Täällähän suurimmalla osalla on äidinkielenä suomi, mutta löytyyhän toki muitakin,
joten omaa äidinkieltä tässä siis käsitellään

Mitä äidinkieli teille merkitsee? Osaatteko mielestänne käyttää kieltä?
Minkälainen on kielen nykytila? Entä jos olette maassa, jossa ei omaa
äidinkieltä kuule/pääse käyttämään, tuleeko sitä ikävä?

Mie oon niin käsi vieraissa kielissä, että kyllä suomea tulee ulkomailla ikävä Ei kielen merkitystä oikein osaa sanoa. Minusta suomi ei ole nätti kieli, niinhän sitä sanotaan, että kuin palikoita nakkelis. Mutta osaa sille painoarvoa antaa, varsinkin niiden ulkomaanreissujen jälkeen.

En tiedä osaanko kovinkaan hyvin käyttää kieltä. Adjektiivit on mulla ainakin kovin vähässä En ole kieliin pahemmin perehtynyt, että kuinka paljon muissa kielissä on murteita, mutta suomenkieli on siitä mukava että murteita on paljon! Ne antaa vähän lisäsävyä muuten niin tylsän kuuloiselle kielelle

Suomi vaan on niin "kuollut" kieli. Kun ei sitä pahemmin voi käyttää kuin Suomessa. Ja eikös se niin mene, että ulkomailla luulaan Suomessa puhuttavan Ruotsia?

Äidinkieli on jotain omaa. Ei sitä muista kuin silloin jos on ulkomailla tai ulkomaalaisten kanssa, Suomessa ollessa tulee päiviä jolloin mielummin käyttäisi vaikka englantia.
Osaan käyttää äidinkieltäni mielestäni hyvin. Kai äikkä 10 jotain todistaa siihen suuntaan myös... Puhuessani suollan suomea nopeasti ja omituisin sanoin, mutta kirjoittaa osaan sitä ällöttävää kirjakieltäkin.
Suomen kieli muuttuu koko ajan. Harva osaa käyttää sitä oikein ja monipuolisesti, monet sanat unohtuvat, mutta tuleehan niitä uusiakin. Ihaninta on lukea vanhoja runoja, missä on erikoisia sanoja taitavasti käytetty.

Ruotsi on mun äidinkieli..
(äiti puhuu suomea, isä ruotsia)
osaan kyllä käyttää ruotsia todella hyvää, ja suomea hyvää..
Ja sit tääl mun kylässä on oma "ruotsi-kieli"..
Kyl kun olin Espanjassa, tuli vähä ikäwää ruotsia/sekä suomea..

Rakastan suomen kieltä! Se on niin helppoa. Kyllä muutkin kielet ovat ihania, mutta eivät vedä vertoja omalle kielelle. Ja yksi asia mikä ketuttaa, on se, että esim. jossain muissa maissa ei osata kuin sitä yhtä kieltä, sentään me suomalaiset osaamme oman kielemme lisäksi kahta muuta kieltä.

Ja ulkomailla siis tulee todellakin ikävä sitä suomen kieltä, mutta kuten jo sanoin, tykkään myös muista kielistä ja kulttuureista.
En oikein osaa sanoa suomen kielen tilasta, että onko se huono vai hyvä..

Kyllä se suomen kieli on se paras kieli maailmassa on tämä sen verran ainutlaatuinen kieli, että sitä ei muualla kuule. Olen aina halunnut tietää, että miltähän suomi kuulostaa ulkomaalaisen korvissa, saksankirjan mielestä latinalta takaperin... Ja onhan tämä kieli myös kaunista, vaikka joskus voi kuulostaa vähän töksähtelevältä. Jos suomenkielisten osuus maapallolla vähenee, niin suomesta tulee pian uhanalainen kieli, eli suomen kieli kunniaan

Juuri näin

Suomi on pieni maa, joka on kuitenkin ollut itsenäisenä suhteellisen vähän aikaa. Kieli on paras tapa nostaa kansallista identiteettiä ja yhteenkuuluvaisuutta. Kielenä suomi on kuitenkin niin erilainen kuin useat muut kielet, ja juuri murteet ja monimuotoisuus saa suomen kuulostamaan ainakin miun korvissa ihanalta. Ja se, että muut maat eivät kieltämme ymmärrä, korostaa miusta vaan meidän ainutlaatuisuutta.

Suomi ei ehkä ole mikään "kikkaileva" kieli, vaan aika suora ja karkee. Mutta meillä on sentään ainakin tehokkaat kirosanat Kirjottaessa miä tykkään suomen vapaammasta sanajärjestyksestä, saman asian voi sanoa usealla eri tavalla ja painottaa eri sanoja.

