.. tällä kertaa siis mulle taas sattui.... Taisin siitä torstaiaamusta jo turinoidakin toisaalla, joten ehkä tämä aamu sitten on oma lukunsa, mene ja tiedä?

Meillähän ei käytetä käsijarrua talviaikaan, eihän? Ei toki, minä varsinkaan, kun se on joskus niin pahasti jäätynyt, ettei oo sulanu ennen juhannusta. Eikä muuten käytetty nytkään, mutta siitä huolimatta vänkärinpuoleinen takaratas oli aamulla jumissa, pyörä ei pyörinyt mihinkään. Kävin kokeilemassa parin kilsan verran, jos se vaikka siitä irtois, mutta ei. Kotiin takas, ja pojan autolla äitiä käyttään kaupassa.

Kotiin tullessa totesin, että yksi koirista oli joutessaan nostanut jalkaansa lelukoriin (en tiedä kuka), ja Ollilla oli maha sekasin. Sillä oli raukalla hirvee hätä ulos, eikähän se kerinnyt portaita pitemmälle kun sitä alko tulla. Oikee varpusparvi siis. Oli tullut näköjään jo sisällä, lattiat ja seinät koiranp*ssa. Ollin vatsalle ei taida sopia jäätyneet ruusunmarjat...

Aamulla tää jengi pisti oikean tappelun pystyyn. Pekka räjähti ensin Ollille, kun Olli ei antanut sille palloa, Olli suuttu, ja räjähti Pekalle ja sitten siihen puuttui Niki, joka ensin ajo Ollin pois ja sitten selätti Pekan. Pekallahan ei ollut pienintäkään aikomusta antaa periksi, joten nostin ensin Nikin niskanahasta pois (Olli oli jo tässä vaiheessa tilanteesta pois, keittiössä) ja sitten Pekan, joka meinas vielä purra muakin. Siinä ne roikku molemmat niskanahasta ilmassa (yhteensä lähes 16 kiloo koiraa suorilla käsivarsilla, tehkääs perässä ) ja ärinä senku jatku vaan. Pekan siirsin keittiön puolelle ja tönäsin oven kiinni, Nikin pistin lattialle ja totesin sille, että minä oon täsä talosa se, joka määrää. Kaikki koirat kulki vähän aikaa seinänvieriä pitkin, jahka olivat rauhottuneet...

Oikein mukava ja rauhallinen lauantaipäivä siis. Nyt pitäs ruveta vielä asentamaan tuohon toiseen koneeseen (ostin uuden keskusyksikön) Windows-serveri ja Linux toiseksi käyttöjärjestelmäksi, eikä huvittais pätkääkään. Oiskohan viinakauppa vielä auki, jos sen sijaan vetäisikin pään täyteen?

Ja PS: Manskullakin on ollu oikein hieno päivä...

Juu, niin oli..Oikein vaiherikas..

Kas kun meillä oli vierailulla töissä känkkäränkkä ja reipas vatsantoimintapäivä..

Mä laitoin puuroveden kiehuun klo 7.30 ja lähdin sit kattaan pöytii..Meil on 2 lomapaikkalaista ja menin sit avustaan mummelia vaihtamaan päivävaatteet.

Samalla kurkkasin naapurihuoneen pappaa. Hän istui veskis ja koitti puhdistaa alushousujaan pienellä vessapaperilla.. Mä tuumasin että antaa olla, ja hain puhtaat alkkarit. Hän sitten itse pesasi itsensä. Saunaan kun oli menossa myöhemmin.

No, eipä täs kaikki. Työkaveri tuli puolijuoksuu ja haki vaippoja..Mummeli ei ollu menny tarpeilleen veskiin ja kaik oli siis housuis ja sängys..

1 pappa ei ollu ihan selvillä missä on, vessa hukas ja kakkavana tuli peräs keittiöön..Ja kuvitteli jotta häntä myrkytetään eikä ottanu lääkkeitään

Tää lomapaikka mummo ei muistanu myöhemmin mennä sängyn vieres oleval portatiivil ja teki housuihinsa..

Siin ei auttanu muu ku yökkii ja pestä sotkuja.. Ei siis ollu mun päivä tänään, koska mä lähin aamulla töihin roskapussi kouras Käsilaukku oli kotona pöydäl..Onneks hoksasin ja palasin takas (ehdin kantaa roskista ½ kilsaa).

Mutta nyt ei sitten mameron kans lähetä hurvitteleen, vanhat on niin väsyjä kaikkien vastoinkäymisten takii..Sama tahti ois kuiteski jatkunu siel menomestas

No viimeistään nyt, jos koskaan se se paras iskulause on keksitty mammanpojasta ja Manskusta . KÄVELEVÄ KATASTROFI . Ei tartte käyttää kuin monikkomuotoa, jos molemmista kirjoittaa samanaikaisesti . Hyvä, että ette sinne hurvittelemaan..., vaikka oishan se väsymykseen tuonut piristystä..., mut kuiteskin parempi näin .

Iski heti Deja Vu ilmiö... Kumman tutun kuulosta. Sitä se ittellä teettää kun ei aina purkan syönti ja kävely suju samaan aikaan.

