Onkos täällä k-18 porukassa hevostelijoita?

Ratsu-, ravipuolella? Kuinka kauan jne. Omaa hevosta onko?

Itse ratsastanut jotakuinkin 17-vuotta. Olen kisaanut pitkään aluetasolla, kunnes lopetin silloin sattuneeseen ratsastusonnettomuuteen 17-vuotiaana. Siitä asti olen ratsastellut vain muuten vaan.

Oma hakusessa koko ajan, mutta siihen asti ratsastan kaverin kahdella lämppärillä. Toiselle opetan koko ajan juttuja ja heppa on kehittynyt paljon.

Oma on hakusessa, mutta vielä ei ole sitä oikeaa kohdalle sattunut, tuntuu välillä ett6ä tämä kimo lämppäri on se jonka minun pitäisi ostaa, niin kauan olen sillä ratsastanut ja joka päivä.

No tässä vielä kuva eiliseltä ratsastus retkeltä

Minä ja Rescuer

Minäminäminä! Siis olen hevosihminen

Käyn kaverin ravitallilla ratsastelemassa sen lämminverisellä tammalla ja siellä treenauksessa olevalla suomenhevosorilla (jolla jopa ajoin viime viikolla). Joskus ajelen shettiksellä, jolla tällä hetkellä varsa

Mä tyydyn vaan ihailemaan niitä kaukaa, kun hevoset on niin jumalattoman isoja.. Issikat ja ponit viellä uskaltaa läheltä katsastaa, vaikka on niissäkin vihaisia.. Likka ratsastaa ja hoitaa lähinnä noita issikoita.. (islanninponeja) Ennen kuin joku kysyy mitä ne issikat on..

IslanninHEVOSIA. Vaikka poninkokosia, niin sanotaan hevosiksi... Oli pakko sanoa, ettei vaan joku toinen ehtisi...

Onkos nekin hevosia.. Mä kun luulin niitäkin poneiksi kun on kuitenkin hevosta pienempiä..

Ja sitten se että Ediä sanotaan islanninponiksi, sekoitti mut täysin.. Sehän se oli..

Juu hevosia nekin... En muista ihan tarkalleen tätä selitystä, mutta ne on vaan kooltaan pieniä, mutta hevosten rakenne tai jotn... En muista, muisti hävinnyt... Eli joku selkeä juttu oli mikä ne erotti poneista. Ja koska ne on elänyt suljetussa "populaatiossa" (en keksiny parempaakaan sanaa), niistä on tullu just sellasia kun ne nyt on. Islantiinhan ei tänä päivänäkään saa viedä hevosia, jotta kanta pysyy puhtaana.

Olipahan taas "pätemisen tarpeinen" teksti... Koittakaa selvitä.

* *

Täällä olis yks hevosihminen, jos olisi varaa harrastaa ratsastusta pääkaupunkiseudulla. Koko nuoruuteni ratsastin ja hoidin hevosia, mutta sitten se jäi, kun muutettiin tänne ja alkoi tämä krooninen rahapula.

Ehkä vielä joskus...

Hugonmami, tiedätkö, mitä tunti maksaa pääkaupunkiseudulla? Tuttavani just eilen pohti asiaa.

Katsoitteko telkkarista arbianhevosista tullutta ohjelmaa? Miten voikaan eläin olla kaunis..niin tyylikäs, sulava ja kaunisrakenteinen ja se liikunta Arabin kun saisi..ihan vaan katseltavaksi, itsekään en pysty onnettomuuden takia ratsastamaan, mutta eiköhän arabille joku ratsastaja löytyisi
No, haave vaan, joka ei taida koskaan toteutua..

Jees, hevosihminen täälläkin

Ikioma heppa lopetettiin viime syksynä ( ), mutta eipä se ole paljon heppailua rajoittanut kun työn puolesta tulee noita hepokkaita katseltua Eli siis opetan ratsastusta - en ole kouluttautunut alalle vaan muuten vain töissä.
Omaa ratsastusuraa takana 17 vuotta (*Apua!! Olenko mää oikeasti _niin_ vanha ) ja kokemusta löytyy hevosista laidasta laitaan - tällä hetkellä tosin pääpaino ratsuissa.

