Elikkäs mikä olis teidän mielestä paras tapa ,mitenkä koira kävelis/juoksis
teidän ?
Kun koiran pitäis silti reippaasti kävellä!

Eli oon aatellut katsekontaktia ,mutta se kuulemma haittaa etuliikkeitä?

Eli miten on?

Yhden koiran ,jota esitin ,niin sen arvostelussa luki ,että esiintyy laiskasti!


//Kyseinen rotu on siis ranskanbulldoggi


/////Selvempi versio alempana

No tuota, sanotaanko että minä en saanut mitään selvää tekstistäsi. Joten jos muotoilisit sen ymmärrettävään muotoon ensiksi.
Mitä tarkoittaa esim."Elikkäs mikä olis teidän mielestä paras tapa ,mitenkä koira kävelis/juoksis teidän ?"
Ilmeisesti siis kysyt esittämis vinkkejä?
Sen verran ainakin voi sanoa että katsekontaktia ei kannata liikkeiden aikana vaatia. Se todellakin pilaa etuliikkeet.
Laitahan teksti ymmärrettävään muotoon niin voidaan neuvoa paremmin.

tosta tuli kyllävähä epäselvä ,kun unenpöppörössä sitä kirjotin!

eli kyseessä olis siis sellanen asia ,että mikä on teidän mielestä paras tapa juoksuttaa koiria näyttelkehässä?
Koiran pitäisi olla silti innostunut ,eikä sellainen laiskan oloinen!



Koira ,jota näyttelyihin veisin ,olisi nimittäin ranskanbulldoggi ,eikä sen kanssa paljoa juosta!

vinkkejä vaan!

Minä taas tarvisin apua suunnilleen samassa asiassa sk kettuterrierin kanssa..
Heemo ei tykkää käydä näyttelyissä, miten saisin sen innostumaan, leluista ei tykkää, muut koirat kiinnostavempia kuin makupalat, joskus ei huoli makupaloja ollenkaan. Kerran se on kehässä pysähtynytkin eikä ole suostunut liikkumaan mihinkään, arvosteluun tuli siihen merkintäkin... Koira esitetään edukseen _suttu_ ajoittain

Riippuu rodusta,oma rotuni on sellainen että väkiste joutuu juoksemaan hikinauha otsalla :
Tai sitten erit erit ripeetä kävelyä,rotu on sellainen että sitä ei voi arvostella että koira kävelee...pitää olla draivia liikkeessä,taas pieniä rotuja ei voi juoksuttaa kovaa....
Jos itse olisin tuomari haluisin että koira menee pirteesti kehässä ja iloisen näköisenä eikä väkiste raahaten hinnan toisessa päässä ja lötkönä...

Meillä on tipsu, joka kulkee joskus erittäin laiskasti... Oon ottanu joskus kehään mukaan namia, mutta se nami haittaa sitten seisottamista
Smaisen tipsun kanssa oli alkuaikoina myös ongelmia että se "aaseilee". Remmi täytyy pitää aika tiukalla, jotta ryhti tulee paremmin esille ja sitten se ei suostu enää liikkumaan... Nyt ollaan päästy siitäkin eroon (onneksi )

meillä koira oli niin vastahakoinen näyttelyissä käydessään, että päätin kokonaan jättää koiran viemisen. harjoittelimme vuosia ja satoja kertoja, mutta ei niin ei. koira ei vaan asiasta innostunut. vieläkin harjoittelemme säännöllisesti ja kotinurkilla tykkää esiintyä, mutta kehässä ei. mielestäni jos kaiken tekee sen eteen, että koira oppisi näyttelyissä käymään ja silti se ei maita voi koiran ihan hyvin jättää kotiin. kyllä jotkut koirat pienen tauon jälkeen saattavat muuttaa mieltään asiaa kohtaan!

Kannattaa kehua ja innostuttaa koiraa, jolloin sen mielenkiinto säilyy ja se ei ole sellaista perässä hiilaamista koiran kanssa.
Ainakin meidän greylle saa heti enemmän ryhtiä jne. kun sanoo 'kuka tuli?' niin se innostuu siitä ja toimii paremmin, tosin en Suomaa käytä näyttelyissä.. vain mätsäreissä, kun tulee sopivia kohdalle

mul on 1 vuotias mittelspitz uros, ja meillä on ongelmana näyttelyissä kun matot/nurmi on täynnä hajuja, eli koira kulkee nenä maassa.. Oon yrittäny puhua sille ja näyttää namia mutta ei onnistu.. Olisiko jollain neuvoja miten saisi koiran kulkemaan "nenä pystyssä"

mä tässä ensviikolla meen harjottelemaan sen ranskiksen kanssa kävelyä ,viimekerralla harjoteltiin vaan seisomista!

mutta pitää innostaa,ja puhua sille!