Ittellä on kyllä yleisintä käydä kaupassa, lastata kärry täyteen murkinaa ja huomata kassalla että lompakko on jääny matkasta. Tai jos niin hyvä tuuri käy että se onkin matkassa niin kortti on sitte toisten housujen perstaskussa (tätä se liika muovilla pelaaminen teettää).

olen taas ollut tosi välkkynä viime aikoina :x00x: Eilen joi tai siis yritin juoda juomapullosta vettä ja ihmettelin kun ei sitä tule. Kunnes mulle sitten näytettiin, että kannattais korkki vetää ensin ylös ja sitten vois vaikka juodakin. Olin viemässä lasta kouluun ja olin antanut lapselle kännykkäni kun se halusi kuunnella soittoääniä. Hetken päästä iski paniikki ja etin että mihin olin kännykkäni laittanut kun se ei ollut tutuilla paikoilla mihin se yleensä laitan. Onneksi olin hiljaa ja sitten huomasin sen lapsen kädessä. En sitten enää muistanut, että olin sen telefoonin sille antanut. Hyvin tavallista on myös, että unohdan kännykän jonnekin ja sitten kyselen muilta missähän se mahtaa olla. Arkipäivän mokaukset on niin tavallisia, että niitä ei edes ite aina huomaa x


Lisäys :x00x: se surullisen kuuluisa hirvenluu taas oli tiellä. Potkaisin oikean jalan varpaat siihen ihan kunnolla :xph34rx: kohta se luu lähtee eikä takaisin tule

Kyllä se oli todella viisas teko että te kaksi kävelevää katastrofia pysyitte kuitenkin kotona.. :x00x: Jos molemmilla oli tuollainen alku päivälle, niin aivan takuuvarmasti teille olis sattunut jotain, varsinkin kun olitte väsyneitä..

Arissa Auts.. Miten sun jalka nyt jaksaa.. Sustahan on hyvää vauhtia tulossa se kolmas katastrofi.. :x00x:

Sipa, ihan hyvin ei ole enää kosketusarka ja työkenkäkin mahtuu jo jalkaan x

Aamulla laiton kahvia eli jauhot suodattimeen, pannu paikoilleen ja keitin päälle. Aloin sitten tovin päästä ihmetellä, että miks ei kuulu sitä tuttua kovaäänistä porinaa kahvinkeittimestä. Katoin ja olin unohtanut laittaa vettä pannuun Mun kahvinkeitin on kuuluisa kovasta ääneestään. Kerran juttelin siskon kanssa puhelimessa ja samanaikaisesti oli kahvinkeitin päällä ja pesukone, pesuhuoneen ovi oli raollaan. Sisko ihmetteli, että onpa mulla erittäin kovaääninen keitin, totesin, että se ääni minkä kuuli oli kyllä pesukoneen ääni. :xlolx: Mutta se onkin persoonallinen keitin x

Todellkin, käveleviä katastrofeja :xlolx: Onneksi asutte tarpeeksi kaukana!

Jos joskus eksytte samaan vaikkapa mun kanssa näyttelyyn, varoittakaa ajoissa. Tiedänpähän sitten, että Mamero ja Mansku pistää näyttelyaluetta matalaksi, ihan vahingossa vaan eikä tuo Arissakaan jälkeen jää näissä duuneissa x

sml Niiiiiin mut me voidaan tulla sinne näytelmiin sinne teidän suuntaan, sinähän tietenkin tarjoot meille yösijan?!

Ei maar, kyl mää ens keväänä käyn lähinnä noita ryhmänäyttelyitä. Pelkkään pentunlyyn ei oikein kannata lähteä Lahteen tai Helsinkiin, ja mitä sitä jossain KV-näyttelyssä tekee PENTUluokassa?

PS. elä ny sentäs painajaisia ala nähdä meistä. Vielä....

Hui, ai aiotte tulla tänne..
Vuonna -07 on oikeasti täällä meillä kaikkien rotujen näyttely. Ehtisin rakentaa teille pehmustetun huoneenkin. Sieltä ei ole sitten ulos tulemista paitsi mun luvalla x

Etsin sulle pentunäytelmät, näihin voisin tulla kehän laidalle kannustamaan:

20.5. TAMPERE
Hämeen Spanielikerho
25.5. JÄMSÄNKOSKI

Kelpaako, tuomareita en tosin tiedä.

sml; onko se kans pyöree?

Ei nuo pentunäyttelyt oikein onnistu, kun Pekka on sitten jo yli-ikäinen Se tulee huhtikuussa sen 9 kk, ja alkuvuoden pentuilut on kaikki vähän turhan kaukana. Mut pistetäänpä mieleen, mun mielestä Tampereen nurkissa oli jottain muutakin kesämmällä...

PS. sepä tässä Ylivieskassa onkin vikana; vaikka ollaan melekein Suomen keskipisteessä (joojoo, on se sielä Piippolasa vielä), niin tää on hillittömän kaukana kaikesta. Ellei nyt sitten joku oululainen koirakerho innostu pistämään pystyyn pentunäyttelyä, niin aika kylmiltään joudutaan kehään.

