Meikäläinenkin on saanut keittää kahvit täällä töissä tänään 4 kertaan, aamulla 2 kertaa ja nyt 2 kertaa sen takia kun suodatinpussissa on ollut reikä ja kaikki porot menivät kahvipannuun.

Ihan selvästi siinä keittimessä on nyt vikaa!!

Aamulla suodatinpussi lässästi vielä siihen tiskipöydälle ja kaikki porot ympäriinsä.
Kivaa oli niitä sitten siivota!!
Nyt kun se tapahtui vielä toistamiseen niin, ajattelin että en kohta enää keitä sillä mitään jos vielä temppuilee.

Saas nähdä miten huomenna mahtaa käydä?

Meillä aikas monella näyttää tuo kahvinkeitto olevan vaikea pala Työkaveri täs joku viikko sitten alkoi keittää kahvikeittimen toisella pannulla kuumaa vettä..Okei, vesi säiliöön, suppilo ja kansi pannun päälle ja pannu paikoilleen..

Hetken kuluttua alkoi pannu pitämään outoo ääntä..Menin katsomaan jotta mitä tapahtui..Vesi lorisi iloisesti pannun kannen ja suppilon päältä levylle pannua pitkin ja siitä pöydälle..Sammutin keittimen, otin kannen pois päältä. Suppilo oli laitettu ylösalaisin ja se oli ääriään myöten täynnä sitä kuumaan vettä..Se onneton suppilo kun sopii kummin päin vaan paikoilleen..

Sanoin että on se hyvä että toisillekin sattuu töppejä!! Ja naurettiin pöytää kuivatessa..Ois kantsinu kattoo vähän tarkemmin eikä hösöttää kiireel

Voi jessus näitä kahvinkeitto juttuja..

Minähän tarkistan ainakin viiteen kertaan että pannu on alla, kun se on pariinkin kertaan unohtunut sieltä.. Tästä olenkin joku vuosi sitten kertonutkin..

Niin ja Moccassa joutuu sen tippalukon tarkistamaan... Aika monta kertaa se on ollut kiinni ja vedet menee poroineen pannuun... Onneks kumminki pannuun

Mulla kävi myös näin muutama viikko sitten...
Lainehti koko taso, mikä on vielä aitoa puuta jota joutuu silloin tälläin öljyämään...

Eilen olin lähdössä systerin kanssa taas tonne Selloon.. Ja kävin siis vaan kääntymässä kotona. Ukko lähti Edin kanssa ulos ja mä lähdin sitten heti perään, kunnes heti oven sulkemisen jälkeen huomasin että toinen hanska puuttuu.. Eiku kaivamaan avaimia taskusta ja kun olin just työntämässä niitä lukkoon ne lipsahtivat kädestä jostain kumman syystä. ja putosivat oven ja tasenteen välissä olevaan rakoon ja suoraan alakerran oven eteen.. Siinä sitten juoksin metallirappuset alas hakemaan avaimia ja takaisin ylös että pääsin hakemaan sen hiivatin hanskan..

Vilkasin kelloa joka läheni uhkaavasti puoli viittä, kun silloin mun pitää olla tienposkessa.. Menin täyttä laukkaa sovitulle paikalle, ja autojono oli mieletön, ei missään kohtaan näkynyt sellaista rakoa että yli olisit päässyt.. Odottelin siinä aikani ja pääsin vihdoin tien toiselle puolelle ja samalla näin että systeri tulee.. Hiki siinä meinas väkisinkin puskea mutta kerkisinhän mä..

Pankkikorttisekoiluja taas Yritin eilen maksaa näyttelyilmottautumisen, mutta masiina ilmoitti että väärä tunnusluku. En uskonut ja kokeilin uudelleen, sama tulos. No sitten menin pankintätin luokse ja selitin että mistä johtuu kun ei ota tunnuslukua vastaan. Virkailija ehdotti jos uudelleen kokeilisin. Kävin kokeilemassa, mutta ei sama tulos ja kone otti kortin ittelleen. Ja taas virkailijan luokse. Se oli kovin hämmästynyt miten voi noin käydä. Kehoitti vielä tarkistamaan lapusta että olinko varmasti laittanut oikein tunnusluvun. Lupasin tehdä niin. Kotona otin lappusen ja tarkistin numeron. Juu, oikein olin muistanut ja taas pankkiautomaatille kokeilemaan. kas yllätys nyt toimi ja tarkempi silmäily lukulappuun ja siinä samassa muistin että väärinhän olin tunnusluvun muistanut. Yhden numeron muistin väärin Oli aika nolo olo, mutta ihan hyvin näin voi käydä mulle ainakin


