Olettekos te huomanneet saman minkä minä eräällä toisella palstalla..
Jatkuvaa kinastelua puolin jos toisin seropi-ihmisiltä ja rotukoiraihmisiltä.
Juuri äsken todettiin että kaikki seropit joutuva huonoihin oloihin potkittavaksi, niillä harrastetaan pentutehtailua ym. ym.
En ymmärrä miten ne paperit koiran perheellistä arvoa muuttaa?
Ei ymmärrä ei

Piti kirjottaa pidempikin viesti, mutta päädyin lyhyempään. Vaikka olenkin se niin sanottu rotukoiraihminen, en jaottele ihmisiä rotuihmisiksi ja seropi-ihmisiksi. Koiraihmisillä on jo kuitenkin niin paljon vihaajia, että meiän kyllä kannattais vetää yhtä.

Ei siellä "toisella palstallakaan" mielestäni sekarotuisia lynkattu tai niiden arvoa perheelleen väheksytty, vaan puhuttiin siitä että sekarotuiset helpommin joutuvat huonoihin oloihin tai kiertolaisiksi jo ihan sen takia, että on helppo ottaa halpa koira (ja jotkut koiran ominaisuudet tulevat myös yllättyksenä koska ei välttämättä tiedetä mitä rotuja pennussa on sitä otettaessa), ja ettei niitä tarvitsisi ehdoin tahdoin lisää maailmaan tuottaa kun löytökoiratarhat ovat täynnä kotia etsiviä koiria.

Vaikka meiltäkin löytyy vain ja ainoastaan rotukoiria, en silti millään tavalla epäile sitä etteivätkö sekarotuiset olisi perheilleen yhtä rakkaita kuin rotukoiratkin...

Ei minullakaan mitään sekarotuisia vastaan ole, ei missään nimessä. Itse asiassa aloitin koiraharrastukseni sekarotuisella hoitokoirallani, josta sitten jatkoin tähän rotukoiraan.

En mitenkään jaottele ihmisiä sen mukaan onko heillä rotukoira vai sekarotuinen. Jokaisella koiralla on oikeus elää kunnollinen elämä jos se on tähän maailmaan syntynyt. Ikävä kyllä näin ei ole aina.

Sekarotuisten tarkoituksella kasvattamista en kuitenkaan hyväksy missään muodossa. Oli se sitten juoksuisen nartun ulos jättämistä "vahingossa" tai jotain muuta vastaavaa. Vahinkoja sattuu, mutta mielestäni maailmassa on jo liian paljon kodittomia sekarotuisia (ja rotukoiriakin) ettei yhtäkään koiraa pitäisi tuoda tähän maailmaan jos ei ole tarjota niille hyvää kotia.

Eihän sillä ole mitään väliä (periaatteessa) onko koira rotukoira vai ei!
Jos haluaa osallistua näyttelyihin, ostaa rotukoiran, jos näyttelyt ei kiinnosta, valitsee minkä koiran tahansa!

Ja sitäpaitsi, jossain kerran luki, että paperiton koira on sekarotunen. Eihän sitä tiedä, jos monien sukupolvien päässä on muitakin rotuja

Monet sekarotuset voivat olla ihanempia luonteeltaan kun jonkun rodun rotukoira, mutta myös toisten päin on.

Seropithan eivät ole kylläkään yhtä "sairauksista kärsiviä" koiria kun rotukoirat, koska eihän seropeilla nyt niitä perinnöllisiä sairauksia tavallaan ole...

En tajua sitä, miksi seropeja myydään esim. 50€/pentu, kun rotukoirilla tyyliin 600€/pentu! Toki jos haluaa myydä paperillisia pentuja, näyttelypentuja ym. pentuja...

Mielestäni seropit ovat yhtälailla hyviä koiria kun rotukoirat!

En vaihtaisi omaa seropiani mihinkään rotukoiraan, enkä kylläkään toiseenkaan seropiin!

Saman arvoisiahan koirat on, ovat sitten rotukoiria tai ei. Koiria ne kaikki ovat.

Itsellänikin on nyt molemmat omat koirat seropeja, tosin seuraava on kyllä rotukoira.