Trimmasin muuten tänään Pekan jalkoja ja häntää. Tulipa sitten vasta viime metreillä mieleeni, kun sen kiemurtelevan pikkuipanan kanssa taistelin, että kokeillaas, miten vaikuttaa "Seisoo nätisti". Sehän hyyty ku mummun vanukas !

Mä en uskalla mihkään näyttelyihin kohta lähtee..

Toissa päivänä hajotin työpaikalla kahvikupin..Kotona hajos sit känny eilen illalla.. x

Tänään nitkahti selkä, otin särkylääkkeen & laitoin tukiliivin ja kohta lähen käveleen töihin..sattuu selkään pirusti taikka ei

Mulla oli jäänyt kahvinkeitin yöksi päälle onneks oli jäänyt kahvia sen verran, ettei ollut palanut koko pannu. Eilen poltin kaurapuuron pohjaan, juu en tiedä miten sen onnistuin tekemään, mutta niin vaan kävi. Sitten etsin ja ihmettelin miten olin onnistunut kadottamaan silmälasini tietokonepöydälle ja etin niitä tovin aikaa, kunnes hipaisin otsaa kädelläni ja samalla käsi osui silmälasisankoihin. Lasit siis oli olleet koko ajan silmillä

Tää hajamielisyys alkaa jo huolettamaan itteänikin, tosin tiedän mistä se eilinen hajamielisyys johtui, mutta silti huolestuttavaa

Ja mä etin ukon aamutohveleita, mutta en löytänyt niitä mistään, ei edes sieltä missä ne yleensä aina kesän yli on (nämä kun on talviaamutossut)..

Ukko sanoikin että oot heittänyt ne roskiin.. :xlolx: Vaikka en varmasti ole sitä tehnyt, mutta miten mäkin voin nykyisin piilottaa tavarat itseltäni, kun se on aina ollut ukon pravuuri.. Elikkäs etsintä jatkuu tänäiltana ja niiden on löydyttävä jostakin..

Että Arissa et sä ainoa dementikko joukossa ole, sehän on jo todettu moneen kertaan.. :x00x:

Eli voidaan hyvin perustelluilla syillä perustaa K-18 demiskerhon tai hajamielisten klubi :x00x: Voidaan auttaa toinen toisiamme, jos joltain on joku hukassa niin voidaan ehdottaa mitä kummallisempia löytöpaikkoja mihin ne todennäköisesti on hajamielisyydessä laitettu. :x00x:

Arissa ja Sipa: siksi kai palstan nimi onkin K-18, kun tiedetään, että kaikki yli 18 -kesäset on kalkkeutuneita demiksiä... Tai melkein kaikki... Tai ainakin osa.... mut ei tietenkään Cee...

Mulle ei mitään erikoista oo sattunu viime aikoina, paitti että Nikillä meni massu sekas. Eilen illalla tuli (ONNEKSI) tuli alas mun sängystä, ja samantien pörisi varpusparvi makkarin matolle... yöks...

Eipä olis pitäny leuhkia; onnistuin äsken lukitsemaan itseni ja koirat ulos... Pakkasta on -18,9 astetta. Ehkä vois sanoa, että olipahan onni onnettomuudessa, kun lukitus tapahtui sillä reissulla, kun olin viemässä vara-avainta (viimeinkin) ulos jemmaan

Mä oonkin onnistunut hajottamaan nyt kaksi kuumemittaria vuorokauden sisällä. Ensimmäinen putosi illalla kainalosta lattialle, kun unohdin sen sielläolon juotavaa hakiessani. Toisen kopautin just pöydän kulmaan ja elohopeat levisi mun sängylle...

Pitänee tässä kuumeisena lähteä ostamaan nykyaikaista digitaalista mittaria, ja sitten vaihtaa lakanat...

Huh huh - ihankuin olisi muka ylimääräistä energiaa...

noloimmista jutuista ja aika kivulias oli, kun kompastuin kengännauhoihin eivätkä ne olleet edes auki. Oikeammin kenkien ne hakaset missä kengännauhat on osuivat toisiinsa ja sillon tuli lento. Lensin rähmälleni jäisellä parkkipaikalla ja ostoskset levis kasseista pitkin tannerta. Löin kyynärpään kipeesti ja siinä on vieläkin aika muhkea mustelma. Tapahtuneesta on kohta viikko aikaa.

sitten jotain pientä kuten palloa pudonnut jalalle, olen ollut laittamassa kahta suodatinpussia suodattimeen, kun en muistanut että olin jo sinne pussin laittanut.

Sisko sanoinkin, että se vois kirjoittaa kirjan mun mokailuista ja se menis täydestä jonkun mielikuvitushahmon tempauksista, kun niitä ei kuitenkaan kukaan uskois todeksi.