Tänä aamuna piti laittaa työkaverille tekstiviestiä, mutta laitoinkin sen pomolle menemään, no heti perään tietysti toinen viesti että sori väärä kohde, mutta sen laitoinkin toiselle työkaverille en pomolle vaikka piti. Lopulta onnistuin laittamaan pomolle ja toiselle työkaverille sori viestit. Alkuperäisen viestin saajalle sitten soitin, kun katsoin että se on turvallisempaa


Muutama päivä sitten laitoin hädissäni tyttärelleni viestin että olen hukannut koneelta f-aseman. Tuli vastaus, että se on mahdotonta. Minä väitin vastaan, että ei ole kun kerran onnistuin sen tekemään. Tuli vastaus, että mun kohdalla kyllä kaikki on mahdollista jopa mahdotonkin No tytär tuli käymään. Kysyi olinko laittanut kameralta kuvia koneelle. Myönsin niin tehneeni. Tytär otti kamerasta johdon pois ja kysyi näinkö se hävisi. Minä myönsin että juu noin. Siinä vaiheessa tytär totesi jo tutuksi tulleet sanat "töhö" No, mutta minkäs voin kun en ole tekniikan kanssa hyvä Onneksi on kaksi tietokoneneroa joilta kysyä neuvoja kun niitä tarvii.

Mies on hyvin tottunut jo näihin mun töhöilyihin eikä sitä hämmästytä enää mikään, sillä tietää että kaikki on mahdollista.

tästä nyt on vähän aikaa, mutta olin yhtenä jouluna hirveässä ruuhkassa jouluostoksilla ja tajuton vessahätä iski! No ei muuta kun kiireesti naistenvessaan, mutta tietenkin ne oli tajuttoman täynnä! Siinä sitten tanssahtelin pissahätäisenä monen monta minuuttia. Vihdoin sitten pääsin omalla vuorollani siihen koppiin ja mielessäni kirosin vessojen siivoojat, kun lattiat oli niin märät, kunnes huomasin, että olin kaikessa kiireessä unohtanut nostaa vessan kannen ja pissasin suoraan siihen vessan lattialle.
Sain ainakin hyvin suuret mulkaisut muilta jonottajilta, kun tovihan siinä sitten meni kun kopin lattiaa rupesin siivoamaan!

Mulle on kans käyny noin ja myös ihan selvin päin, mut en muista milloin ja missä Niin ja tarkoitit varmaan, että pissasit kannelle ja siitä se sitten valu lattialle...

Mää lopetan tiskikoneen täytön ja tyhjennyksen sekä töissä että kotona..

Töissä tökkäsin eilen vasemman käden sormet haarukan piikkeihin, tietysti suoraan kynnen alle Kotona sitten terävä keittiöveitsi (sellanen todella teräväkärkinen) tökkäs saman käden etusormen kynnen alle, jossa ennestään reikä siit haarukasta Nyt noi sormet on kipeet Sinnillä meen töihin, mitäs noista..vanhoista sormista..

Perjantaina jouduin laskemaan töissä vaihtokassan keskellä yötä, kun olin turannut kassan kanssa ja vaihtanut väärin niitä rahoja... Ja kännyn kanssa ollut ongelmia, kun oma puhelin korjauksessa ja käytössä iskän nokia... Voi blaah..

