Moips!

Olen ihan mielettömän kiinnostunut faaraokoirasta
rotuna nyt kun yritän omaa koiraa kinuta ja kinuta.
Onko jollain vielä semmoisia huonoja ja hyviä puolia
ko. koirasta? Olen muutamaan farkkuun tutustunut ja ne
ainakin vaikuttivat aivan mahtavilta koirilta, ulkonäkö
ja alkukantaisuuskin miellyttävät minua

Kaikki farkkuihmmeiset vaan kertomaan kokemuksianne.

Hei. Ensinnäkin kutsun sinut omalle keskustelupalstallemme: www.farkkukerho.net ja sieltä keskustelufoorumiin (oikea yläkulma). Foorumi on aika aktiivinen ja siellä on keskusteltu samasta aiheesta ihan vasta. Oikeastaan paras lähde luonnekeskusteluun ovat kuitenkin muut triidit, pentujen kepposet, nuorien karkailut ja tietysti ne oman uran huippuhetkistä kirjoitetut jutut. Sinne siis.

Faaraoita meillä on tällä hetkellä kolme (10v narttu, 1,5v. uros ja 6kk pentu), rotua kotona on ollut kohta 11 vuotta.

Faarao on leikkisä, kiintyvä ja puuhaa vaativa alkukantainen vinttari. (Kuulun siihen kastiin, jolle "hound" olisi oikea luokka). Faaraon paras ominaisuus on siis sen huonoin: sen kanssa ei näe tylsää päivää, mutta se myös "kostaa" kepposillaan, jos otat sen itsestäänselvyytenä.

Tämä lukee jokaisessa koirakirjassa. Siksi käytännön esimerkki: lähdimme eilen palauttamaan videota Wanhanrouvan eli vanhimman narttumme kanssa ja jätimme junnu-uroksen kotiin, vaikka yleensä se tulee mukaan. Kymmenessä minuutissa nuorimies oli avannut ikkunan hakaset (toinen niistä melkein 1,80cm korkeudessa) ja loikannut 1,5 metrin korkeudelta marjapensaiden yli puutarhaan, jossa se oli meitä toruen vastassa.

Faarao on ihana harrastuskoira, joka ihmiseen kiintyvänä on monessa mukana: jäljellä, agilityssä, raunioilla, joku on kokeillut tokoakin. Näyttelyissä käyvä jengi on aktiivista, samoin rata- ja maastojuoksuissa, jotka ovat vieneet meidän perheen sydämen.

Faaraokoiralla on metsästysvietti, jota koulutuskaan ei täysin kitke pois. Jänön perään lähdetään, jos sellainen löytyy. Faarao tulee kuitenkin luokse jäljet hävitettyään. Vapaanaulkoilutukseen pitäisi löytää kuitenkin tilaa, koirapuistosta tai omalta pihalta tai muuten vain turvalliselta alueelta (sorakuopat jne ovat farkkuväen suosiossa), sillä faarao on selvästi onnellisin luonnollisen liikunnan seurauksena - ei vain lenkkipolkua, vaan jälkien etsintää, kahlaamista, valtavia juoksuhepuleita ja välillä vaikka loikoilua auringossa.

Vielä pari sanaa faaraosta laumassa (nämä toki vain omien viiden koiran perusteella): en ole tavannut aggressiivista tai ns. kovaa faaraokoiraa. Niiden luottamuksen saa pehmeillä otteilla, johdonmukaisuudella, palkitsemisella ja oveluudella, se on todellisen pomon merkki . Faaraon paras ystävä on... toinen faarao. Ne todella viihtyvät laumoissa, moni näyttelykin vain viuhuu ohi, kun faaraolauma haluaa tavata toisiaan. Hyvin usein yhden faaraon kotiin tulee se kaverifaarao. En olisi ikinä ajatellut, että meillä voisi oikeasti olla joskus neljä koiraa....

Laittele viestiä palstalle tai mulle yv:nä, tule reilusti johonkin näyttelyyn juttelemaan koirista. Jos farkku kiinnostaa, niitä kannattaa tulla katselemaan myös ihan "perhepiiriin" eli sitä tavallista koiraneloa.

Toivottavasti tämä antoi edes jotain vastauksia. Tervetuloa palstalle!

Safiiritar
ynnä lauma: karvakorvat Salome, Jethro ja Milena

Täällä ei oo paljoo kirjoiteltukaan (kaikki taitaa olla siellä farkkukerhib foorumilla...)
Itelläni ei farkkua ole, mutta toivonmukaan joskus saisin Pidän kaikista vinttareista ja alkukantasista koirista.
Kysyttävää mulla ei taida olla, mutta jos tämän keskustelun saisi vielä henkiin...
Eli kaikki höpinät farkuista tänne näin!!!!!!

Täällä myös yksi faaraokoirista pitävä faaraoton. Mutta eiköhän sekin päivä tule kun sen oman faaraon saan. Olen päässyt tutustumaan faaraoihin ihan "livenä"ja näyttelyissä pari kertaa esittänytkin. Ja vei sydämen ensi silmäyksellä. Ja se luonne! Niin huumori mielisiä koiria. Ja jekkuja mitä ne keksii.

Faaraoton olen, mutta kokemusta löytyy.. Meilläpäin on eräällä perheellä farkku, mutta en tiedä onko se heille kovin hyvä koira, koska eivät hallitse koiraansa lainkaan.. Tämän takia se vetää paljon ja haukkuu. Sitä ei koskaan päästetä muiden koirien luokse ja sen kanssa vain kävellään koirapuiston ohi. Koira ilmeisesti yrittää aina karata puistosta ja pääseekin todella pienistä raoista karkaamaan.. :/