Parin viikon päästä olisi tarkoitus lähteä eka kertaa elämässäni kokeilemaan islanninhepalla ratsastusta!!!

-Smurfi

S-ml, riippuen tallista hintahaarukka on NOIN 13-20 euroa. Eli tällä mun budjetilla voisin käydä ratsastamassa ehkä kerran kahdessa kuussa... Mutta ehkä sitten kun valmistun ja saan isoa palkkaa, voin elvyttää vanhan harrastuksen uudelleen henkiin

Hugonmami: Ohhoh, Ouluhan alkaa ottaa tässä kohdassa sit pk-seutua kiinni, täälläkin on irtotuntien hinnat isommilla talleilla jo 20e

Että ei mitään halpaa lystiä!

-Smurfi

Mulle riittää että näen hevosia joka päivä..
En suinkaan inhoa, mutta en kyllä pidäkään.. Niin isoja ne on..
yks hauska sellanen miniheppa kyllä täällä nurkilla asuu, joka ei liikaa kauneudestaan väitä.. Soli yks päivä niin turkki takus ja multapaakkuja täynnä ettei uskois

Cee

Olen ratsastanut yli 10 vuotta mutta nyt en ole pitkään aikaan
- Taloudellinen tila
- kun en haluisi ratsastaa 1h viikossa kenttää vaan ympäri

Unelmani on että pääsisin Unkariin Pustalle ratsastamaan sinne viikon matkalle, mutta raha, raha, raha...

Minulle kävi onni, että pitkien tuntien ja rahojen menetyksen jälkeen, ei minun tarvitse maksaa enää mitään. Jotain hyötyä oli siis tunneista ja kisa urasta. Ihmiset täälläpäin tuntevat ja pyytävät auttamaan liikutuksessa. Nyt on siis vakio paikka jossa käyn... ja tuolla kimolla joka päivä ratsastan... myös toisellakin aina välillä. Siis tuo kimo joka on ekassa viestissäni kuvassa.

En varsinaisesti ole ratsastanut, kun kyseessä oli ravihevoset..Eli niiden harjoitukseen meni aika. Sitten meni selkä ja hevosharrastus sai jäädä..

Joskus olen ratsastellut ja melkein aina otin maastotunnin
Viime kerrasta aikaa varmasti 2 vuotta...joskus taas uudelleen kun aikaa riittää ja rahaa

Täällä myös hevosihminen, tosin tällä hetkellä ei ole hevosta.

Ravihevosia (lämminverisiä) tullut valmennettua sellaiset kymmenen vuotta, jonka jälkeen valmennus jäi kun lähdin opiskelemaan. Nyt kun työn takia asuinpaikkakunta tuuppaa muuttumaan vuoden välein en ole tallille hakeutunut. Hinku olisi kova, mutta....

Oma ravihevonen on kuitenkin tilauksessa kunhan päätän missä aion loppuelämäni viettää

täälläkin yksi hepostelija ihminen, jolla ei kyllä ole pennosen pennosta pistää tunteihin!! halua kyllä olisi.

ratsastin moonta vuotta, mutta sitten puhkesi hinkuyskä, jonka aikana en saanut mennä talleille ollenkaan. yli puol vuotta meni köhiessä ja sen jälkeen piti pitää vielä etäisyyttä talleihin. eipä tullu "karanteeni" ajan jälkeen enää mentyä. en mukamas osannu enää mitään. ja pyh.

onneksi liikutan melko säännöllisesti naapureiden heposteja. vähän helpotusta ratsastuskuumeeseen

Hevosihmisiä minäkin
Kaksi omaa kaviollista löytyy: lämppäri ruuna 6v. Flying Legend "Leevi" ja shettis ruuna 4v. Oliver Hook "Olli"

Leevillä ratsastelen välipäivät, muuten Leevi vielä juoksee radalla
Ollin ratsastuksen hoitaa tytär Miisa 5v. jonka Olli varsinaisesti onkin Miisa oppi juuri keventämään ja nyt ollaan intoa täynnä ravailemassa koko ajan, ja minä äitinä sitten juoksen hiki otsassa vieressä mitä sitä ei tekisi rakkaitensa eteen

Omia hevosia minulla on ollut yhdeksän vuotiaasta asti elikkä noin 20 vuotta, ja ratsastanut siihen pari vuotta lisää, välillä vähemmän ja välillä enemmän kun olen tullut vanhemmiten laiskaksi itse ratsastamaan joskus "joutui" kisa kausina ratsastamaan niin monta tuntia päivässä että enää en jaksa kun pylperrellä lähinnä ilman satulaa ja mielellään maastossa. Ja hypellä Leevin kanssa hieman esteitä omaksi ja Leevin iloksi Toisia olen tässä opettanut ja tunteja pidellyt jonkun verran.