Miten aina mulle tapahtuu jotain kun pitää tanssimaan mennä . Eilen illalla menin siskoni luokse ja sieltä lähdettäisi tanssireissuun. Sisko asuu korkeassa kerrostalossa ja olen hissikammoinen joten portaita pitkin vaan ylöspäin. En ehtinyt ottaa kun muutaman askeleen kun lensin rähmälleni portaissa. Iskin oikean jalkani erittäin kipeästi portaan reunaan . Olin kompastunut pitkän takkini helmaan, sillä takki oli auki. Kipu oli niin kova että pakko oli mennä hissiin, vaikka kuinka hirvitti mutta kipu oli vielä hirveämpi. Siskon luona katoin millainen jälki oli tullut. Iso mustelma ja polven alla aikamoinen patti ja kunnon turvotus. Hieman aprikoin miten kävisi tanssimisen, mutta reissuun lähdettiin kuitenkin. Alkuilta meni aika tuskaisesti kävellessä, vaikka otin särkylääkkeen. Loppuillasta kärsi jo lattialle mennä pyörähtelemään
Kotimatkalla sitten taas kipu iski aika ikävästi. Nyt ei sitten juurikaan kärsi jalalla kävellä

Voi Arissa parka!! Miten kukaan voikaan olla noin tapaturma-altis Taitaapa olla parasta että otat heti huomenaamulla suunnan lääkäriin, jos vaikka saisit helpotusta kipuun ja varmistukset ettei ole luita murtunut yms. Koitahan olla turhia rasittamatta sitä kipeää jalkaa vaikka se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty...

Tizzian, totta ei ole helppoa olla rasittamatta ja olen vaan liikkunut niin paljon kun on kivulta kestänyt. Jos on liikkumatta pitkän aikaa ja sitten lähtee liikkeelle niin koskee entistä enemmän. No muistan ainakin seuraavan kerran katsoa takin lipeisiin kun ryntäilen rappusiin.

Niin... siirry vaan Arissa ihan suosiolla käyttämään niitä hissejä. Katsos minäkin olen vielä hengissä enkä itseasiassa edes koskaan ole ollut hississä joka olisi pidemmäksi aikaa juuttunut kerrosten väliin vaikka asuin jotakuinkin ensimmäiset 25 vuotta talossa jossa joutui hissillä kulkemaan (8 kerros...). Niin että eiköhän nuo ihan melko turvallisia ole... eipä sillä jos joku asia kammottaa niin minkäs sille mahtaa... isän koiran kanssa oli aikanaan melkoinen ongelma - sillä ei ollut minkäänlaista kammoa hissiä kohtaan, mutta ne rappuset... joten aina oli ongelma jos hissi oli rikki ja koira olisi pitänyt saada sisälle tai ulos!
Sulla pitäis olla Arissa oma adjudantti nostamssa liepeitä ettet kompastu ja tietty nyt passaamassa ettei tarviis jalkaa rasittaa!

Tizzian, juu komea adjutantti olis kyllä aika juttu. Tai voihan olla että sen jälkeen vasta olisinkin tapaturma-altis kun on komea mies auttamassa


Mulla on ahtaan ja suljetun paikan kammo siis oikein kunnon fobia siitä syystä kammoan hissejä. Joskus vuosia sitten lapsi sulki mut vahingossa komeroon jossa ei ollut sisäpuolella kahvaa. Olin siellä pitkän aikaa jumissa ennen kuin ovi avattiin. Siitä jäi fobia joka ei ole helpottanut vuosien aikana.

Liikenisiköhän Tarjalta pari lainaksi? Vaikka hyvä tuo sinun huomio siihen liittyvistä riskitekijöistä...

Ai jai, noi ihka oikeat fobiat onkin sitten kurjempi juttu

Tizzian, voishan sitä kysäistä jos vaikka Tarja lainaisi yhdenkin raamikkaan adjutantin Työnkiertohan on in juttu nykyään joten se olisi vaihtelua jonkun päivärutiineihin kun tekisi taatusti vaihtelevia töitä täällä.

Tuon fobian takia on tullut joskus käveltyä aika monta kerrostakin. Töissä tosin on pakko mennä hissiin potilaan kanssa. Joka kerran tarkistan että on varmasti puhelin mukana ja psyykkaan itteni etten saa paniikkikohtausta jos hissi jääkin jumiin. Ei kiva juttu ollenkaan.