Eiköhän näistä K-18 palstalaisten toilailuista sais aikamoisen kirjasarjan aikaiseksi )

Sori vaan Arissa, mutta naurattaa täälläkin Mulle kävi tuossa portailla äsken vähän samalla tavalla, paitti että kengännauha oli pikkukoiran suussa, ja kun minä menin eteenpäin, pikkukoira meni taaksepäin. Tajusin, että koira roikkuu kengässä, joten romahdin ihan suosiolla eteenpäin, liiskaantunuthan se ois, jos oisin taaksepäin kaatunut. Oikeassa polvessa verestävä nirhama, ja oikeaa rannetta vähän särkee Onneksi meillä ei ole kuin toi jumalaton peltoaukee etelään päin, ei naapureita.

Pakkaskuva peltoaukeasta

Mamero: Sulla oli hyvä tuuri että vara-avain mukana.

Mä jos oisin lähteny viemään vara-avainta talteen vaikkapa liiteriin, niin siin ois kyl käyny näin:

1) Avain ois ollu keittiön pöydällä, mä oven ulkopuolella ja ovi lukossa
2) Avain ois ollu toisen takin taskussa kuin mikä sillä hetkellä päällä

Taikka sit näin:

1) Oisin laittanu avaimen liiterissä itselleni NÄKYVÄÄN paikkaan ja helppoon muistettavaan, josta sen löytää ilman aivoja
2) Joku (oma ukko x ) ois sen kuitenkin siirtäny jossain välissä aivan muualle kuin minne MINÄ sen OLISIN LAITTANU..joten se ois todennäköisesti HUKASSA

Tässä väsyneenä tätä kirjoitan. Kotimatkaa varten mittari oli laskenut-25 asteeseen. Reippaasti askelsin ylhäisessä yksinäisyydessä töistä kotiin klo 20.00 jälkeen...vain hullu siel tollases pakkases ois viihtyny :x00x:

Hmm...minä olin joulun toipilaana..katselin kun toiset söivät kinkkua ja joulun muita herkkuja ... kaikkihan alkoi siitä,kun jouluviikolla rupesi sattumaan hiukan hampaaseen,siihen ihka viimeiseen viisauden hampaaseen jonka poistoa olen pakoillut jo monta vuotta.

Kävin hammaslääkärissä sitä näyttämässä tiistaina ja putsasivat hiukan ja antoivat antibiootti kuurin.Eipähän se mihinkä auttanut,vuoden kiireisin aika töissä ja minä poden hammas särkyä.Ei voinut enempää ottaa aivoon...

Päivien kuluessa kolotus senkuin lisääntyi,naama kasvoi ja kasvoi ,unet jäivät nukkumatta ja kyynel varastot loppuivat,Oli taas mentävä lääkäriin.

Lopulta kävi niin,että tulehdus joka suussani möyri,oli levinnyt korvaani ja kurkkuun ja eikun leikkauspöydälle sairaalaan joulu aatonaattona .

jep,nyt hammas on poissa,leukaluusta palanen, säryt koettu ja jouluherkut syämättä Mutta tikeistä huolimatta alkaa elämä tuntua taas elämisen arvoiselta.

Ja hei muuten,Myöhästyneet JOULUNTOIVOTUKSET KAIKILLE ja erittäin rauhallista UUTTAVUOTTA!!! :xlolx:

Mä olen jo pitkään sekoittanut aamumyslini AntiCalk -kalkinpoistoaineeseen, ja nauttinut sen kiehuvan kuumana, niin ei ole ollut noita kalkkeutumisongelmia...

Cee

Tiiättekö...tää on aivan kauheeta..mä en varmaan saa tänä yönä nukuttua

Mua vaivas jo ennen töistä lähtöö joku juttu ja oon 100% varma että jotain jäi tekemättä..mutta mitä tai mikä?? Kas siinä pulma

Oon kelannu työvuoroo eestaas kotona saamatta siitä juonest kiinni..Tein paperille listan töistä, jotka mun kuuluu tehä, rastitin sitä mukaan kun muistan varmasti ne tehneeni. Jotkin työt menee niin omalla painollaan ettei tartte ees miettiä miten ne tekee SILTI..en saa rauhaa.. Ei yhtään mukava tunne, varsinkaan kun on vanhainkodissa töissä

Ei kai tässä auta mikään muu kuin se, että huomennapa sen sit kuulee kun menen töihin iltaan

Ootko ny varma, että muistit kytkee kaikki happipullot takas paikoilleen? Nojoo, leikki leikkinä, mut toi oli vähä semmosta hevosenleikkiä. Kyllähän se niin on, että jos joku tuollanen asia vaivaa, niin kyllä se yöunet tahtoo viedä. Entäs jos soitat sinne, ja kysyt, että sinertääkö siellä joku

Ei siel mitään näkyvää oo jääny tekemättä. Televisiot ja kyntteliköt pois päältä, ovet lukossa, tiskikoneen vesihana kiinni, pyykkikoneen hana kiinni, töpseli irti jne.. Kaikki on rauhallista siellä Siltikään en saa sielunrauhaa

En ollu unohtanu sitäkään, kun oli jaettuna lääkemotteihin aamulääkkeet Joten jokainen sai lääkkeensä..Ei siel mitään ihmeitä ollu tapahtunu kun töihin meni..