Kuvat polleista näkyy mun sivuilla www.lisbethinkennel.com kun en ossaa niitä tänne pistää

Täälläkin on heppatyttö!

Oon myös ratsastanut "ikäni" - ratsastuskouluissa ja vuokrahepoilla. Nykyään ratsastus on mun keino lähteä pakoon kaupungin hälinää, rentoutumaan. Voin käydä kaverini hepalla Espoon maastoissa, taikka halutessa vääntää kunnon treeniä kentällä... Aika on vain kortilla... Tallipäivä kun vie aikaa useamman tunnin...

Mun mielestä pääkaupunkiseudulla ei saa alle 25€:lla irtotuntia - ainakaan opetuksella...

Olen ratsastanut 3-vuotiaasta alkaen. Omia poneja ja puoliverisiä/täykkäreitä on ollut vuosien varrella useampia. Olen aina pitänyt kevyistä täykkäri tyyppisistä hevosista ja niiden kuuma luonne sopii minulle parhaiten.Nyt en omista yhtään hevosta, huolet ja murheet samalla pienemmät. Hevosten kanssa on tullut touhuttua 30-vuotta. Kun myin viimeisen hevoseni sen jälkeen ei ole suuremmin tullut ratsastettua. Jotenkin en osaa mennä ratsastuskouluun tunnille, kun en koe saavani sitä mitä haluan. Olin lapsena jo onnellisessa asemassa, sain heti oman ponin ja koko aktiivi harrastusajan oli omat hevoset.

Kisasin aktiivisesti vielä muutama vuosi sitten, pahimmillaan omia ratsuja oli 5 kappaletta saman aikaisesti.Oma lajini oli koulu, jonkin verran esteitä ja kerran kenttää. Olen "piipertäjä" ja kouluratsastus sopi minulle täydellisesti. Muutama varsa on tullut kasvatettua vuosien varrella ja koulutettua nuoria hevosia ratsuiksi. Nykyisin en itse kovin usein hevosen selkään kiipeä. Enemmän tulee pidettyä valmennuksia ystäville ja nautin siitä suunnattomasti kun näkee ratsukon kehittyvän paremmaksi. Tai saa ratkaistua jonkun ongelman miksi hevonen ei toimi kuten pitäisi.
Tällä hetkellä on meneillään liina työskentely projekti suomenhevosen kanssa, josta yritetään tehdä kouluratsua.

Minäkin myös hevos ihimisiä,henkeen ja vereen.

Nyt vaan on pitkä pitkä aika kun viimeksi olen ratsastanut....

Aloitin ratsastamisen je hevostelun kolme vuotiaana.Silloin sinne selkään ensimmäisen kerran kiipesin ja siitä se sitten alkoi.Vuosiin on mahtunut yhtä ja toista ,pari ihan iki omaakin ..Puoliverinen ruuna ja suomenhevos tamma Lento. Aikoinaan sitten kilpailtiinkin,ei mitään vakavaa,kun ei sellaista huippu hevosta ollut jotta vakavasti voisi ,mutta ihan pieniä kisoja silloin tällöin.

Hevostelu jäi oikeastaan vähemmälle ja lopahti loppujen lopuksi lasten myötä.Välillä yritin kovastikin uusia tätä harrastusta ,mutta eipä sitä aikaa ollut enää.Mutta jospa vielä joskus..

Eilen oli oikein vauhdikas reissu... Kädet kipeät ja vieläkin pelottaa Vauhtia ja vaaratilanteita riitti *huoh* Mutta hengissä kumminkin.

Juu-u, minäkin hevosihmisiä.