Kakadu: Ainoa syy ostaa rotukoira, ei suinkaan ole se, että haluaa sitä näyttelyissä käyttää. Kun ostat paperillisen rotukoiran sen vanhemmille on tehty tarpeelliset terveystutkimukset, ja voit olla myös varma siitä että sen vanhemmat ovat puhdasrotuisia. Emoa ei ole myöskään pennutettu liian usein, ja Kennelliiton jalostustietokannasta saat selville myös pentujen sukusiitosprosentin ja terveystutkimusten tulokset useita sukupolvia taaksepäin, ja näin voit arvioida itsekin pentusi riskejä saada tiettyjä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia.

Seropit eivät myöskään ikävä kyllä ole sen terveempiä kuin rotukoirat. Riippuen siitä mitä rotuja koirassa on, sillä voi olla jopa suurempi riski perinnöllisiin sairauksiin kuin rotukoiralla. Seropeiden vanhemmille harva myöskään teettää silmä-polvi-lonkka- tai muita tarpeellisia tutkimuksia. Se ettei koiria tutkita, ei tee niistä terveempiä...

Ja ihan niinkuin sanoit, paperiton koira lasketaan sekarotuisiin, koska vaikka "kasvattaja" mitä vannoisi ja vakuuttaisi, kukaan ei voi mennä takuuseen siitä ovatko molemmat vanhemmat (tai niiden vanhemmat) puhdasrotuisia. Myös syitä siihen miksi pennut on jätetty rekisteröimättä kannattaa aina miettiä...
Kunnolliset kasvattajat eivät pentujaan paperittomana myy, jo Kennelliiton kasvattajasitoumus velvoittaa rekisteröimään kaikki pentueet, ja myös kaikki pennut samaan aikaan.

Ikävä kyllä paperittomien koirien ja sekarotuisten kohdalla on tilanne hintojen suhteen lähtenyt käsistä. Harvaa sekarotuista koiraa saat enää sillä 50€:lla, vaan hinnat liikkuvat 150€:sta jopa rotukoirien hintoihin... Ja ihmiset ovat valmiita maksamaan!
Suoraan sanoen ihmetytti suuresti kun juuri ilmoiteltiin toisen kasvattamani rodun rekisteröimättömiä pentuja hintaan 500€, ja vain muutama oli jäljellä eli hyvin oli tehneet kauppansa! Kyseessä on vielä rotu joka kuuluu PEVISAan tiettyjen perinnöllisten sairauksien osalta.
Oma pentueeni jonka vanhemmat ovat molemmat terveiksi tutkittuja, näyttelyissä pärjänneitä erinomaisia rotunsa edustajia, maksaa tuleville omistajilleen vain 700€/pentu!! Ja pennut luovutetaan rekisteröityinä, kolmesti madotettuina, mikrosirutettuina ja eläinlääkärin tarkastamina, ja mukaan saa pentupaketin ja hoito-ohjeet, puhumattakaan kasvattajan tuesta koko koiran elämän ajan!
Mitä näistä saa rekkaamattoman pennun ostaja, vai saako mitään...?

Sama se silti minulle mihin ihmiset rahansa laittavat, kunhan ihmettelen...

Mun tutulle myytiin "puhdasrotuinen" Shiz tsu ( ei mitään hajua miten kirjoitetaan ) Mutta sitten kun koira kasvoi, se osoittautui lähestulkoon tipsuksi
ja ko. henkilö oli maksanut siitä n. 500 €

Kun sekarotuista ostaa, kannattaa pyytää nähdä vanhemmat, jos mahdollista.
Tässä sattuu helposti näitä että ostetaan sika säkissä.

Kuitenkaan "rotuna" seropit eivät ole yhtään sen huononpia, kuin rotukoirat.

Meidän koiran vanhinkopentueesta annettiin 2 yksityisille henkilöille. Toinen meni metsästävään kotiin metsälle kaveriksi, ja toinen entisen luokkakaverini kotiin. Loput 5 veimme koiratarhaan, josta ne lähtivät uusiin koteihinsa.

Kiinnostaa, mistä tuo tulee toi että seropit menee huononpiin koteihin kuin rotukoiarat?

kun on molempia voi todeta, että molempi parempi, rotuinen ja monirotuinen.

