Ensiksi, jos joku tuntee tämän aiheen heti turhaksi, lukitkaa se. Haluan kuitenkin apua teiltä terrierin omistajilta.

Äidinkielen kurssillani on pidettävä ohjelmapuhe itseään läheisestä aiheesta. Aihe saa olla minkälainen tahansa ja puheen on tarkoitus kääntää yleisö omalle kannalleen, noin suurin piirtein. Ajattelin tehdä tämän terriereistä, erityisesti niiden ominaisuuksista ja luonteesta (ei vain yhtä tiettyä rotua). Monille ihmisillä on vääränlainen kuva terriereistä, mikä on valitettavaa ja puheen avulla haluaisin valaista muita ihmisiä terrierien positiivisilla puolilla. Joten tänne haluaisin kaikenhlaista yleistietoa koiristanne (siis luonteesta ja mitä terrierin kanssa harrastetta tai yleensä teette). Rotu olisi myös kiva tietää Tästä olisi todellakin suuri apu puheeni tekemiseen, joten toivon teiltä muilta apua ! Kiitoksia etukäteen niille, jotka näkevät vaivaa tämän vuoksi

Terrierin kanssa voi harrastaa melkein mitä vaan. Omieni kanssa ohjelmassa on lähinnä agi ja jälki, sekä tavallinen lenkkeily ja pallonhaku. Tuttavapiiriin kuuluu tokoileva terrieri, rauniota harrastava terrieri ja viestiterrieri. Metsästykseenkin näitä käytetään

Jokainen näistä koiristani on erilainen, vanhimmalla on perusterrierin luonne hyvin piilotettu ja ulkopuolisesta se saattaa vaikuttaa jopa nynnyltä. Tarvittaessa se räjähtää hyvin nopeasti toimintaan, sähköä täynnä. Vieraille koira on kohtelias tyyliin "hyvää päivää, oli mukava tavata", mutta kun ihminen kääntää sille selkänsä, koira unohtaa hänet saman tien. Vain kerran olen nähnyt, että koira on ensimmäisellä tapaamisella ihastunut johonkin ihmiseen aivan silmittömästi. Tämä koira pitää mielellään pientä välimatkaa muihin, ei nyhjää ihan muiden koirieni kyljessä kiinni. Terrierit kun pyrkivät kasaantumaan, niin tämä tykkää nukkua yksikseen, vähän matkan päässä muista.

Keskimmäinen koiristani on erittäin tarkkanenäinen kaveri, oman tiensä kulkija, äärimmäisen ihmisystävällinen. Tämän kanssa harrastamme kotioloissa lihapullan jäljestämistä, jossa koiran nenä on aivan omaa luokkaansa. Jos olen pihalla ilman koiria, ja päästän ne myöhemmin ulos, tämä kaveri käy katsomassa nenänsä kanssa kaikki ne paikat, missä pihalla olen kulkenut. Joka päivä, kun tulen töistä, tämä tutkii vaatteeni, että missä sitä on oltu. Jos tämä kaveri menettäisi hajuaistinsa, se taitaisi olla suuremmassa pulassa, kuin sokeutumisen seurauksena.

Nuorin koirista on näistä kaikkein eniten se ärrieri. Sillä on kiihtyvyys nollasta sataan noin sekunnin puolikas, hihat palaa helposti, eikä periksi anneta. Ihmisiä tämäkin rakastaa äärettömästi.

Jokainen koiristani on myös hellyydenkipeä; nuorimmat tykkäävät olla syliteltävinä ja paijjattavana, vanhin ei tykkää olla sylissä, mutta makaa nytkin jalkojeni päällä työpöydän alla. Vanhimmalla on tapana puskea kuin kissa, ja se rakastaa "kuivaamista" eli kun sitä hieroo pyyhkeen kanssa, koira ähisee ja puhisee ja kiemurtelee

Lempileluja vanhimmalla on tennispallo, keskimmäisellä kaikenlaiset vinkuvat teddylelut, ja nuorin rakastaa narun repimistä ja palloleikkejä. Jokainen myös juoksee mielellään aussispurttia; päätöntä hillitöntä ympyrää ees taas tukka putkella.

Rodultaan nämä ovat australianterriereitä, 8,5 v, 2 v ja 5 kk. Uroksia kaikki tyynni. Ausseilla ei ole ns. lukkoleukoja, vaan ne pystyvät päästämään myös irti käskystä, eikä leukoja tarvitse väkisin yrittää avata.

Onnea puheellesi!

Kiitos paljon tiedoista, tämä auttaa jo paljon !

Mikäli harrastusterreistä kaipaat tietoa, niin kotisivuillamme esitellään meille pääjutut: Agility, TOKO, näyttelyt ja JH. Lisäksi kavereiden kanssa ollaan menty verijälkeä (ei kisaamaan saakka, mamman mielestä pukkaa pari päivää mettässä kisaamassa olla vähän liikaa), canicrossin ahkerampaa treenaamista suunnitellaan ja tarkoituksena on suorittaa ensi vuoden puolella BH-koe. Eli kyllä kapasiteettiä löytyy, kunhan motivaatio ja yhteinen kieli on kohdallaan.

Samoilta sivuilta löytyy myös luonnekuvaukset noista kahdesta

Eli: http://koti.mbnet.fi/nunnu

Omalta osaltani kommentoin että meillä on Venäjäntoyterrieri joka painaa vain 1,6 kg mutta silti se juoksee kanin perään ja pitää eläinlääkärin vastaanotolla kaksi seefferiä kurissa ja pelossa
Eli jos jotain ne on sitkeitä ja omistajalleen uskollisia (ja ehkä kiroilee haukkuessaan kun ovat huonolla tuulella)

Mutta ei ne ainakaan sohvaperunoita ole.
Meillä on lempileluja vinkulelut ja viinipullon korkit kun niitä on hyvä järsiä ja heitellä itekseenkin..

Meillä on sama juttu kuin [B]mammanpojalla[B]
Vain kerran olen nähnyt, että koira on ensimmäisellä tapaamisella ihastunut johonkin ihmiseen aivan silmittömästi.
Mutta sen lisäksi kaikki sen kyseisen ihmisen tutut ovat helpommin koiramme kanssa kavereita..
Dali on myös tarkkanenu jos sattuisin keittiössä ollessani jotain herkkua käsittelemään -- on se jo kärppänä ovella oottelemassa ja edes koira ei voi kuulla kaikkia juttuja joista tulee hyvä tuoksu..

koiramme on kyllä aika ärripurri koska pääasiassa muita koiria se ei reviirillään sulata ja jos nyt jollain on liian suuri hame tai takki tai kävelykeppi tai outo perässä vedettävä laukku tai oikeastaan mitä tahansa poikkeavaa
riippuu ihan sen fiiliksestä aloittaako se luennon kyseiselle henkilölle asiasta vai ei ainakin murahtaa..

kertakaikkiaan luonteen omaavia söpöliinejä ja rakastettavia urhoja ne on mielestäni..

Kiitos kaikille vastanneille, näillä eväillä saan jo jonkinlaisen puheen aikaiseksi !

No niin, ohjelmapuhe pidetty ja nyt pitää odottaa ensi viikkoon, jolloin saan arvioinnin. Pitäkää peukkuja

//Muoks. Puheen arvostelut saatu takaisin ja hyvä tuli !