Edi Juu, onhan se Manta iso typykkä. Säkää tai painoa ei ole tullut mitattua aikoihin, mutta ylikorkea Manta on nartuksi rotumääritelmän mukaan. Vaan eihän se tahtia hidasta, päinvastoin.
Tänään Manta
hyppäsi vauhdilla sängyllä selällään makaavan Minna muorin päälle. Minna meni oudon näköiseksi ja piti jalkaa sivulla kummasti. Oli vähän aikaa ihan hiljaa ja sitten rupesi huutamaan täyttä kurkkua.

Helvetti että säikähdin. Minna hyppäsi sängyltä alas, lensi nenälleen lattialle ja siitä säntäsi sängyn alle. Kokoajan huutaen kuin palosireeni. Luulin jo, että nyt meni muorin jalka paikoiltaan. Ellei jopa katkennut. Paniikkihan siinä meinasi tulla, mutta sain kuitenkin hillittyä itseni ja silittelin Minnaa sängyn alta rauhoittavasti puhellen. Minna vaan katsoi surullisena takaisin.

Hain sitten jääkaapista keittokinkkua ja kokeilin syökö Minna. Söihän se ahmatti kinkun ja kohta juoksikin iloisena sängyn alta jääkaapille hakemaan lisää.

Eli säikähdyksellä selvittiin. Ei voinut kuin ällistellä muorin ihmeparantumista ja huokaista helpotuksesta. En tiedä mitä tekisin ilman Minna kultaa.