Itse en oikein ymmärrä, miksi ihmisten täytyisi valita "kumman puolella olevat", siis yksirotuisten vai monirotuisten.
Itselläni on monirotuisen lisäki kaksi rotukoiraa, kaikki aivan mahtavia otuksia. Seuraava koiranikin voi aivan hyvin olla joko rotukoira tai seropi, en todellakaan ajattele mitenkään "siirtyneeni" rotukoiraihmiseksi tms.

Ja tosiaankin nettikeskusteluissa turhan usein kinataan näiden kahden asian välillä. Monesti monirotuisten huonoksi puoleksi nimetään kaikenlainen pentutehtailu ynnä muut risteytyskoirien kauppaamiset puhdasrotuisena. Tällaiseenhan syynä ovat kuitenkin yksinomaan ihmiset, jotka tällaista toimintaa harjoittavat.

Ja voisinpa sanoa, että tuskinpa monirotuisia suosivilla koiraihmisilläkään on mitään rotukoiraa vastaan koirana, enemmänkin he ehkä eivät ymmärrä rotukoirien joskus terveydellekin haitalliseksi menevää jalostusta, jonka takana siis taaskin piilemme me ihmiset itse.

Meille kaikki koirat ovat yhtä rakkaita (3rotukoiraa ja 1sekarotuinen).
Olen Jettiksen kanssa aivan samaa mieltä, että koiraihmisillä on jo ihan tarpeeksi vihaajia joten kannataa vetää yhtä köyttä.

"Tässä sattuu helposti näitä että ostetaan sika säkissä"

Me emme nähneet koiramme vanhempia eikä sisaruksia...

Ostimme koiran alle satasella (€), oli terve, rokotettu ja tarkistettu.
Ei ollut mitää tietoa vanhemmista, paitsi että olivat sekoja (=sekarotusia) kummatkin.

Joka tapauksessa, tämä on aivan ihana koira! Se ei koskaan suutu (pelkää suuttumista
) Eikä hauku tai ärise muille. Aivan hiljainen "pikkupirulainen"! Aina todella iloinen, häntä heiluu, hyvä ettei lennä seinään...
Kun tullaan kotiin, se hymyilee, eli nostaa ylähuulet ja näyttää vain etuhampaat! Samalla se tuhisee ja puhisee...

Tottelee hyvin, mutta alistuu aika helposti, esim. jos komentaa sitä tulemaan luokse (ei tietenkään huuda, mutta ei millään nauruäänellä) se alistuu heti.

Rapsutuksia kerjää kovaan tahtiin! Ensin tökkii nenällä, sitten vinkuu ja huitoo tassulla ja lopuksi jos ei uskota, kiivetään syliin! (jolloin se unohtaa oman kokonsa). Sen kokoluokka on keskikokoinen.

Juuh, on toki ikävää "erotella" rotuihmiset ja seropi-ihmiset toisistaan, mutta minua vaan niin raivostuttaa erinäiset lausahdukset mitä tämäntyyppisissä keskusteluissa heitetään.

"sekarotuisia ei pitäisi ehdoin tahdoin tehdä enää yhtään tähän maailmaan"
Ja miksikäs rotukoiria sitten?

"sekarotuisia ei rokoteta/madoteta/kouluteta/käytetä lääkärissä"
....niin juuri...

"sekarotuisten taustoja ei tiedetä niin niistä tulee järjestelmällisesti sairaita ja heikkopäisiä"

"sekarotuisten omistajat/ostajat kannattavat pentutehtailua kuten esim. valkealan tapaus"

"sekarotuiset joutuvat kiertoon tai hakattaviksi"

"sekarotuisia teetetään vain ja ainoastaan rahan takia"

"on väärä periaate teettää koiria: kun meidän murre on niin ihana ja kiltti"
Mikäs se oikea periaate sitten on?

Ehkäpä kun tuommoisia kuulee niin "haluaa" valita puolensa
Koirat ovat minulle koiria on niillä paperit tai ei, ihmiset tässä minut saavat hermorojahduksen partaalle
Meillä on aina ollut seropi ja uskon että seropeissa pysyn myöskin tulevaisuudessa
Ja voi olla että liityn näihin rikoksen tekiöihin joskus teettämällä sekarotuisellani pennut JOS minulla on varmat ja tutut kodit pennuille.
Niih

Ei toki rotukoiriakaan pidä hennoin perustein lähteä kasvattamaan, mutta mielestäni sekarotuisia ei senkään vertaa. Eihän se tietenkään koiran vika ole, vaikka olisikin tarkoituksella teetetty seropi, mutta tämän pentueen teettäjää ihmettelen todella..