Oikeastaan koko pienen ikäni olen pyörinyt hevosten kanssa, vaikkakaan omaa sellaista ei ole vielä koskaan ollut. Ratsastuksen aloitin 9-vuotiaana ja harrastus vei mennessään..

..ja vei mennessään niinkin kovasti, että vuoden ravintolakokkiopiskeluiden jälkeen jätin koulun kesken, olin vuoden verran töissä (ensin ratsutallilla, ja sitten oriasemalla) ja nyt syksyllä aloitin uudelleen opiskelut. Tällä kertaa kohteena ei ollut ravintola-ala, vaan hevoset. Hevosenhoitajaksi minun pitäisi valmistua keväällä -08. Siitä eteenpäinkin olisi sitten vielä tarkoitus opiskella hevosalalla.

Ravipuolenkin ihmisiä toki olen, ja itse asiassa ollut ravihevosten kanssa melkeinpä enemmän tekemisissä kuin varsinaisten ratsuhevosten. Ex-ravurit ovat ainakin vieneet sydämeni, ja yhdestä sellaisesta olen saanut kelpo ratsunkin koulutettua.

Jonkin verran olen harrastanut myös hevosten valokuvaamista, ja jonkinlainen kuvagalleriakin on nettiin joku päivä (?) tulossa..

Jos vaan olis aikaa, niin harrastaisin hevosia, mutta vuorotyö rajoittaa ja haluan keretä harrastaan koiran kans...sen mitä vapaa-aikaa jää. Mulla oli pari talvea sitten vuokrahevonen, puoliverinen ja ratsastin ja hoisin noin neljö kerta viikossa...kyllä tunneille tekisi mieli. Ehkä joskus....Koko lapsuuteni ja nuoruuteni olin hevosten parissa ja oli pari omaa poniakin...ja lukuisia hoitoheppoja. Mä oon vähän sellainen että kun johonkin satsaan, haluan tehdä sen kunnolla ja nyt on koiraharrastuksen vuoro

Ja me nyt ostettiin se talo. Ihanaa... saan vihdoin oman suokkini, joka serkuillani meistä sadan kilsan päässä majailee meille omaan kotiin Vielä pitäisi etsiä hänelle joku kaveri. Ajattelin lähinnä jotain eläke kotia etsivää Voi, että on onnen päivä

Onnea vaan Zaiya teidän koko perheelle asuntokaupoista.

No nyt se sitten on. Eka oma hepo

Misty on nimi ja rotu on norjanvuonohevonen

kesällä muuttaa vuokratallilta meidän pihaan ja sitten ostetaan joku kaverikin

Minkälainen kokemus oli jos sopii tiedustella? Itseäni jo jonkun aikaa kiinnostanut nuo islanninhevoset... Mahtaako joku tietää löytyisikö pääkaupunkiseudulta tahoa joka järjestäisi ratsastusta noilla issikoilla - ja siis ihan aloittelijalle. Itse kun olen pari hassua kertaa joskus kaaaauan sitten satulassa istunut, mutta sillä nyt ei varsinaisesti ole ratsastamisen kanssa mitää tekemistä - sattui vaan olemaan sen verta ystävällisiä otuksia etteivät kyydistään tipauttaneet

ZaiYa Onneksi Olkoon! Hyvältä näyttää!

Islanninhevoset on kyllä maailman ihanimpia hepoja!!! Rauhallisia, kilttejä ja pienikokoisia mutta silti hevosia Itse istuin ekan kerran hevosen selkään pari vuotta sitten ja kyllä rakastuin noihin pörröturpiin... Itse olen käynyt tuolla, ei kyllä valitettavasti kovin lähellä Hesaa...

"Vanhoilla päivillä" aloittavalle ratastajalle islanninhevonen on unelmakokemus... Voi kun ehtisi taas... Jäät kun sulaa, tämä tyttö taas lähtee... En pysty tuota oikein talviaikaan harrastamaan. Omaan nimittäin metsurien ammattitaudin, kylmäsormisuuden

Onnea ZaiYalle omasta heposta! Todella suloisen näköinen otus

Voih... Heposet on ihanii..

On olla pitkä tauko.. Mut sopisin yhen "pojan" kans et alan ratsastaa/opettaa sen pollee(Vanha ravuri)..
Hepostelun aloitin ale 5 vuotiaana..