Tulipas käytyä Liettuas ja matka oli antoisa ja SANGEN opettavainen..epämiellyttävällä tavalla oikeestaan

No mutta tämä tyttö oppi olemaan hiljaa, ettei tapahdu mitään..Tässä opetus: Katsokaas kun lähdimme Helsingistä M/S Nordlandialla tuumasin samassa pöydässä istuville, että nyt tästä puuttuu se, että laivan koneet seisahtuu/menee rikki keskellä ei mitään taikka jäädään ahtojäihin kiinni! Eipä menny kauaakaan kun se purtilo oli kiinni ahtojäissä.. Siinä sitten ooteltiin jäänmurtaja Sisua aukaseen paatille reittiä. Puoli tuntia oltiin Tallinnan pääs myöhässä..

Tytöt tuumas mulle, jotta ei ois kantsinu maalata p..ua seinälle.

Mä voisin kans ottaa sellasen kivan adjutantin. Jos se kykenis estämään suurimmat mokailut sun muut pikkujutut...

Perjantaina töissä hieman väsyneenä kävi pikku kämmi Olin laittamassa ranskalaispusseja jääkaappiin siel takana ja kuulin ku kello soi, elikäs asiakashan siellä. Menin siihen etupuolelle ja sanoin terve. Ihmettlin ku tyyppi sano mitään... Hetken aikaa toljotettii toisiamme ku lehmä uutta porttia, ja sit hoksasin että mullahan oli se lasiluukku kiinni

siis jos oikeen ymmärsin niin sekö ei kuule sen luukun läpi mitään..

No juu... Kyllä siitä kuulee jos puhuu kovaa tai huutaa. Mut siis tarkoitushan on puhua kun luukku auki...

Jeee...Ne löyty sittenkin Kadonneet patakintaat..Joku oli laittanut ne pakastelokeroon pakastinkaappiin

Olin jo todella huolestunut, että pitää ostaa TAAS uudet

entä löytykö se punanen biba?

Ei oo löytynyt..Mysteeri että pipo voi noin kadota..

Noi sun laittamat pipot pitänee varmaan laittaa narulla kaulaan kiikkuun, muutoin nekin katoo yhtä salaperäisesti kuin punanen

No kuka kumma ne sinne oli änkenyt..

Eilen illalla etsin kahvimukia keittiöstä, katselin tiskipöydältä ja lieden vieressä olevalta pöytätasolta. Nostin päätäni vain lyödäkseni otsani liesituulettimen reunaan. Se sattu ja lujasti. En muistanut tai edes tajunnut että liesituuletin oli just siinä sopivalla kohdalla. Piti löytää vaan hyväksi havaittu kahvimuki jota ei sitten löytynyt eikä ole löytynyt vieläkään . Ei muuta kun pakastimesta marjapussi pyyhkeen sisään ja se otsalle lievittämään kipua. Koko illan oli pää kipeä. On otsa arka vieläkin ja muistona on kuhmu joka punertaa ja varmaan jossain vaiheessa sinertääkin.

Apua unohtelua ilmassa.. auts arissa.. Mulla alkaa olla varmaan liikaa toi uus pentu ajatuksissa kun eilen oli oikein unohdusten kauhistuspäivä. Ensin muistin tuoda Turusta appelsiinipuutikun jonka hukkasin jo aamulla jonnekin tänne helsingin luukkuun. Päivällä kävin stoccalla ja unohdin oman ruokakassini sporaan. Illalla jätin viinilasin pesukoneen päälle vessaan ja se meni sitte linkouksen aikana rikki. jee. ei noi mitkään minuun sattunu muuten kuin henkisesti mutta voi pöh mikä ihmeen päivä olikaan--

Selvästi pentukuumetta ilmassa ja ajatukset tulevassa karvapallerossa Unohdukset harmittaa etenkin jos niitä on päivässä monta, mutta sille ei voi mitään kun on tärkeimpiä asioita mielessä.