Ikävä kyllä se ei riitä, että omasta mielestä koira on kiva. Sekarotuisilla harvoin teetetään mitään terveystutkimuksia (kuten ei aina sen vahnemmillakaan), jolloin ainaostaan sen omistajan sanaan on uskominen "Juu, on ollu terve koko ikänsä".

Rotukoirissa koiran suku tunnetaan usein paljon kauemmas, terveys ja luonne on tutkittua (ainakin pitäisi olla). Ns. sekarotuisten rotukoirien (eli ei reksiterissä olevien) koirien kasvattaminen on mielestäni sama asia kuin seropien kasvattaminen, eli en kannata sitä.

minusta seropit ja rotukoirat ovat kyllä molemmat ihania koiria..

käyn lenkittämässä naapurin koiria, joista toinen on sekarotuinen ja toinen rotukoira...

tämä seropi on se vanhempi ja ns. 'pomo' ja hyvin koulutettu neiti ja tottelee mielestäni hyvin..

rotukoira taas on vähän nuorempi mutta ei pentu enään ja sitä ei ole kauheasti voitu kouluttaa, kun perheeseen syntyi vauva, joka on vienyt aikaa, mutta tämä rotukoira tuotiin heille ongelmakoirana ja on vieläkin aika moinen hunsvotti mutta yhtä ihana ja rakastettava kuin tuo seropikin..

että sillee... seropin kanssa omistaja on käynyt agilityssä ja tokossa.. rotukoiran kanssä hän harrastaa näyttelyitä...

ne ovat molemmat kyllä hyvin ihania lenkille vietäviä ja jos pitäisi yhtäkkiä päättää kumpi niistä on parempi tai ihanempi, niin en ykllä voisi päättää, sillä molemmat ovat omalla tavallaan yhtä ihania...

itselläni on rotukoira ja onhan sekin ihana... mutta olen miettinyt jo aika kauan jos hankkisin seropin seuraavaksi...

"Ainoa syy ostaa rotukoira, ei suinkaan ole se, että haluaa sitä näyttelyissä käyttää. Kun ostat paperillisen rotukoiran sen vanhemmille on tehty tarpeelliset terveystutkimukset, ja voit olla myös varma siitä että sen vanhemmat ovat puhdasrotuisia. Emoa ei ole myöskään pennutettu liian usein, ja Kennelliiton jalostustietokannasta saat selville myös pentujen sukusiitosprosentin ja terveystutkimusten tulokset useita sukupolvia taaksepäin, ja näin voit arvioida itsekin pentusi riskejä saada tiettyjä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia."
onhan tuokin totta, mutta vaikka koira ei saisikaan perinnöllisiä sairauksia niin onhan olemassa myös ne sairaudet jotka EIVÄT ole perinnöllisiä..eikä niiltä sairauksilta voi rotukoirakaan välttyä vaikka kuinka katsoisi terveystutkimus tuloksia...

En erottele omistajia esim. niin, että rotukoiran omistajat olisivat vaikka aina varakkaampia, ylimielisiä jne, ja seropin omistajat juntteja, köyhiä ja ääliöitä.
Ehei, en todellakaan. Itse vain pidän seropeista, ja monista rotukoiristakin. Voisin mieluusti seuraavaksi koirakseni ottaa belgin, mittelin tai lapparin.

Me otettiin se koira mikä herätti mielessä tunteen "toi on ilmiselvästi meidän koira", ei sillä rodulla niin väliä. Toki kyllä jos vaikka haluaa tollerin, niin sitten haluaa tollerin ja etsii sen rotuisen pennun. Mielestäni kuitenkin jonkinlaisia "omivia" tunteita koiran pitäisi ihmisessä herättää, kun saa vaikka ekat kuvat katseltavaksi tmv.

Tänään tuli eräs mies koiransa kanssa tervehtimään, kyseli rotua ja kun kerroin että seropi, niin mies oli hyvillään siitä, että kun niillä on vähemmän sairauksia jne. Ja sillä itellä oli kultsikka. Että kyllä sitten näköjään jotkut rotukoirienkin omistajat ovat seropien kannalla..