Issikat on varmaan helpompia ratsastaa niille jotka eivät ole ennen ratsastaneet. Osa avuista menee ristiin perinteisen ratsastuksen kanssa ja ne mitkä perinteisessä on jarruttavia apuja ajavat issikkaa eteenpäin ja toisin päin.
Olen ollut muutaman kerran issikka vaelluksella ja joka kerta hevosten omistaja on todennut, että kokeneelle kouluratsastajalle jolla on voimakas istunta on vaikeinta löytää sopiva issikka millä mennä, ne eivät ole tottuneet voimakkaaseen istuntaan ja reagoivat siihen eritavalla kuin perinteisesti ratsutetut hevoset. Itseäni häiritisi ehkä eniten se, että niitä ei sillä tavalla saa ohjan ja pohkeen väliin hallintaan, eivät kulje muodossa ja ennemmin tekevät sen mitä edessä oleva tekee ja seuraavat toisiaan jonossa.
Ensimmäisen koko päivän vaelluksen jälkeen oli jalat kipeät kun jalkoja piti kääntään aivan vastakkaiseen suuntaan kuin normaalisti on tottunut. Menen issikan selkään jos on pakko mennä, muutaman ryhmän mukana olen ollut, mutta minusta se on enemmän tylsää eteenpäin köpöttämistä ja pitkästyn kun hevoset eivät osaa muuta kuin mennä eteenpäin.

Koko ikäni "hevostellu" Ja nyt se on sitten omakin ostettu 14v lämminveri tamma Hapistar entinen ravuri ja tehnyt 2 varsaa. Meillä ollessa ratsasteltu hiukan ja tarkoitus olisi se vielä astuttaa jossain vaiheessa.Kuvaa en osaa tänne pistää,mutta mammasta löytyy kuvia irc-galleriasta zemmer^^ nimimerkillä

Tossa olis meidän poynistä yksi ratsastuskuvakin.

http://irc-galleria.net/view.php?nick=ZaiY...age_id=31323252

Noi vuonikset on aivan ihastuttavia niin ulkonäoltään kuin luonteeltaan. Olin muutama vuosi sitten Norjassa kesätöissä ja heillä oli vuonis, jonka varsan synnytyksessä olin avustajana.
Siinä meni kesä nopeasti pientä orivarsaa kouluttaessa

Täällä myös yksi heppahöperö.
Muutaman vuoden olen nyt ratsastanut ja tämän vuoden alussa ostin oman hevosen. Nyt tuleekin päivittäin touhuttua jotain heppajuttuja.

Hmm... voisikohan täältä löytyä ratsastajaa inkooseen suomenhevoselle joka on ex-ravuri?Kenttää ei ole joten maastossa täytyy mennä.Vauhdikas herra joka joskus saattaa hieman temppuilla.Nyt alkanut mm. säikkymään autoja ja välillä näkemään mörköjä...

Etsitään sellaista jolla uskallusta mennä myös kovaa ja käydä tallilla säännöllisesti esim.1x viikossa.

Säännöllisellä ratsastuksella ongelmat varmasti häipyvät,koska niitä ei ole ennen ollut.

Tällä hetkellä hepalla on 2 ratsastajaa ja kummatkin pääsevät suunnilleen kerran viikossa joten vielä olisi tarvetta hyvälle ratsatajalle tai kahdelle.

Heponen ei todellakaan tarvitse mitään kouluratsastuksen alkeita vaan ihan pelkkää mukavaa maastoilua jossa saisi välillä päästellä vähän lujempaakin.

Jos kiinnostuit lähetä yksäriä niin ilmoitan sitten omistajalle joka ottaa yhteyttä.

ZaiYa: Ihana vuonohevonen! Oon aina tykännyt niistä... Onnittelut uuden hevosen omistajalle!

No nyt mä sitten päätin toteuttaa unelman ja mennä kunnon leirille!!!! 20 VUOTTA ON EDELLISESTÄ LEIRISTÄ AIKAA....Kun vaan koittais loma ja heinäkuu! Ja olen taas alkanut käydä tunneilla kun isäntä rupes Sponsoroimaan...IHAHAA! Ihanaa!