Liityn joukkoonne katastrofialtis väki. Tällä viikolla olen onnistunut kaatamaan jopa 3 lasia vaikka yleensä en moista harrasta. Ja kaksi niistä vielä ihan selvinpäin sikäli kun tätä omaa päänuppia nyt voi koskaan selväksi kutsua. Kahden lasin siällöllä olen onnistunut kastelamaan kirjoituspöydän pintaa - toisella myös näppiksen joka edelleen välillä oikuttelee ja välillä toimii ihan normaalisti ja sillä yhdellä sitten "huuhtelin" vasta pöydälle joutuneen ilmeisesti marokkolaisen "nukkaliinan" joka ei varmaankaan kestä konepesua

Tästä (vain aavistuksen) viisastuneena neuvo (lähinnä itselleni + kaikille koheltaville kohtalotovereille): käytä tietokoneen läheisyydessä vain mataa, leveä pohjaista lasia ja sijoita jonnekin muualle kuin näppiksen ja hiiren väliin. Noh, oikeastaan taitaisi omalla kohdallani olla viisainta siirtyä suoraan nokkamukin käyttöön.

Kuivan työpöydän puolesta,
Tizzian

^^ Tai sitten ihan vaan harrastaa sitä juopottelua muualla kuin koneen ääressä

Annelinne ei niin voi tehdä; minä kun usein hoidan päivällisen tuhoamisenkin tässä työpöydän ääressä

Juu Sipan "innoittamana" kirjoitan tälläsen mitä ei todellakaan voi tapahtua kun vain mulle (tai sit voi )

Olin lauantain aamuna bussipysäkillä odottamassa bussia Aptus-shom:n töihin, eka tuli yks bussi, ai väärä, samalla läpättäen kännykkään (kuis muuten ) Ja ajattelin et no istun viel hetkex...
NO sitten se tapahtu....
Istuin aivan penkin reunaan, huomaamatta ja MUKKELIS MAKKELIS... suoraan oikeelle kyljelle

Känny lens KOMEASSA kaaressa ONNEKSI ei hajonnut
NYT ollaan sairaslomalla kun oikea käsi on NIIN KIPEE ku olla ja voi....
Eilen aamulla olin laittamassa hiusdonitsia niin sattu niin per........
Käsi oli todella niin kipee ku olis saanut puukosta lapaluihin ja edellinen yö oli nukuttu ketorin kipugeelin voimalla...............
NYT kaikki tekeminen kädellä on ehdottomasti kieletty........

JA TOINEN TARINA..........

Yks päivä olin laittamassa auton ikkunaa kii ku sato ja PAM auton ovi suoraan pläsii.............

ONNEKS EI tullu sinisen,keltasen kukertavaa pärstää....
MUTTA kyllä SATTU ja KOVAA

Useasti kaverit sanovat että mut pitää vuorata folioon tai hankkia lasten turvakypärä tai sellanen lasten turvakehikko

:

Niin kun mun mielestä säkin oot kävelevä katastroffi.. Aina sulle sattuu ja tapahtuu.. eikä aina niin mukavia juttuja.. Että kyllä puskiksessa löytyy enemmänkin tapaturma alttiita.. Onneksi et oo ainoa..

Pitää nyt kertoa näitä omia kommelluksia...

Sunnuntaina kolautin töissä polven yhen jääkaapin kulmaan oikein makeasti, sattu pitkän aikaa, ja nyt polvessa mustelma, ja on kosketusarka.

Eilen jouduin puhumaan englantia joittenki ulkomaalaisten kanssa Tiedä sitten oliko ymmärrettävää... Hävettää oikein itseäkin kun ei osaa sanoa sitä mitä pitäisi Ymmärsin kyllä että hotellia kyselivät ja ruokaa halusivat.

peikkovuorelainen, olet selvää katastrofiainesta eikä se aina ole ihan kivutonta.

Tulipa mieleen kännykkätohelointia taas. Ostin uuden kännykän kaveriltani joka ei osannutkaan käyttää sitä, mutta eipä se mitään sillä en minäkään osaa sitä vielä kunnolla käyttää . Mutta onpa turhan monimutkainen masiina. Ensimäisen tekstiviestin laittamiseenkin kului aika monta minuuttia ja silti onnistuin lähettämään keskeneräisen viestin menemään. En osannut laittaa herätystä joten otin sim kortin ja laitoin sen vanhaan puhelimeen, että sain herätyksen haluttuna aikana. Onneksi tekniikkaa rakastava tyttäreni neuvoi kädestä pitäen miten herätys laitetaan, no onnistuin jotenkin poistamaan hälytyksen enkä saanut sitä takaisin. Lapseni sai hälytyksen takaisin puhelimeen. Juu, olen lukenut käyttöohjeet, mutta kun nekään ei tuntuneet helpoilta.