Meillä ei kyllä näyttelyt olleet todellakaan rotukoiran hankinnan syy. Itseasiassa ensimmäiseen näyttelyymme menimme kasvatajan pyynnöstä ja sen jälkeen vasta on tullut käytyä muutamaan kertaan.

Rotukoiran ottaessaan tietää mitä saa, tietää riskit. Seropin kun ottaa voi saada mitä tahansa.

Seropin kanssa ei yksinkertaisesti ole mahdollista tehdä niin paljon kuin minua huvittaisi. Esimerkiksi jos sattuisin joku päivä omistaman koiran, joka olis huipputasoinen ja jonka kanssa voisi päästä ihan arvokisoihinkin, pettyisin jos se lisi seropi, sillä en pääsisi sinne koirani kanssa. Paljon mielummin kulutan aikaa koiran kanssa, jonka kanssa voi edetä niin pitkälle kuin vain pystyy.

Mutta Pedigreen mainosta lainataksnei "Koirat ovat koiria, olivatpa ne..."

Yksi Tellu-seropiani rapsuttelemaan tullut mieskin kehui, kuinka sekarotuiset ovat niitä kaikken parhaita, fiksuimpia ja terveimpiä koiria. Ja seuraavaksi totesi, että hänellä itsellään on irlanninsetteri. Eikä tuo ole ensimmäinen tapaamani rotukoiran omistaja, joka pitää sekarotuisia jotenkin rotukoiria terveempiä ja parempiluonteisina.

Itselläni on x-rotuinen, mutta en kuitenkaan ole "Rotukoirat pitäisi vetää pöntöstä alas" tms.-ihminen. Seuraava koirani tulee olemaan yksirotuinen, ellen ota löytökoiraa.

Luulen että edelliset ovat sanoneet suurimmaksi osaksi kaiken tarpeellisen.

Crim: Tuokin on rotukohtaista. Tai olisi aika jännää nähdä esim. chihuahua vepettämässä

Niimpä, ainaista samaa kinaa. Arvaa vaan sainko silmien pyörittelyä kun kerron että omistan jalostus-cottonin ja virosta tuodun seropin
Siinä on saanut kieltämättä nauraa ihmisten reaktioille.
Yleisesti kun käsitetään että kun on seropeja niin on vain niitä ja sitten on erikseen ne joilla on rotukoira..

Niin, rotukohtaista toki. Tarkoitin nyt lähinnä, että rotukoiraa ottaessa tiedät mitä saat. Jos ostat tanskandogin, et varmasti saa chihuahuan kokoista rääpälettä (anteeksi chihuihmisille tämä ilmaus).

Se ntiedän, että minulle ei sekarotuista tule, ikinä. Olen vannoutunut rotukoiraihminen, vaikka jos joku seropinsa kanssa haluaa harrastaa ja haluaa ehdottomasti sekarotuisen, niin en mitenkään tuomitse ihmistä. Mutta itselleni en seropia aio ottaa, vaikka ensimmäiset koirakokemukseni liittyvätkin vahvasti kultsu x belgi-yhdistelmään.

Minusta rotukoirat ja seropit ovat ihan saman arvoisia.

samalla linjalla. mulla oli maxi niminen seropi hoitokoirana tässä vuosi sitten ja kävin muutaman kerran ulkoiluttamassa guru nimistä pystis sekoitusta jokin aika sitten. mukavia ovat, mutta minusta niiden tehtailua pitäisi rajoittaa. sekarotuisia (on rotukoiriakin tietysti) on ihan liikaa löytöeläintaloissa nyhväämässä ja kunnioitan ihmisiä jotka 'rohkenevat' ottaa sieltä koiran ja saavat siitä hyväkäytöksisen koiran. en yleistä sitä että kaikki löytöeläinkodeissa majailevat koirat ovat jotenkin vihaisia tai jotain, arkoja suurin osa on.

seropit ovat ihan samanarvoisia kuin rotukoiratkin, mutta pysyttelen itse kuitenkin rotu koirissa <; jokaisella oma maku!

