Tervehdys,
tokoa tai agilitya 6-ryhmän koirilla harrastavat:
Onko koiranne riistaviettisiä, ja miten saatte ne pysymään kentällä toko- tai agility-treeneissä ja kisoissa? Miten pääsitte treenin kanssa alkuun, ilman että tarvi pelätä koiran karkaavan jonkun oravan tai linnun tai pupun perään kesken harjoitusten?
Muuten voisin kyllä ottaa ihan huumorilla tuollaiset episodit vaikka kesken vakavammankin treenin, mutta kaupunkialueella se ei ole leikin paikka, jos koira ei ole kontrollissa. Ja sitä kautta se estää koko harjoittelun mikäli ei satu löytämään jotain aidattua harjoituspaikkaa... (onko sellaisia?)

Tavoitteenani nyt ei ole mitkään tva:n tittelit vaan mukava harrastus ja kontaktin ja yhteistyön parantaminen koirani kanssa. Tie tokotreeneissä vaan taitaa tyssätä aika lyhyeen jos koiraa ei uskalla pitää irti. Ja agilitynkin harrastaminen on sitten kai mahdotonta..

Kertokaa omia kokemuksianne ajavien koirien kanssa harjoittelusta ja harrastamisesta, olisi mukava kuulla.

Minulla houndi,jonka kanssa harrastan tokoa.Eí niin vakavamielisesti,mutta kumminkin.Hertta ei ole kyllä ikinä lähtenyt harkkojen aikana lätkimään ja luulempa,että syy löytyy siitä namista.Hertta on niin ahne,ettei voi irrottaa katsettaan namista :DEikä se kyllä muutenkaan ole mikään _hirveän_ riistaviettinen.. Mutta kannattaa treenata luoksetuloa paljon,erilaisissa paikoissa.Meillä ainakin oli se ongelma,että kotona totellaan,mutta muualla ei.Nyt ollaan kyllä jo päästy melko hyvin ton yli
Enpä tiedä oliko tästä niin apua,koska meitin kokemukset on melko ykspuoliset Tsemppiä!

Italianajokoiran kanssa vähän omaksi iloksi ja välillä tosissaanki agilitya otettu. Motivaatio on välillä hukassa, mutta jäniksenjalan kanssa menee vauhdilla!

Dalmisten kanssa on tullut jonkun verran tokoiltua. Mutta vaikka ne nyt kuuluvatkin ajaviin koiriin, niin näillähän ei sitä riistaviettisyyttä kyllä yleensä ole, ei ainakaan niin paljoa että se koulutusta juurikaan häiritsisi.

Juu, ei meidänkään dalmiksen kanssa ole treeneissä riistavietin kanssa ollut ongelmia. Kannattaa varmaan vahvistaa luoksetuloa, mutta saattaa olla että koiran korvat "lukkiutuvat" eikä se tottele kun lähtee linnun tai jäniksen perään...

mä oon aatellut alkaa harrastaa tokoa suomenajokoiran kanssa mutta ihan vaan "kotokentillä" ja "kotokisoissa"!
ei se niin hyvin tottelisi että mä sen kanssa voisin kisoihin mennä(metsästysvietin takia!)

Hmmm...Dalmiksillahan ei yleisesti pitäisi olla niin kova riistavietti kuin muilla 6-ryhmän roduilla. Meillä asia on kyllä päinvastoin. oili ajaisi jäniksiä sydämensä kyllyydestä vaikak kuolemaan saakka, se on jopa kovepi niiden perään kuin erään ystäväni iso gascognen ajokoira jonka sentään nyt pitäisi olla oikeasti niitä riistaviettisiä koiria!
Lintuja likka katselee kovalla mielenkiinnolla mutta on kai päättänyt että koska ne lentää niin ei niitä jaksa jahdata.

Meillä ollaan lopetettu TOKO ryhmässä juuri tämän kontaktin puutteen takia. TOKO kentille ei mennä ennen kuin pytsyn luottamaan koiraani 100% ja olla varma ettei se lähde ykskaks litomaan. Meillä ei pelkästään tämä riistaviettisyys ole ongelmana koska harvoinpa meillä sitten TOKO kentillä näki jänisten juoksentelevan siellä sun täällä, mutta meillä puuttuu kontakti, koira ei ota kuuleviin korviinsakkaan jos kutsun sitä eikä se seuratessa ota välillä laisinkaan katsekontaktia minuun vaan touhottaa omiansa. Itse olen kyllä huomannut että se kuulemattomuus on joillain muillakkin dalmiksilla vikana ja taitaa rotua vaivata sama valikoiva kuulo mutta jos jollain olisi neuvoja katsekontaktin ja sen koiran mielenkiinnon saavuttamiseksi neuvoja ottaisin hyvin mielelläni niitä vastaan.

Me siis treenaamme kotona hihnan päässä tottista!

Olen harrastanut tokoa ihan omaksi ja koirien (kk.italianajokoira) iloksi, mutta siis ihan aidolla koulutuskentällä. Ei niillä ole ongelmia karkaamisen kanssa, kunhan palkkio on mahdollisimman mehevä.

Tosin tietenkin tämä koulutus on aloitettava silloin 3-4kk iässä, ihan niinku palveluskoirankin kouluttaminen. Jos aikuisen ajokoiran, joka on jo "jäniksen makuun" päässyt, aikoo kouluttaa tokoon tai agilityyn ilman pentuajan koulutusta, niin matka voi olla hyvin hyvin piiitkä!

segugio italiano

Kannattaa kokeilla jossain aidatulla alueella, tai sitten tokoa fleksillä, pitää vaan tietyn pannan kaulassa, lopulta koira ei "tajua että on itsi" eikä enää mee mihinkään... Näin mä oon harjotellu meidän seisojan kanssa, joka on riistaviettinen..


Amerikankettukoiralla oon ollu vähän agia, mutta hihnalla, irti en uskalla päästää ennenkuin se on ihan varma ettei lähe minnekkään...

Agia hihnan kanssa? Hmm.. oonkin miettinyt, että jos laittais sellaisen pitkän narun tai liinan, jonka vois sitten antaa roikkua maassa koiran perässä. Varmaan ehtis ainakin tallata päälle, vaikka meinais koira ottaa äkkilähdön..

Agi ei oikein toimi hihnan kanssa, vaan voi jopa olla vaarallista koiralle. Toko on sitten eri asia. Siellähän käytetään liinoja tarvittaessa apuvälineenä.

Kontaktia kannattaa harjoitella ensin kotosalla, sitten pihalla missä ei ole muita koiria ja pikkuhiljaa edetä. Ja kontaktia voi harjoitella ihan vain olemalla koiran kanssa. Esim. kun Sanni seisot vain pihalla, niin koiran vihdoin katsoessa että mikä mättää, kehu ja makupala. Tätä kun aikasi teet, niin kontaktia löytyy. Toista koiraa lähestyessä (hommaa harjoituskaveri) pysähdyt ja toinen koira jää myös paikalleen. Kyllä se Oili jossain vaiheessa kysyy sulta taas, että mikä mättää, pääset palkkaamaan. Ennen ovesta kulkemista, autoon/autosta tuloa kontaktia vain. Jos pässinpää tipsu oppii tuon, niin dalmiksen kanssa ei pitäis olla mitään ongelmia .

Ei ainakaan meillä tuo hihna ole agissa menoa hidastanut....
Me kun hypätään este tai kaksi kerrallaan, sitten kokeillan jotain muuta esim kepit tms.. Mitään keinut, puomia, putkea, pussia, Ata tms meillä ei ole, nin niitä nyt ei tietenkään voi harjoitella...