Puhelin kun pirahti soimaan niin painoin vihreätä luuria ja hieman hämmstelin kun soittaja toisessa päässä oli hieman hämillään tai siis useampi soittaja oli hämillään. Selvisi lopulta, että kun nostan puhelimen läpän niin ei tarvii painaa vihreätä luuria vaan voi puhua heti suoraan Mistäs saatoin tietää kun edellisesä puhelimessa piti luuria painaa. Sitten alkoi soittajat kertoa että ihmettelivät kun oli tovi hiljaista ennen kuin vastasin.

Pitänee varmaan ostaa herätyskello että saa herätyksen oikeaan aikaan eikä tarvii masiinan kanssa sählätä.

Kiitos Arissa :
Juu olen kyllä sun kanssa samaa mieltä

Mä olisin tiennyt ton.. Kun meidän kavereilla on noi läppäpuhelimet ja mä oon nähnyt että kun puhelin soi avaavat vaan läpän ja puhuvat..

Mutta joka puhelimessa on joku erikoisuus, mitä vanhassa ei ollut ja ei sitä kaikkea voi tietää, kun ne käyttöohjeet on mitä on, ei niistä hullukaan ota selvää.. Ne käännökset on ihan peestä..

Mut sun kyllä kannattaa hankkia se vanhanajan herätyskello kaiken varalta..

Totta! Jos itse vertaan noita Nokian kännyjen ohjeita niin mitä uudempi puhelin sen huonommat ohjeet. Jos nyt hankkisi ensimmäisen kännykkänsä niin näinköhän sillä oppisi edes soittamaan?!

Terveisiä valmistajille...

Tiz Et varmaan oppis.. Sillä ne on tuottanut aina vaikeuksia..

Yhdessä mun puhelimessakin oli että pitää painaa ok nappia, ja mä pähkäilen että mistä mä sen löydän sen, kun koko puhelimessa ei sellaista edes ollut.. ja sitten vahingossa painoin viiva näppäintä niin se meni.. laittais sitten oikeat näppäin nimet että ihmiset tietäis, sillä eihän me olla ajatustenlukijoita. Helppoahan se on niille jotka tietävät mikä on se ok näppäin..

Tiz, en voi olla kovin tyytyväinen tähän samsung puhelimenkaan käyttöohjeisiin. Varmaan sama juttu kaikilla kännykävalmistajilla, että eivät kiinnitä riittävästi huomiota käyttöohjeiden selvään kirjoittamiseen

Tulin äkkiseltään kertoon tän päivän toheloinnin.

Mulla on koirille ulkona sellainen musta muovinen 2-3 litraa vetävä neliskanttinen astia. Siinä oli alunperin muistaakseni jauhelihapihvejä (jättipakkaus).

Täytin sen kylmällä vedellä, tuumasin koirille jotta viedäänpäs tää nyt ulos tarhaan. Lähdin varovasti menemään eteenpäin. Koirat pyöri siin jaloissa katsellen mielenkiinnolla miten akan käy. Olohuone ohitettiin parkettilattioineen hyvin. Sitten vuorossa oviaukko ja kynnys.

Laskeuduin rappuset alas lisäosaan..Sitten se tapahtui! Toinen käsi lipes hieman ja se vesimassa ryöppysi vatsalle, polviin, reisiin ja lattialle..Miks sen piti just minuun päin kaatua?? Oishan se voinu keikata minusta poispäin...Mutta ei, siinä sitä seistiin yltäpäältä märkänä, lattia lainehti..

Onni onnettomuudessa, oli laattalattia.. Kyllä mä luettelin kaikki sarvipäät yms.. ensin ennenkuin tajusin: Moppi & ämpäri Ekaks lattia kuivaks, sit vasta vaihtaan vaatteet.