Meillä tämä meni juuri toisinpäin. Olin käynyt cottonini kanssa näyttelyissä sen ollessa nuori ja näyttelyt jäi tarkalleen 6vuodeksi kokonaan unholaan.
Kun sain seropini aloin sen kanssa käymään enemmän tai vähemmän aktiivisesti match showssa ja näyttely kirpun purema on taas purrut uudestaan , kuuden vuoden jäkeen jolloin en edes käyny itse missään tapahtumissa
Nyt otin tämän vanhan herran (hän kun ei enää voi käydä ns. virallisissa näyttelyissä) mukaan kuuden vuoden tauon jälkeen tänä vuonna ja taidan ottaa vastaisuudessakin

Eli meillä taas into nousi näyttelyiden osalta kun seropi astu taloon

Rotukoirat sekä seropit ovat saman arvoisia. Onahn kaikki ns. "rotukoirat" olleet myös jossain vaiheesa sekarotuisia, sittemmin niille on tullut määritelmä miltä niitten pitää näyttää.
Ja seropit ovat yhtä söpöjä kuin muutkin koirat. Varsinkin kaverin seropi on aivan ihana mixeri koira! Mitä nyt vähän riiviö vielä.

miulla on sekarotuinen koira, oli rekisteröimätön rotukoira ( eli virallisesti sekarotuinen ) ja nyt olen ottamassa rotukoiraa
itse olin sen verran nuori kun eka koira otettiin että vaikea siihen sanoa mitään mutta, tämän seuraavan koiran kanssa olen kyllä ottanut mahdollisimman paljon selville, sillä se on minulle se tärkein puoli rotukoirissa että pystyy saamaan selville aika hyvin sen "yleisen" luonteen, näön jne...
Ettei oo niin sika säkissä-tunne seropi voi tuoda hankaluuksia kerrostaloissa, jos kummatkin vanhemmat eivät ole tiedossa, koko, haukkuvuus jne...
Mutta meidän seropi saa jatkuvasti kehuja kun ihmiset tulevat lenkillä vastaan, ja ei mikään koira Beniä voittaisi!
Nämä sanat mielessäni pitää muistaa että kun pentu tulee taloon ettei se vie sit kaikee huomiota
ja nyt nukkumaan...

Ihan yhtä hyviä koiria seropit ovat kuin rotukoiratkin.
Tietysti voi olla, että tuntee sekarotuisen ja rotukoiran ja toinen voi olla omasta mielestään "parempi/kivempi", mutta se voi olla vaan niiden koirien välillä, kuten yhtä hyvin tälläisiä eroja on rotukoirien välillä

Eihän kaikki ihmiset välttämättä tykkää kaikista roduista ja jotkut ei tykkää kaikista seropeista... Mitäköhän tässä yritän selittää..?

Mutta kyllä seropit ovat ihan yhtä hyviä kuin rotukoirat

Ehkä joidenkin ihmisten mielestä eivät, mutta sehän on koirarasismia
Tai siis kun on eri väristen ihmisten rasismiutta niin miksi ei voisi olla koirarasismiakin

Ja eikös se ole niin että nälkä kasvaa syödessä.
Ihan sama ottaako esim seropin tai kotikoiran (rotukoira jolla jalostukseenkelpaamaton 'virhe TAI PUUTE') lopputulema on että kun ei kerta voi sitä esim näyttelyihin viedä voi se jossain vaiheessa tuntua puutteelta, ja ehkä saa harkitsemaan toista jonka voisi viedä tai sitten harrastaa kaikenlaista muuta eikä koskaan edes näyttelyihin kaipaa..

On toki niitäkin sekarotuisia joista molemmat vanhemmat ovat hyviä rotukoiria jolloin pennut (esim vahinkopentue) voi olla todella eksoottisen upea, joskus jopa säästytään ns. rodun heikkouksilta ja saadaan hyväluonteisia ja upeita koiria jotka varmasti tuovat iloa omistajalleen.

Aina se on niin että osalle rotu on kaikki kaikessa ja osalle koira kuin koira on juuri se mitä elämäänsä haluaa--
itse pidän rotukoirista ihan yhtälailla kuin mistätahansa koirasekoituksesta. Koira se on kummiskin

Varmasti sekarotuinen voi olla yhtä rakas kuin rotukoirakin, ei se sitä katso. Mutta syy miksi tuen rekisteröityjä rotukoiria (mulla on myös sekarotuinen ja se on mulle kaikki kaikessa) on se, että niillä on kontrolli. Niitä ei rekisteröidä, jos emän pennutus on liian tiheää, jos kasvattajalla on rekisteröintikielto niin jokin on hyvin pahasti pielessä. Usein myös valveutuneet kasvattajat tutkivat koiriensa suvun historiaa, luonnetta, terveyttä jne ja koittavat valita parhaat mahdollisimmat yhdistelmät (ikäväkyllä epärehellisiä ja taitamattomia "taivaanrannanmaalari" -kasvattajiakin on) joissa koirat täydentävät toistensa heikkouksia ja näinollen viedään rotua eteenpäin.