Mun uroksella on kans tapana haistella maata. Itse teen tottista namin/pallon kaa ennen kehään menoa ja vaadin katsekontaktia. Kehässä teen vapaamuotoista seuruuttamista vaatien katsekontaktia. Silloin koira pitää päätä ei-maassa, ja askel on parempi. Jos taas joutuis nyppäsemään remmistä niin silloin vasta aslek lyhenisi plus tuomari saattasi sanoa asiasta. meillä ainaskin usein tuomarit sanoo että remmi löysällä -> vapaa esittäminen.
Et mieluummin namilla pää ylös.
Ja seisotan pitämällä kättä selän takana. Nami piilossa. Ja muistan "ruokkia" usein, muuten alkaa haukulla vaatimaan namia!

Mielestäni koiraa kannattaa innostaa puhumalla sille innostavasti, muta kuitenkin pitää äänensä hallinnassa, jottei koira rupea pomppimaan yms.

Minulla on ollut samoja ongelmia tipsu narttuni kanssa.. :] Mutta nyt Saaris osaa jo kävellä, kun olemme oikein paljon treenannet.

Tuossa onkin tullut jo hyviä vinkkejä, eli puhuminen, namit ja innostaminen yleensäkin. (innostaa voi myös esim.pientä palloa vilauttamalla jos koira on pallojen perään)
Tärkeintä on saada koira nauttimaan esiintymisestä ja kehässä olosta.

Tuomarit saattaa kyllä huomautella siitä namin käytöstä... Muutaman kerran nähnyt kun ovat katsoneet vähän pahalla, ja jossain tuomari kieltäytyi arvostelemasta koiraa "kun sitä ei ollu ruokittu etukäteen vaan syötettiin kehässä".

Jotkut tuomarit tosiaan eivät pidä namien käytöstä. Ja minäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että kohtuus nameissakin! Ei sitä koiraa mennä ruokkimaan sinne kehään! Ei mitään kauheaa syöttämistä ole edes mukava katsella.

mä oon opettanu yhen seisomaan niin ,että ei oo nameja yhtään ,kahella muulla on nameja vähäsen!


Nyt kun sen ranskanbulldogin kanssa harjottelin ,niin huomasin ,että sitä kävelyä pitää todellakin harjotella!


Kun se huomas ,että mun kädessä on nameja ,niin sitte se tavallansa piti katsekontaktia kokoajan! Mitenkähän sen sais sitte pois?

pöh, jos huomaamattomasti osaa koiralle antaa namia oikeissa kohdissa eikä kokoajan syötä niin tuskimpa se tuomari huomauttaa. mutta toki olen itse kerran ollut kehässä jossa tuomari heti rodun arvostelun alussa ilmoitti että minun kehässäni ei sitten syötetä koiria, mut harvempi tuomari tätä tekee jos huomaamattoasti sopivissa kohdissa sitä namia tarjoaa.

Minä olen tehnyt yhden junnukoirani kanssa niin, että riehun ja leikin koiran kanssa ennen kehään menoa, sillä tämä kyseinen koira on joskus hieman omissa maailmoissaan(kuten minäkin). Teetän koiralla temppuja ja riehutan sitä juuri ennen kehään menoa, mutta koira sitten rauhoittuu myös kun mennään kehään, mutta silti koiralla on iloinen mieli päällä. Liikkeessä saatan näyttää taskussa olevia nakkeja tai !"maiskutan" sille tai Juttelen välissä kun tuomarti ei arvostele sillä hetkellä, puhelen koiralle kuiskaamalla. Tämä saa sen kuuntelemaan tarkemmin ja keskittymään enemmän minuun eikä kehän ulkopuolella oleviin ihmisiin.

Minä en ole ikinä törmännyt siihen että koiria ruokittaisiin koko ajan, enkä itsekkään syötä koiraa vaan annan sille esim. liikkeen ja seisotuksen jälkeen yhden namin tai pitkän seisotuksen jälkeen namin.

Sun pitää kävellä ja kokeilla sen koiran kanssa millon se on parhaimmillaan. Tai jos et itse osaa katsoa niin pyydät jotain kaveria joka osaa katsoa milloin koira liikkuu parhammillaan.
Esim. meidän Jamesin kanssa saa juosta niin kovaa, kun jaloista lähtee... Ellan kanssa kävellään. Ritan kanssa mennään keskiverto vauhtia.. kävellään ja aina välillä täytyy ottaa muutama nopeempi askel.

Se riippuu ihan koirasta. Joidenkin koirien liikkeet ovat parhaimmillaan kävellessä ja joidenkin kanssa juostaan hikihatussa niin kovaa kun jaloista lähtee.

Koskaan ei liikkeissa makupalaa! Se pilaa etuliikkeet...

Ite en anna kun muutaman namin kehässä ollessa... Sit liikkeissä vilautan vähän namia, jos tuntuu, että koira on sellasella päällä et voi stopata missä välissä vaan.

Ite oon esittäny kääpiösnautsereita ja bernejä... Ainakin yhelle käppänälle jonka esitän aina näyttelyissä, tehoo paljo se, kun puhun sillain korkeella äänellä.. ihan sama mitä höpötän, mutta kunhan pidän ääneni sellasena korkeena niin hyvin menee... seisomisessa joko heilautan kättäni sillei pikkasen et koira luulee et heitin jotain eteenpäin tai sit joskus on omistaja seissy kehänlaidalla jollon koira on ollu tosi terhakka.