Joten jää ikuiseks arvotukseks mitä ihmettä mä oon jättäny tekemättä vai oonko mitään

Mansku; nooooo, kyllä se mummo löytyy sitten viimestään keväällä sieltä kellarikerroksen vessasta.... argh, mää oon kamala... sori... mutta kun en malttanu....

Eilinen oli aika katastrofaalinen päivä joka alkoi romanttisissa merkeissä

Heräsin aamulla 05.00 kun piti töihin lähteä. Mies oli onneksi ehtinyt laittaa kahvit tulemaan sillä sähköt meni poikki. Romanttisesti juotiin aamukahvit kynttilän valossa.

Lähdin ajelemaan, jotenkin ford tuntui hieman jähmeältä vaikka oli ollut lämmityksessä eikä pakkastakaan juuri ollut muutamaa astetta enempää. Ford sitten hyytyi parin kilometrin päähän siitä kun olin kotoa lähtenyt. Soitin heti yövuorolaiselle, että en ihan ehdi seittemäks kun auto hyytyi. Sain puhelimitse hyviä neuvoja miten kannattaa tehdä jospa ne tepsis. Ei ollut apua hyvistä neuvoista. Odottelin seittemään asti kun mut tultiin hakemaan ja käytettiin huoltoasaemalla josta sain dieselin jäänestoainetta. Ainetta tankkiin ja johan Ford lähti kun raketti liikenteeseen. Ajoin aika reipasta vauhtia ja toivoin että ei poliisit nyt osuis kohilleen. Tulin työpaikan pihaan ja jouduin jättämään auton sakkopaikalle. Olin nousemassa autossa kun naisihminen tulee ja toteaa " älä jätä autoa siihen se on sakkopaikka" minä hieman kireänä siihen totesin " on työvuoron vaihto joten auto on saatava johonkin siksi aikaa". Nainen sanoi hymyillen " ei kun sitä vaan, että olen tästä lähössä niin saat ajaa auton tähän ettet saa sakkoja" Olin vajota häpeästä maan alle. Kiittelin vuolaasti ja äänenikin oli aika ystävällinen.


Menin työpaikalle ja yökkö totes, että iltavuorolainen soitti ettei tule töihin kun on kipeä. Ei siinä mitään, mutta se olikin jo sairastunut edellisiltapäivänä, mutta ei ollut silloin ilmoittanut mitään. Mulla vinkui päässä aika tavalla sen jälkeen. Ei muuta kun soittelemaan sijaisia iltavuoroon. Kaikki vakisijaiset olivat jo ehtineet tehdä jo omat uuden vuoden suunnitelmat ilman muuta. Yksi sijainen olis mielellään tullut jos olisi saanut tiedon torstai-iltana. Aloin olemaan jo aika kireä siinä vaiheessa. Ketään sijaista en saanut joten yksi sijainen teki pitkän päivän kun tuli iltavuoroon, pari työkaveria tekevät tämän päivän ja huomisen ylitöinään. Me ei saada tehdä ylitöitä, mutta minkäs mahtoi kun ei sijaisia saatu. Laiton sairaslomalaiselle aika tiukan viestin, että ilmoittaa hyvissä ajoin jos ei tule töihin maanantaina. Lupasi ilmoittaa x


Tämä ei ollut eka kerta tältä työntekijältä kun ei ilmoita tarpeeksi ajoissa sairaslomastaan . Hän tietää miten vaikea on sijaisia saada erityisesti juhlapyhien aikana.

Onneks loppuilta sitten meni rauhallisissa merkeissä eikä mitään katastrofia enää sattunut x

Nyt kun oon hösänny koko päivän ja istahdin tietokoneen ääreen saanen kertoa teille tän päivän töppäilyt?? No..kerron kuiteskin vaikka teit ei välttämättä kiinnosta

Kaikkihan tietää sen, ettei aamuni käynnisty ilman aamukahvia kunnolla..Okei..Mä nousin siis aamulla suhteellisen väsyneenä (en tiedä miks olinkaan niin väsy, hyvän yön nukkuneen), kävelin keittiöön...siel kahvinkeittimen tykö..Yläkaapin ovi auki, suodatinpussipaketti pöydällä kahvijauheen kans..Kahvipannu pois levyltä, siihen vettä..Sit avasin suodatinsuppilon, kirosin kun ukko oli jättäny sinne vanhan pussin Otin kiinni toisest reunast, nostin ja sain sen suunnilleen kokonaan pois suppilosta kun se repes..Jauhoja oli sit pöydällä, keittimen levyllä ja lattial mutta ei vahingossakaan roskapussis vaik sen kaapin ovi oli auki..No, mä kumarruin sit ottaan niitä jauhoja lattialt, nousin seisoon ja kops! pää jysähti sen yläkaapin oven reunaan..Hetken näkyi linnunrataa Kuka pirskules sen oven oli avannu?? Ja laittanu sen just siihen kohtaan eikä vääntäny kokonaan auki, kun sellaset saranat asennettu..Mä siivosin siin luetellen kaikki mahdolliset voimasanat, vaik olin tehny uuden vuoden lupauksen: Etten suutu niin nopeesti ja tulisesti Okei..sain sit lopulta kahvin tippaseen..