Vein sen muovisen kipon ulos ja vein kannulla sinne vettä

Niissä kännyohjeissa on aina sama vika. Ne kirjotetaan aina sellasella hötäkällä ja ei ajatella sitä, että käyttäjä on tosiaankin UMMIKKO. Oikastaan jotain asioita mitkä itelleen on ihan simppeleitä ja tajuaa, mutta toiset on ihan pihalla

Hauska sattumus vähän samaansuuntaan liittyen:

Tuttavani kävi oikein ATK-ajokortin suorittamassa, koska on päivittäin duunissa tekemisissä koneen kanssa. Kotona hän sitten yritti päteä taidoillaan, kun hänen poikansa etsi joitan tiettyjä valokuvia koneelta. Poika ihmetteli, että "missä ihmeessä ne kuvat on" ja äitee siihen totesi "Katso sieltä skriinseiveriltä "

Jepulis...

Vähän niin kuin tää P-P Peteliuksen laajakaistamainos, mega/512 kilogrammaa

Nyt sen sitten tapahtunu..Emämoka

Tää hösääjä ilmotti koiria kahteen eri paikkaan näyttelyyn samaisena viikonloppuna.. Kuopio ja Liettua.. Mikä ajatuskatko...Edes hälytyskellot ei soinu eikä syttynyt..

Majoitus varattu Kuopioon ja matka Liettuaan maksettu. Nyt pitää vaan organisoida, että 2 koiraa lähtee Kuopijjoon ja 2 Liettuaan.. Samoin ilmot molempiin..

Syy tähän mokaan on 2 eri kalenteria.. Toinen käsilaukussa ja toinen keittiön pöydällä.. Olin keittiön kalenteriin merkannu K:n.. Mutta käsilaukussa olleeseen L:n

Tässä on ollu hässäkkää. Japanese chinien Kesäpäivien järkkäily ja Ruukin ryhmiksen järjestelyt..

No, näitä sattuu

Mansku, sittenhän voit odotella tuplamenestystäkin joten ei ehkä sittenkään mikään hirmu paha moka

Arissa: Kappas vaan..En osannu ajatella noin, kun pähkäilin jotta kuinka järjestän asian

Kun kävin tänään Haastattelutilaisuudessa Raahessa jatkokoulutusta varten, mietin aamulla että nyt et saa munata..

Okei, aamupala, aamukahvi, pesut, vaatteet ym. lippuset lappuset käsilaukussa.. Menoks..

Olin paikan päällä n. 9.35. Kävin viel vessassa viime hetken tarkistuksella. Kaikki ok Istumaan oven taakse. Oli aika vasta klo 10.00.. Luin siinä työkkärin lehtiä rauhassa. Näin kun menin vessaan, mua ennemmin haastateltavaksi menijän..

Tää naishenkilö oli siellä juttusilla ainakin 10-15 min.. Mietin siinä syntyjä syviä..Ovi avautui, nainen lähti ja minut kutsuttiin sisälle. Kättelin, istahdin tuoliin ja aloin avaamaan takkia..Voihan jummijammi..Päällypaita nurinperin päällä.. En sit jostain kumman syystä avannu takkia

Varauduin yhtä pitkään haastatteluun. Mutta mitä ihmettä: Mua haastateltiin vain n. 3 min.. Ja sain poistua

Hetken mietin kotiin ajaessani, että mitä mä nyt mokasin..

No, tuli ajettua 90 kilsaa 3 minuutin vuoksi Mutta mut valittiin.. 4 muun mukana. 3 reputettiin

Perskules, halusivat vaan nähdä mut.. Kaikki muu löytyi työkkärin tietokannasta...

^^ Onneks et avannukkaan sitä takkia. Ois voinu jäädä paikka saamati kun olisvat kattooneet että "joo toi on ihan hei-hei kun sillä on paitakin väärinpäin päällä..."

Tais ne vähän kattoo ku ekaks avaan takkia ja sit yhtäkkiä päätän etten avaakaan.. Miten mä silleen oon voinu pukee aamulla?? Saumapuolet kaikki ulkopuolella..Oishan mun pitäny se jo pukiessa huomata..