etc...), ei osannut syödä nappuloita,---> sopivan ruokavalion ettiminen kesti yli vuoden, vatsa äärettömän kova ja herkkä, ei osannut mitään tapoja, remmikäyttäytyminen oli jotain aivan hirveätä (plussana se ettei vetänyt) mutta muuten.. Ei antanut leikata kynsiä ja kohelsi muutenkin enemmän kuin laki sallii
Varmasti tässä nyt jäi jotain, mutta eikös aika kultaa muistoja?
Nyt on tultu siihen että kirjoja kyllä vielä syödään ja kenkiäkin kanniskeltaisiin jos antaisin ja vatsan kanssa vieläkin etsitään sitä parasta ruokakoostumusta ja auto ei ole edelleenkään se lempi paikka, mutta muuten ollaankin päästy suurimmaksi osaksi eroon ja neiti on mitä rakkain
Jonkin verran vielä tehdään töitä noiden muutamien kanssa, mutta muuten neiti on mitä kiltein ja ihanin Ja jääräpäisin

Täältäkin löytyy yksi Tallinnalainen "sekopää" Rekku Rescuen kautta ostettu pentu. Pentu ei ole koskaan (tietääkseni) ollut tarhalla, vaan alusta asti Tallinnassa kotihoidossa.

Hurjat ennakkoluulot ihmisillä on näistä Tallinnan koirista. Itse sain kuulla, että näistä saa ties mitä tauteja ja hullujakin ovat. Eikä edes elä kauaa. Päätäni ei tietysti onnistuttu kääntämään enää millään, kun olin päätökseni tehnyt. Muutamaa viikkoa myöhemmin sain hakea pennun helsingin satamasta.

Pennun kanssa tuskin samoihin ongelmiin törmää, kuin aikuisen. Meillä on vain sisäsiisteys vähän hakusessa ja se, mihin niitä hampaita kuuluu käyttää Kovasti pentu minua seurailee, odottaa vessankin oven takana, kun ei mukaan pääse. Tänään pennulle iski hätä, kun tulin itse käymään sisällä, jätin pennun pihalle ja vedin oven kiinni. Olin pois n. minuutin, kun kävin hakemassa kameran

Pentu on 2.2.2006 syntynyt, että ihan vauva vielä Ollut minulla kohta viikon. Löytyy vielä Rekku Rescuen sivuilta kohdasta "varatut nartut" ja nimellä "Spannu".

Onnea Spamperi ihanasta pennusta, itse yritän kaikin voimin suostutella äitiäni tuohon ihanaan Coconutiin..

Meillä on nyt kahden varjulaisen vahinkopentu, mutta pentue syntyi Suomessa, mutta varju-alkuperää on. Nanna on kohta 2 vuotta vanha.

Tällainen mussukka:


Lisää meidän kotisivuilta

Nanna: Kiitos Ihana tuo on, hurjaa miten nopeasti se kasvaa.

Kaunis koira tuo teidän Nanna

Coconut näytti tänään olevan varatuissa. Onnistuitko puhumaan äidin ympäri, vai ehtikö joku muu ensin?

Meillä Koirapakolaisten kautta tullut seropityttö Sissi, Rakverestä kotoisin. Maailman kultaisin, kiltein, tottelevaisin ja miellyttämisenhaluisin.

Ikää 2½v, tullessa ikää oli 3,5kk Ei todellakaan kaduta yhtään!

Nanna* Kuinka kaunis otus! Siis aivan mielettömän kaunis . Onko teillä tietoja mitä rotuja siinä mahdollisesti on?

Ja mitä ihaninta kesää ex- varjureille ja tietenkin myös ex- virolaisille ja niiden kaksi jalkasille!

samaa myös katsoin aivan ihanan näköinen

Meillä kans ex. varju.. kuvia osoitteessa http://ceri.vuodatus.net Siellä myös alku taipaleen tarinaa.. lähinnä ne ikävät jutut on tullut sinne. Muuten meillä menee hyvin tai oikeestaan loistavasti.

Mie harkitsin koiran ottamista sieltä tallinnasta mutta mies ei ollut samaa mieltä Mutta nyt meillä on ihana vuffe :wub.

Kiitos kehuista. Nannasta ei tiedetä mitä siinä on.

Ei tullut Coconut meille. Ja ei meille toista koiraa tule, äiti on niin...

Naapurin koira on sielt. Varjun sivuilt löytyy Intosta juttua...

Oon vähä tyhmö mut mikä on ex-varju?

en oo varma mut eiks se oo koira joka on adoptoitu varjupaikalta??(esim.viron varjupaikalta)

Eli koiria jotka ovat tuotu viron tarhoilta suomeen uuteen kotiin.
Katsoin että olit myös laittanut match show ilmotuksiin tuon Pk match show ja siellä on erikseen luokat varju uroksille ja nartuille jotka ovat siis tuotu virosta suomeen.
Viron entinen tarha oli nimeltänsä varjupaik josta nimitys sai alunperin lähtönsä.

Kiitos , nyt selvisi

meilläpä ei ole vielä ainakaan varjulaista
mutta kyllä sellainen varmaan tuleepi jossain vaiheessa..

(ainakin mitä äiti höpötti, että se homaa ainakin jonkin moisen koiran ja ehkäpä vielä juuri viron koirista.. )

Täällä on yksi RekkuRescuen kautta tullut piski, ei tosin ollut varjussa

Mulla on Varjupaikista haettu koira. Hyvin stressiherkkä ollut koko ajan.

Mie oon taas käyny Recku Rescuen ja Pelastetaan koirat sivuilla. Täysin tyhmää touhua (siis miun vierailut siellä sivuilla)... Ei vaan pitäis mennä. Mie niin haluisin ottaa sieltä sellasen. Mut joku päivä miulle sellanen tuleekin