Menin kodinhoitohuoneeseen likapyykkikaapille..Mennessäni tiputin koriste-esineen lattialle, joka tietysti meni tuusan nuuskaksi..(tähänkin kuuluu ne ärräpäät)..lajittelin pyykkiä koneeseen..Hih..tää meni ihan oikein..mut sit taas silmät ja aivot eikä kädet tehneet yhteistyötä: Lorautin huuhteluaineen pesujauhe lokerikkoon, josta se siit iloisesti loristen valui koneeseen..(tähän taas ne ...). Mä siis näin että nyt ei mee oikein, mut käsi ei totellu vaan...piti siis pestä lokerikko puhtaaks...TYHMÄN PÄÄN TAKIA KÄRSII KOKO RUUMIS

Tuumin koirille jotta nyt saa kyl riittää kotityöt siihen saakka kunnes saan kahvia ja PALJON

Ennen töihin menoo hain reseptin työmaalta ja menin sit apteekkiin..Kuorma ei ollu tullu joten ostin omat juttuni ja lähin käymään toises kaupas ootellessani sitä kuormaa..Siel toises kaupas huomasin että ei..missä lompakko?? Palasin apteekkiin ja sielhän se oli..tiskillä..

Mutta hymyä huuleen..Töissä en mokaillut :xlolx:

Mansku, Joskus kahvin keittämisessä ehtii tapahtua vaikka mitä Hyvä että töissä meni sitten hyvin



Mulla tapahtui tänään sellasta mitä en vieläkään tajua miten pääs tapahtumaan. Olin lähdössä töistä pois ja aukasin kuskin puoleisen oven joka oli hieman tiukka joten tempasin kunnolla ja ovi osui suoraan mua suupieleen aika voimalla Oli suupieli kipeä pitkän aikaa, mutta nyt jo kärsii nauraakin, päivällä ei oikein kärsinyt hirveästi suuta avata.

Meidän pitää saada tonne Nastoitetuks K-18 Varoittavat esimerkit: Näinkin Voi Käydä Tai K-18 Onnettomuusalttiit puskislaiset Tai vastaavaa just meille TOHELOILLE

Kiitän Vahtikoiraa nopsasta toiminnasta

Mansku, hyvä idea vahtikoira vois nastoittaa tän ketjun Sitten jos joskus tuntuu, että kaikki tapahtuu vain ittelle niin vois lukaista sitä, että tapahtuu sitä onneks muillekin

Anteeks, mutta mua naurattaa Ihan ääneen... :xlolx: Ihanaa lukea toisten toheloinnista, vaan kyllä ne ärräpäät lentelee täälläkin, kun "joskus" sattuu mullekin noita päiviä... :x00x:

Komppaa Hugonmamia
Sillonku joku alkaa vastustaan nii vastustaa varmasti loppuun asti.
Mut apua, kyllä teille on sattunu jo ihan tarpeeksi, josko ois loppuvuosi "hiljaiseloa" rintamalla kävelevät katastrofit?

Jepjep, eiku nastotusta pyytämään, tää on ihan oikeesti ketju, jota lukemalla saa lohtua

Mulle ei ole sattunut tällä viikolla vielä mitään, mikä on varsin ällistyttävää!

Mansku; aikani harrastin kahvinkeittämistä samalla metodilla, mitä sinä tänä aamuna, kunnes yksinkertaisesti opettelin irrottamaan suodatinsuppilon keittimestä ja kippaamaan käytetyn pussin likasankoon suoraan siitä. Kyllästyin siihen, että vähintään joka toinen kerta oli vanhat pöönit lattialla. Nykysin on sielt biojätteen seasta sitten ongittu sitä suppiloo, mut se onneksi putsaantuu vedellä...

Poika on periny äitinsä tohelointitaipumukset. Yhtenä aamuna latasin keittimen valmiiksi töistä tuloa varten (pitkä päivä Oulussa), mitä pikkujuttua sitten poika ei ollut huomannut kun oli ruvennu kavereilleen kahvetta keittelemään....

Ooooo, Vahtikoira on SAIRAAN nopee Kiitos!

:xlolx: Voi jessus sentään.. Tapahtuuko tämä kaikki aina naisille.. Sillä ukko sanoi että meidän perheessä vain me kaksi naista osataan toi homma..

Mä kolhin itseni joka kaapinkulmaan niin että kintut on mustelmilla, kuin dalmatialla.. x Vaikka nään sen kulman mennessä, niin yksinkertaisesti jalat vaan osuu siihen kulmaan , ilmeisesti vauhti on liian kova..