Joskus kuitenkin tuntuu, että on helpompi ilmaista asiat jollain toisella kielellä, ja nyt Potterin lukemisen jälkeen huomasin, että monet suomenkieliset sanat oli hävinny mielestä ja ne on pakko korvata englannilla ja sen lainasanoilla, mitä kuitenkin useimmiten yrittää vältellä. Pitää sitten seuraavaksi lukea taas jotain suomenkielistä, että palutuu sanoja mieleen

Jotenkin tuntuu, että suomesta on tulossa yksipuolisempi kieli. Murteita häviää, nuoret puhuvat hirveän samanlaisesti ja sotkevat muita kieliä mukaan. Kielet muuttuvat tietenkin, mutta miusta olis hienoa, jos suomi saataisiin säilytettyä arvostettuna kielenä ainakin suomalaisten keskuudessa.

itselle ei tämä suomen kieli merkkaa paljoa muuta kuin, että on joku kieli jota osaa vaikeuksittan puhua, kirjoittaa ja kuunnella.

mielummin kyllä äidinkieleni olisi englanti, moni asia olisi helpompaa, kun osaisi peruskielen itsestään. sitten voisi panostaa muihin levinneisiin kieliin kuten ranskaan, italiaan ja espanjaan ym. enemmän, kun jo osaisi edes sen yhden tärkeän kielen.

miten äidinkieltä voi tulla ikävä?
jos olen matkoilla, alan melkein ajatellakkin osittain englanninksi jotain yksinkertaisia asioita. ei, en taida kaivata suomenkieltä sen kummemmin. sekin on vain yksi kieli jolla kommunikoida, ei muuta.

Mulle suomenkieli, joka sattuu olemaan äidinkielenä on hyvin rakas ja tärkeä.
Tosin silloin tällöin tulee mietittyä olisivatko asiat kovinkin eri lailla, jos olisikin kaksikielinen...
(nimittäin isäni on suomenruotsalainen, muttei koskaan puhunut kotona ruotsia)
Suomi ei ehkä kuulosta kauniilta ja on aika töksähtelevä ja hidastempoinen kieli,
mutta musta ainakin se on hyvä semmoisenaan Mulle se on väline, jolla voin itseäni ilmaista
sekä suullisesti että kirjallisesti.

Mulle on pienestä pitäen luettu paljon ja olen itse lukemaan opittuani ruvennut itse lukemaan,
ja nykyäänkin yritän lukea aina kun aikaa liikenee. Mielestäni mulla on ihan hyvä sanavarasto ja käytän mielestäni kohtuullisen rikasta kieltä. Harmittaa vaan, kun todellakin tuntuu vanhat sanat katoavan kielestä... murteita sentään vielä löytyy.

Kun olin Norjassa ja tulin käymään Suomessa (olin siis n. puolisen vuotta ollut poissa)
oli aluksi omituista kuulla taas suomea, meinasinpa kääntyä jopa katsomaan suomea puhuvia
ihmisiä, mutta sitten tajusin, että olen Suomessa ja on normaalia, kuulla suomen kieltä.
Niin ja kun Norjassa olin, kyllä omaa kieltä oli ikävä... kun sitten telkkarista tuli Pertsa ja Kilu,
katoin sitä suurella innolla *oli ihanaa taas kuulla suomea* siinä muuten kiinnitti enemmän huomiota kuinka näyttelijät puhuivat, kuulosti kyllä juuri siltä, että sanovat replojaan, eikä miltään normaalilta jutustelulta...

En oikeen osaa sanoa, mitä äidinkieli mulle merkitsee. Niin kuin LonelyWolf sanoi, suomi on yksi kieli maailman kielien joukossa, jolla satutaan kommunikoimaan juuri tässä maassa. Voisin ihan hyvin kuvitella äidinkieleni olevan ruotsi, jos vaikka jompi kumpi vanhemmista sattuisi olemaan ruotsalainen. Pidän enemmänkin siitä, että osaan käyttää mahdollisimman monia eri kieliä suomen lisäksi. Toisaalta kyllä huomaa ulkomaan matkan jälkeen, että on ihanaa taas asioida ym. suomen kielellä ja kaikki kyltit sun muut on suomeksi, mutta se on varmaankin vain tottumiskysymys. Suomehan ei Suomen ulkopuolella missään tarvitse, mutta en missään nimessä haluaisi, että kaikissa maissa puhuttaisiin, vaikka englantia . Kieli tekee kulttuurin.

Mä tykkään suomenkielestä! Se on musta jotenkin niin... erilaista. Osaan mä mun mielestä ainakin ihan hyvin suomenkieltä käyttää, koska mulla oli joskus ammoisina aikoina äikkä 10... En oo ollu toistaiseksi vielä niin pitkään poissa Suomesta, että sitä ois kuitenkaan tullu vielä ikävä. Välillä musta on kiva kuunnella ihmisten puhuvan jotain vieraita kieliä ja varsinkin, jos huomaa vielä ymmärtävänkin jotain. Jotkut käyttävät ylimääräisiä x- kirjaimia, esim. mix ym. Tuo kieli nostattaa mun karvat pystyyn! Liiat x:t ei kuulu suomenkieleen ja mä vihaan tota teinikieltä

Onhan se suomen kieli jotain ainutlaatuista kun kerran vain suunnilleen 5 miljoonaa ihmistä osaa sitä puhua sujuvasti. Jostain kuulin että suomi olisi toisiksi vaikein kieli maailmassa mutta toisaalta en yhtään ihmettelekään. Onhan se varmaan aika vaikeaa opetella suomea jos on ulkomaalainen. Kaikki sijapäätteet yms, hyvä jos itsekään osaan ne (en osaa.. ).