Täällä sitä painetaan pitkää päivää koulussa, tallivuoro menossa ja nimikkokin pitäisi iltatunnille mennä valmiiksi laittamaan. Helposti menee päivä aamu kuudesta ilta kahdeksaan kun kouluakin pitää yrittää tallivuoron ohessa käydä. Mutta ei kai kukaan koskaan väittänytkään, että tämä ammatti olisi kevyttä..

Mä oon myös nuorenpana erittäin ahkerasti käyny ravitalleilla. Lopetin käymisen joskus 14v vuotiaana.
mm. Opetettiin varsoja, ajettiin nuoria hevosia ja ratsatettiin emätammoilla.
Siskolla on noin 10vee ex-ravuriruuna ja puoliksi omistuksessa ystävänsä kanssa; 2vuotias suomenpolle tamma, tuleva ravikuningatar Jotenkin vaan laiskistunu, ettei tuu siellä käyty ratsastamassa, ainoastaan lähinnä koirien merkeissä!

Eilen otettiin luokkakavereiden kanssa vähän 'omaa lomaa' ja lähdettiin Kaustiselle tamma- ja varsanäyttelyyn. 11 hevosta (vain!) oli ilmoitettu. Eniten ehkä sävähdytti upea kihinhiskiläinen ori Jutkale, aivan mielettömän hieno tapaus!

Yksi tutunpikin hevonen siellä oli. Sellainen sh-tamma kuin Lisbeth, samasta emästä kuin Viesker. Kantakirjattiin ykköspalkinnolla.

Ja lauantaina sitten Kaustiselle V75 katsomaan, kuvaamaan (ja ehkä vähän pelailemaankin.. ). Go Kaleva, go!

about 10-vuotta tuli hevosteltua, kunnes ajanpuute iski vastaan. Lähinnä ratsupuolella, tosin tuli sitä pari kertaa kärryilläkin ajeltua

Kipinä harrastukseen on vieläkin tallella, ja aina välillä tulee myytäviä puoliverisiä ja suokkeja katseltua netistä

Rataesteillä kisasin, pari kertaa tuli maastoesteitäkin kisoissa kokeiltua (älyttömän hauskaa ), sekä pari kertaa koulukisoissa. Aluelupa oli suunnitelmissa, mut sitten se loppu..

Jospa tulevaisuudessa olisi rahaa & aikaa, niin pääsis taas hevostelemaan

Meille nyt sitten Perjantaina tuli toinen hevonen kotiin

Suomenhevostamma Vinke <3

Nyt siis on kaksi hevosta ja kova kiirus

Vinke
Misty
Vinke ja Misty

Erittäin kaunis suomitamma

ZaiYa kauniita, kauniita sulla taitaa tosiaan olla kiirettä tuon katraan kanssa, mutta toisaalta jos on noin mukavasti asiat niin taitaa se kiire olla enempi sellaista hyvänlaista... niin ja ONNITTELUT uuden perheenjäsenen saapumisen johdosta!!

Joo tuo kiire on vaan hyvänlaista. Mihinkään en tuota laumaa vaihtaisi

Kiitokset

Hevosihminen minäkin... vuodesta -94 olen enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti ratsastellut. Vasta muistaakseni syksystä 2000 olen käynyt vakituisesti kerran viikossa tunneilla Peikin tallilla ja nytkin kovasti odottelen, että syksyllä taas tunnit alkavat.
Omaa hevosta ei siis ole eikä tule, ei mulla sellaiseen riittäisi aika, rahat eikä varmaan taidot eikä hermotkaan. Meidän tallilla on joka tapauksessa niin upeat tuntihevoset, että niillä todella ratsastaa ilokseen.

Aivan ihania heposia sulla, Zaiya jos tarvitsette tallityttöä kahden borkun kera, mä voin tulla

Tääll ois kans yksi hurahtanu, jo muutama vuosikymmen sitten. Tällä hetkellä omalta pihalta löytyy 4 kaviollista otusta nuorin 1kk ja vanhin 14v. Koulussa kisailen milloin työt antaa myöden. Harraste-/maasto pollen itselleni ostin aikoinaan, mutta silloinen valmentaja "huijas" kisoihin ja iiisoo paarma puras takamuksesta ja sitten muoria vietiin kivaahan se on ollu, mutta totaalisen harrastus mielessä.