Harvemmin sekarotuisten vanhemmista tiedetään niin paljoa, puhumattakaan isovanhemmista! Kyllä minäkin tiedän oman bastardin emän ja isän rodun, emän olen nähnyt kerran, mutta se ei riitä. Minulla ei ole aavistustakaan vanhempien tai sisarusten terveydestä, luonteesta tai mistään muustakaan niiden ominaisuuksista. Oma sekarotuiseni on lonkiltaan terve (A/A) mutta sillä on häntämutka. Luonne sillä on kultaa, mutta se on ääniarka.

Ja mitä tuohon iänkaikkisen vanhaan myyttiin "sekarotuiset ovat terveempiä" tulee, että ne EI ole yhtään sen terveempiä? Mihin ne perinnölliset sairaudet katoavat jos risteytetään esim. kyynär- ja lonkkaongelmainen Leonbergi ja sydän- sekä ihovaivainen saksanpaimenkoira? Mihin ne katoavat? Kun niitä ei tutkita niin sekö tekee koirasta terveen? Onhan se tietenkin helppo tuudittautua siihen uskoon ja näyttää että "rotukoirilla on tätä ja tuota ja tuota sairautta." Jos niitä rotukoiriakaan ei olisi tutkittu, niin olisivatko nekin yhtä terveitä silloin?

Itseasiassa mun rotukoirani on terveempi kuin sekarotuisen: Rotukoiralla on lonkat A/A, polvet 0/0 ja kyynärät 0/0, hyvä rakenne, ei allergioita. Sekarotuisella on lonkat A/A (muita ei ole tutkittu), hyvä perusrakenne, ei allergioita, häntämutka.

Jatkossa tuskin otan sekarotuista. Ei sillä että ne olisi jotenkin huonompia, vaan sillä että rotukoiraa ottaessa tiedän, että mitä luonne tulee olemaan sen sijaan että joutuisin arvailemaan, että tuleeko koiralle pitin vai collien luonne. Tiedän myöskin, että kasvatustoiminta on valvottua ylemmältä taholta, koiralla ei teetetä joka juoksusta pentuja ja halutessani (ja mähän haluan) voin ottaa selville vanhempien, vanhempien sisarusten, isovanhempien, aikaisempien pentueiden jne jne jne terveys ja luonnepuolta. Enkä rahoita kenenkään "bisnesideoita" labradoodleja, pitti-dogosekoituksia, bichon-villismixejä tai muita myyntivaltteja.

Paperit ovat tae siitä että kaiken pitäisi olla kunnossa, se ei ole vain mikätahansa lappu mistä voi aikansakuluksi tehtailla lennokkia, jos ei muutakaan käyttöä ole. Ostaisitko sinä auton ilman rekisterikirjaa? Ihan rehellisesti. Tai asunnon ilman kuntotarkastusta?

Molemmat ovat aivan yhtä hyviä, rotukoirien ominaisuudet yleensä vain tiedetään tarkemmin. Muita eroja en ole huomannut, koiraihmisenä rakastan molempia yhtä paljon
Jatkossa aion edelleen ottaa sekä seka- että puhdasrotuisia koiria, joskin olen tarkka kaikkien koirien taustoista sekä vanhemmista, olkoon niistä paljon tietoa tai ei. Mutta rekisteröimätön puhdasrotuinen jäisi ostamatta, pentutehtailu tulee väistämättä mieleen kun vastaavanlaisen ilmoituksen.

minusta seropit ovat yhtä ihania kuin rotukoirat! ja kyllä seropinkin kanssa voi harrastaa mutta ei vai virallisia näyttelyjä.

Minusta seropeissa ja rotukoirissa on kummassakin omat hyvät ja huonot puolensa. En ole vain ns. rotukoiraihminen, vaan rakastan kaikkia koiria ja minusta seropit ja rotukoirat ovat tasa-arvoisia omistajineen.