Esimerkiksi englannin lausuminen ei oikein luonnistu meiltä suomalaisilta, sillä suomi ei oikein pohjaudu mistään kovin monikansallisesta kielestä. Suomella ei pärjää maailmalla, englannilla pärjää melkeen missä vain. Suomen toinen virallinen kieli voisi aivan hyvin olla englanti.

En ole oikeastaan miettinyt äidinkielen merkitystä minulle. Hmm. Onhan hyvä olla olemassa edes joku äidinkieli

Niimpä. En ymmärrä miksi päätään pitäisi vaivata aina miettimällä kaikkea..
Elämään tänne ollaan tultu, eletään siis ja jätetään mietiskely vaareille ja mummoille.

No sääliksi käy niitä ulkomaalaisia jotka tulee suomeen, ja puhuvat itse suomen kirjakieltä.. Eihän ne ymmärrä yhtään mitään jos joku puhuu niille jotai murretta, kun ei toiset suomalaisetkaan siitä välttämättä saa selvää... Melkein sama kun menis vaikka irlantiin, sielä puhutaan aivan erilaista englantia kun meille opetettu kirjakieli...


No, puhun melko sujuvasti enkkua, mutta kyllähän suomea tulee ikävä... Tuntuu että tulee hulluksi kun kaikki ympärillä molottaa jotain ihme kieltä eikä tajua mistään mitään...

Olin kesän Englannissa ja sielä vasta huomas kuinka mahtavaa on hallita joku kieli "täydellisesti". Ettei aina tarvi käyttää sitä yleistä koulussa opittua kaavaa ilmaista joku asia, vaan voi tilanteen mukaan vaihdella synonyymejä koska tietää hyvin mikä passaa mihinki paikkaan. Joskus kun selitin jotain suht vaikeeta juttua enkuksi nii tuli inhottavan rajoittunut olo. Tuntuu kauhealta kuvitella ettei kaikilla ihmisillä välttämättä ole äidinkieltä tai että sitä ei pääse säännöllisesti käyttämään. Koska se aika pitkälle vaikuttaa muihinkin asioihin.

Kysyin huvikseen mun aupair-äitiltä että miltä suomen kieli kuulostaa. Odotin just sitä et se ois kovaa ja töksähtelevää koska tässä kielessä on suht paljon konsonantteja. Mut vastauksena olikin että se on sellasta pehmeää ja kuulemma kaunista

Lukuunottamatta noita tilanteita joissa en saanut tarpeeksi hyvin kerrottua asiaa enkuksi en oikeestaan tullut kaivanneeksi suomen kieltä. Johtuu varmaan siitäki että oli kaveri samassa maassa jonka kans pysty suomeksi juttelemaan. Musta oli ihana kuunnella enkunkielistä puhetta ympärillä, tykkään nimittäin tosi paljon siitäki kielestä. Ja huomasin välillä että ajatuksetkin tuli enkuksi. Sit ku lentokentällä tultiin ja jokapuolella kuulu vaan suomea niin tuli ihan kummallinen olo. Ei sitä pysty edes selittämään. Ku meni ekan kerran kauppaan tms toimittaan jotain asioita niin tuli ihan epätodellinen olo et voiko tää olla näin helppoa?

Suomen kieli on kaunista ja haluaisin et se säilyis suomen kielenä. Pakko myöntää et jotkut asiat on tottunu sanomaan englanniksi kun ei taho löytyä suomenkielestä yhtä kuvaavia. Mutta mua raivostuttaa sellanen, että kaikki on nykyään pakko kirjottaa englanniksi. Huolimatta siitä että joku tuote on suomenkielinen, siinä silti on englanninkieliset käyttöohjeet ensimmäisenä listassa. Ja kauppojen, yritysten yms suomenkieliset nimet alkaa olla harvinaisia.. Mut minkäs sille mahtaa, kaippa se on kansainvälistyttävä. Toivois vaan ettei aina kielen kustannuksella.

Mun lempikirjoihin kuuluva Seitsemän veljestä on tosi hyvä esimerkki siitä kuin hyvä tää meän kieli on Siinä on käytetty kieltä niin loistavasti että ei oo tähän mennessä vielä tullu parempaa vastaan vaikka paljon oonki kirjoja lukenut. Sitä ei ois mitään järkeä yrittää kääntää englanniksi tai mihinkään muuhun kieleen, koska sen hohto katoais välittömästi. Jos suomen kieltä osaa käyttää niin siitä on mahollista saada tosi mielenkiintosta.

Argh, hirveesti tekstiä enkä edes muista enää mihin kysymyksiin mä alunperin lähin vastaamaan No, toivottavasti ees jotain siihen suuntaan.