Ja sen teen myös että kun kahvi on valunut heitän suodatinpaperin heti roskiin, enkä jätä sitä suppiloon. Ukko taas jättää sen aina ja meikäläinen kun alkaa keittämään kahvia niin siinä voi tapahtua aivan mitä vaan, varsinkin toi paperin hajoaminen on yleistä.. :xlolx:

Ja kahvipaketin avaaminenkin on taito sinänsä, siinä porot lentää pitkin tiskipöytää ja lattiaa, kun onnistun aina kaatamaan purkin ohi.. Ja tiskirätti heiluu taas.. :xlolx:

Sipa, sullekin nähtävästi sattuu ja tapahtuu. Alkaa näyttämään siltä, että aamuisin kahvin keittäminen on riskialttein puuha aamutoimissa

Sun jalat tahtoo mennä omia reittejään eivätkä usko aivojen antamia ohjeita, sulla on extremejalat

Muuten, mikään tässä maailmassa ei ole ärsyttävämpää kuin märät kahvinporot aamulla lattialla. Eihän niitä saa millään kaikkia pois siitä Mulla on nykyään sellanen kestosuodatin, kun ne pussit on niin hajoavaista sorttia. Sieltäkin kyllä usein hyppää porot lattialle, kun tähtään roskikseen...

Siksi minä juonkin vain teetä aamuin, illoin ja päivisinkin ("Ennakoi aina tuleva tilanne"). Mutta kyllä lattialle saa eksymään muutakin kuin kahvinporoja...

Mummoni kyllä levitteli ihan tahallaan kahvinporoja pitkin lattiaa aina siivouspäivinä... teillä vain taitaa olla siivouspäivät vähän useammin

Hmmm... mä oon sitä mieltä, että mikäli MIES juo pelkkää teetä, se on vähä epäilyttävää, mut tässä tapauksessa huoleen ei liene aihetta

Mullapa kastu äsken sukat; niinku tiedätte, niin taloudessa on 3 aussiurosta. Joista vanhimmat on koko ikänsä olleet ns. "kapinakusijoita". Osoittautui, että nuorin on samaa maata... Käytin koirat ulkona, Pekkakin kävi pissalla samaan nurkkaan, ku aina ennenkin, kun sanoin sille että "meepäs pissalle" (juujuu, mulla on koira joka pissii käskystä) ja sitten tultiin sisälle. Menin sitten pesuhuoneeseen lataamaan pyykkikonetta, ja jouduin tättähäärän palauttamaan takas sisälle puoliväkisin, kun se oli kovasti sitä mieltä että koira auttaa. Takasin tuppaan tullessa kävelin suoraan siihen lätäkköön... herra oli käyny liruttelemassa sinne, missä sillä oli vessa pienenä.... MUR...

Luulin että tänä päivänä ei tapahtuisi mitään vaan olisi kaikenmaailman tohelluksista vapaapäivä Vaan ei ollut. Aamulla Unelmalta putosi ruokaa suupielistä lattialle ja Minttu oli ottamassa sitä kun Unelma ärähti sille. Minttu lähti salamana, Unelmalle kerroin tiukasti mitä se ei saa ikinä tehdä eikä tuollaista suvaita täällä.

Tulin töistä kotiin, vietiin koirat metsälenkille eikä Minttu jaksanut piristyä juurikaan yhtään . Tultiin kotiin ja intoa puhkuen otin ison vaihtokehyksen mihin aijoin laittaa yhden hienon piirustuksen. Laitoin kehyksen sängyn päälle, eikä aikaa kun Unelma loikki sänkyyn suoraan kehyksen päälle. Komensin oiran pois niin se uudemman kerran tassuteli sen päältä pois sängystä. Onneksi ei rikkonut tassunpohjiaan, mutta ottihan päästä. Tulinkin siihen tulokseen, että päivä ilman tohellusta on kun ei päivää olisi olemassakaan.

Saan nyt minäkin liittyä tänne kävelevien katastrofien joukkoon..

Oltiin eilen likkojen kans baarissa ja oli oikein mukava ilta.
No,rupes vikat hitaat soimaan ja aattelin et meen tohon tanssilattian reunalle nojaileen kaiteeseen ja odotteleen kaveria,joka oli tanssimassa.
Tanssilattia on n.puol metriä alempana ku se lattian reunus,missä menee se kaide ja siitä voi kulkee..
Siinä tanssilattialla on iso kajari jota varten on tehty "kolo" siihen käytävälle ettei kokonaan siel tanssilattialla ole.. (Sekava selitys,toivottavasti ymmärsitte!)
Joku erittäin ystävällinen ihminen oli sitten siirtäny sitä kajaria sinne tanssilattialle päin,jolloin siihen käytävälle jäi suht mukavan kokonen kolo..
Minä siiten nilkat taittaen jalkani kanssa tipahden siihen koloon,joka oli just jalan mentävä. Kengänkorko jä siihen reunalle ja siitä jotenkin nilkka muljahti ja ai että kun teki kutaa!!

No,onneks se ei oo murtunu,nivelsiteet venähtäny ja lauantaihin asti saikkua...Piru että on kipiä

Voi ei..tarttuukohan tää katastrofialttius tääl puskiksessa?? Koitahan ny ottaa iisisti siellä, ja kattoo jalkoihis tästä eteenpäin..

Varmaan tarttuu

Mitäs minä oisin töpeksiny viime aikoina, hmmmm, täytyy oikein miettiä.... Ai niin, poltin eilen pohjaan kattilallisen porkkanoita Siis ihan kuiviin pääsivät ja kattilan pohjalle tuli semmonen kiva karstakerros, joka onneksi lähti konetiskiaineella keittämällä.