Sit bernit yleensä esitän sillain et asettelen eka ja sit siirryn niitten eteen seisoon ja puhun niille, koska sillon ne on seissy tosi hienosti. Jos esitän koiran sillain et en seiso siinä edessä niin sillon saatan rapsuttaa esim. lavan kohdalta tai lonkasta sillei pikkasen, ettei koira muuta asentoonsa

Tollain ollaan me aina selvitty kehässä

Namejahan voin antaa vain nameina eikä ihan koiraa syöttäekseen ja silloin jos on mahdollista ettei tuomari näe, eli siis suhteellisen huomaamattomasti. Eikä namejen tarvitse olla nyrkin kokoisia Mutta varmaankin jos koiraa syötetään jatkuvasti tuomarin nenän alla onhan se sitten arvosteluunkiin haittaavaa, luulisin...
Oho.. Nythän toi oli enemmän seisomiseen viittaavaa...

Esim Super Summer Showssa tuomari sanoi että koiria ei saa syöttää kehässä. Monet flatti-ihmiset "menevät kehän syöttämään koiria"...



Niin, jos se tapahtuisi huomaamattomasti, se olisi asia erikseen mutta flatti kehällä esim meno on aika erilaista...



Käypä flattikehällä kattomassa ni varmasti törmäät tälläseen koiraan! Ei välttämättä liikkeissä mutta muuten kokoajan.



Tää on niin yleistä flattikehällä. Ja yleensä otetaan koura täyteen lihapullia ja sit viel sama määrä taskuihin...

Vaikka topicin otsikkoon ei mitenkään liity niin pakko kirjottaa...

Kyllä mä ainakin syötän Maxia kehässä aina, kun se seisoo... Liikkeissä ja silloin kun tuomari tulee tutkimaan en anna herkkuja.
Meillä ei mikään muu tehoa, sillä tää on niin mahdoton esiintyjä.
Ainoastaan yhden kerran on tuomari huomauttanut herkuista, ja silloinkin vain mätsäreissä..

Muttah, meillä paras tapa on hidas pitkäaskel juoksu Ja oikein rauhallinen, ettei Max nosta erityisemmin häntää. Häntä on kyllä melkein aina hiukka ylhäällä, mutta nousee ylemmäs jos lähtisin kunnon juoksuun

mitä meinaa lyhyt taka-askel arvostelussa?
Minkälaisia kommentteja olette saaneet koirillenne, tai kenties itsellenne tuomarilta?

Omien koirieni kanssa en makupalaa pahemmin käytä. Ennen kuin lähden liikkeelle, näytän namia, laitan sen takaisin taskuun ja lähden liikkeelle. Näin koira tietää että se saa palkan kun suoriutuu tehtävästään hyvin. Vanhemman whippettini kanssa ongelmana oli että se oli perässävedettävä, joten juoksin itse sitten hitaammin että se ei näyttänyt niin pahalta. "Treenamisen" avulla koira nykyään juoksee edelläni. Nuorimmaiseni taas on semmoinen kaasujalka että sille ei tarvi sanoa kuin yksi tietty sana ja se menee hihnanmitan edellä, luonnillisella draivilla.

Itse en pidä siitä että koiria juoksutetaan niin että makupalan on koiran nenän edessä kokoajan, enkä muutenkaan ylensyöttämisestä kehässä. Koiran pitäisi mielestäni näyttää kehässä siltä että se juoksee itse eikä vedetä perässä. Suosittelisin myös kontaktin välttämistä, onhan se "söpöä" mutta todellakin etuliikkeet kärsii siitä. Ja muistakaa myös, että oma juoksutyyli voi "pilata" koiran liikkeet siellä koiran taustalla.

topotiko: Vimman arvosteluissa viime vuonna yleensä kehuttiin liikkeitä, mutta välillä moitittiin -muistaakseni- "haluttomuutta", se on iloinen koira ja aina onnessaan menossa kehään, mutta se ei aina näyttänyt sitä kehässä. Nykyään ei enää tuomarit kommentoi haluttomuutta, sillä se on poissa - ja toivottavasti pysyykin. Fannin arvosteluissa -ja tuomarit myös suullisesti kommentoineet- on kehuttu draivia ja kauniita liikkeitä. Kerran tuomari käski minun mennä hiljempaa koska juoksin Fannin kanssa liian lujaa - se on juuri sellainen jota saa aina jarrutella kehässä, thö kaasujalka

Mie yritän saada omaan affeen liikettä yleensä "kimitämällä" sille esim. "Missä iskä? Mennään poika tule tule, mennää kattoo missä iskä!" Sillon se liikkuu ihan hyvin. Sen kanssa saa tosin tossa juoksemisessa olla tarkkana koska se jää helposti taakse jollon se näyttää perässä vedettävältä lahnalta

mullakin cavaliernarttu koko ajan nuuskii maata ja pitää päätä alhaalla. Kunhan tarpeeks ajoissa "lämmittelee" ja innostaa niin kyllä se siitä!