Mulle on kaikille koirille tullut yks kaks talvinenä, ei ole aikasemmin ollut, joten ilmeisesti se on tämä pohjoisen valo/valottomuus, mikä sen aiheuttaa. Porkkanaa siis keittelin, kun merileväjauhetta ei saa mistään. Samalla siinä koirien kans touhusin ja tiirailin puskan tapahtumia, kunnes sitten havahduin kummalliseen makeaan tuoksuun. Joopajoo, ne porkkanat... En kyllä koskaan ole väittänyt, että olisin mikään keittiöihme...

Mä taas olen varmaan mokaillut teidän muidenkin edestä. On jäänyt kotiavaimet sisälle ja ite ollut oven ulkopuolella. Verokortti joutui väärään paikkaan ja pitää selvittää löysikö se tiensä oikealle ihmiselle. Joulun aikaan hukkasin miehen joululahjan enkä ole löytänyt sitä vieläkään. Lahja on kotona, mutta missä niin varmassa paikassa etten löydä sitä

Eilen taas sattui ja tapahtui Lähdin illalla aika kiireellä tansseihin. Kotoa lähtiessä tarkistin että on avaimet, rahapussi ja puhelin mukana. Mieskin vielä varmisti että puhelin oli mukana. Ajelin pankkiautomaatille ja sieltä lähdin ajelemaan siskon luokse. Aloin etsimään puhelinta autossa, jotta olisin soittanut että myöhästyn. Puhelinta ei löytynyt mistään Etin repusta, apukuskin penkiltä, penkkien välistä, mutta ei vaan löytynyt. Ajelin kotiin että jos olinkin unohtanut sen sinne. Ei ollut kotonakaan ja alkoi jo paniikki nostaa päätään. Kiirehdin takaisin autolle, avasin etuoven jolla kopsautin itteäni ohtaan . Onneks oli silmälasit jotka otti iskun vastaan enempi. Ja mikäs siellä penkkien välissä oli, no puhelin tietysti. Sillon mietin, että onko tää töhötys edes todellista, kun olisin malttanut ehtiä puhelinta autosta, mutta ei voinut kun oli töhötys päällä. Tanssireissu meni hyvin ja hauskaa oli joten siellä en töhöttänyt

Mulla olisi lupaava ura lakimiesten tilien kasvattajana amerikassa .

Ah..keskiviikko ja poikamiesten pikkulauantai..Voi peevelin peevelin..mää lopetan just ny kahveenkeiton kokonaan..

Ihan ok muutoin mutta en kiireessä huomannu, ettei pannu oo kunnolla suppilon alla..Työhuoneesta kuuntelin outoo sihinää ja suhinaa keittiöstä Mistä tuo ääni lähti? Pitihän se käydä tarkkaamassa..Siellä se oli!! Pannu puoliksi paikallaan (tippalukko auki) ja osa kahveesta valu pannuun ja osa siihen levylle Tossa keittimes on aika tiukka laittaa pannu paikoilleen, pannun kannessa keskellä reikä ja reunoissa sellaiset avourat, joten miten lie jäänyt silleen puolitiehen (sensuroitua tekstiä siivotessa)

Kahvikuppiakaan en het löytäny, joten otin uuden, hain maidon jääkaapista ja kas kummaa: kahvikuppini Mä oon noussu ylös tänään 5.45

Koiralla vatsa kuralla ja persus törsteessä..Syy lienee DentaStick "hammasharjoissa", jotka annoin eilen koirille..Pidäpäs sylissäs 5 kk ikäistä koiraa ja pese lavuaarin yllä takamusta, kun toinen kiemurtelee..Musta tuntui että se kaikki "löysä" oli lopulta minussa eikä koirassa.

Kohta pitäis lähtä sen rääpäleen kans sinne tehosteille ja hakeen passit. Voi Ilkka parkaa kun saa taas kestää mua Mä taidan samal reissul hakee itellein saunaoluet ja mennä illalla mököttään lauteille

Eilen taas tapahtui . Tyhjensin kissanhiekka-astian kokonaan joten hiekkaa tuli aika paljon roskapussiin. Lähdin viemään roskapusseja ulos, kunnes huomasin että siinä hiekkapussin pohjassa oli reikä joka isoni hetkessä ja kissanhiekat tuli pussista pihalle. Mikäs siinä kun lappomaan hiekkaa takas ehjään pussiin.

Posti toi laskun jota olin jo odotellut, sillä edellisen hukkasin Kun piti maksaa laskua niin ei sitä löytynyt mistään, siis ei mistään. Etsin kaikista mahdollisista paikoista alkoi jo paniikki puskemaan pintaan kun ei vaan laskua löytynyt. Samalla keräsin lattialta Unelman tekemät paperisilput ja kas kummaa lasku oli roskiksessa. Edelliselle oli varmaan käynyt samalla tavoin sillä sitäkään en löytänyt suuretsinnöistä huolimatta. Olin sen sinne ajatuksissani laittanut. En muista millon olen niin iloinen ollut laskusta kun sillon olin