Harrastaako kukaan täällä MEJÄä eli verijälkeä koiransa kanssa? Onko kenelläkään kyseistä lajia harrastavilla kettuterrieri? Minä olen kerran jäljestystä karkkarini kanssa kokeillut ja hyvin meni. Kokemuksia MEJÄ:stä?

Hei narya!
Kyllä mejän harrastajia löytyy tältäkin palstalta,seurailepas ja lue edellisiä viestiketjuja,sieltä voit lukea kokemuksia kyseisestä lajista  :p .
Itselläni on kome enkkusprinkkua ja mäyräkoira ja vanhimman sprinkun kanssa tätä lajia harrastetaan.Kesäkuussa oltiin ensimmäisissä kokeissa,hienosti tuloksella avo1 ,45 pist.
Hauska ja mukaansa tempaava laji....en voi muuta sanoa.

Mekin cairnini kanssa testattiin kyseistä lajia Suurleirillä..
Mukavaa touhua molemmille, tosin cairni ei taida olla kilpailuihin hyväksytty rotu, mutta saa nähdä, viitsinkö käydä ostamassa verta ja tehdä itsekseni niitä, koira iloksi.

Eikös juuri koiran kanssa hauskan pitäminen ole tärkeintä, Anzku? Me ollaan nuoren mäyräkoiran kanssa aloiteltu myös verijälkeä. Pari harjoitusjälkeä on ajettu, ja molemmilla on tosi kivaa . Mamma ei vaan niin jaksa lyllertää koiruuden perässä, mutta onneksi poju jää odottelemaan, ainakin toisinaan... Katsotaan, jos joskus päästäisi kisa-asteelle. Pitää vain opetella ensin suunnistamaan... kun en oikein osaa.

En ole Vilman kanssa kokeillu, mutta borderterrierinhän voisi kokeisiin viedä. Olis varmaan ihan mielenkiintoinen juttu, tiedä sitten mitä Vilma siitä tykkäis.
Kunhan vaan tietäis jonkun paikan missä vois kokeilla...

Juuri niin, senhän taia me agia harrastetaan, koska koira rakastaa sitä.

Suurleirillä oltaisiin muuten kokeiltu, mutta heti kun metsään mentiin niin mulle tuli allerginen reaktio, eli silmät meni punaiseksi (vettä valui) ja aivastelu alkoi joten se kokeilu jäi siihen..

Mejä olis ihan kivaa, mut vihaan mettiä! Mua ei saa mettään millään yksin!

Täällä suunnassa harrastetaan mejää itäsiperianlaika nartun kanssa.Koira rakastaa tätä puuhaa ja niin myös omistajansakin.Tänä vuonna olisi pitänyt mennä laikojen mejä-mestaruuskisoihin,mutta kyytiä ei järjestynyt Neiti on jo näyttänyt taitonsa vaikemmissakin "radoissa".Mutta pariin otteeseen on jäljen poikki menneet tuoreet hirven jäljet sekoittaneet likan pään täysin..

Cairninterrieri on hyväksytty rotu mejä-kilpailuihin koko FCI 3 ryhmä on ainakin...

Ajattelin ihan omaksi iloksi tehdä verijäl´jen tonnemettään käppänälle kun määkin sielä Suur-leirillä vähän innoistuin...

Airedalenterrieri
Borderterrieri
Cairnterrieri
Ceskyterrieri
Irlanninterrieri
Jackrussellinterrieri
Karkeakarvainen kettuterrieri
Lakelandinterrieri
Parson russellinterrieri
Saksanmetsästysterrieri
Sileäkarvainen kettuterrieri
Walesinterrieri
Jackrussellinterrieri


Tossa mielestäni kaikki territ,jotka saavat osallistua.Elikkä Jossu kovaa kyytiä molempia likkoja reenaamaan Mejä on mahtavaa puuhaa.

Tässä tiistaina kokeiltiin verijälkeä ekaa kertaa
ja hauskalta vaikuttaa
Rotu on siis keskikokoinen portugalinpodengo ja kyllä se jäljesti, vaikka aloituspaikka olikin paljon kiinnostavampi kun siinä oli paljon verta

Tämä metsästyskokeet palsta tuntuu jotenkin pystyyn kuolleelta..? Olisikohan parempi,jos tästä tulisi myös metsästys palsta?Voisi tulla enemmän juttua,koska eihän kaikki harrasta kokeita *haukotus*

Lydia:

Täälläpä on yksi whippet, joka aloittelee juuri harrastusta (mäyräkoiraystävänsä avustuksella)...

Viime viikolla oltiin ekaa kertaa jäljellä ja hauskaa oli (sekä koiralla että omistajalla)... kyllä oli piipotti ensin hämmästynyt hajusta, mutta tajusi kuitenkin homman nimen ja rauhallisesti nuuskien löysi kuin löysikin "saaliin" innosta ja jännityksestä täristen!

Ensi viikolla uudestaan!!!!

Täällä jäljestetään kahdella parsonilla, joista toinen tuli juuri jälkivalioksi, ja toisella ensimmäinen ykkönen avoimesta luokasta.

Cockerin kanssa alotellaan

Yhessä kokeessa on käyty cockerin kanssa, mutta se meni sunnuntaikävelyks. Siitä viisastuneena jatkossa kun treenaan, otan ylimääräsen ihmisen mukaan ns. oppaaksi. Tällöin koira tottuu siihen, että kokeessa perässä tulee muitakin kuin omistaja.

Mulla on jenkki voi- luokassa ja se on ainaki ihan täpinöissä ku näkee jälestysvaljaat!Tosi hauskaa koirasta! Ite en oo kisoissa ohjannu, vaan Nappi on menny äitin kans. kaikki muut lajit oon ite käyny läpi.. pari kertaa ollu harkoissa ohjaamassa, mut kisoihin en oo uskaltanu ite mennä ohjaan..

Mejä on huippukivaa! Meidän Donista tuli valio tänäkesänä-03 ja päästiinpä muutamiin isoihin kokeisiinkin mukaan! Plakkarissa on nyt Kaakkois-Suomen Spanielikerhon mejämestaruus, Suur-Savon PM-03 hopea ja viides sija Spanieleiden SM-mejästä!
Voitte vaan uskoa, että on vienyt laji mukanaan niin cockerin kuin omistajansakin! Ja heti keväällä lumien lähdettyä jatketaan!


Fin Mva & Jva Muskettikoiran Don Juan

Cockerin kanssa aloitellaan mejää ja tulevaisuudessa ehkäpä walesinkin kanssa
narya olin sun kanssa samalla kettislerillä ! ... mulla oli musti hoitokoirana ...

Kaksi borderterrieriä on meiltä MEJää harrastanut. Vanhempi olisi periaatteessa koevalmis, mutta emme kuitenkaan tähtä mihinkään kisaamaan, nuorempi on yhden jäljen hakenut.

Leevin, eli tuon vanhemman haukkusen ulkoinen maailma katoaa täysin, kun ukko pääsee jäljelle. Normaalisti niin kiehtovat ja rakastetut ruoka ja frisbee ovat Leeville kuin ilmaa, ja jäljen päätyttyä herran naaman ilme on suorastaan vihainen: "Mitä, joko tää loppu!?"

Mäki oon kovasti kiinnostunu majästä, mut en oo vaan saanu aikaseksi tehä jälkee..

Taalla kahden kultaisen noutajan omistaja, joka tykkaa MEJasta valtavasti.
Vanhemman kanssa ollaan reenailtu, mutta ei kokeissa kayty ja nuoremman kanssa vasta aloittelemassa kun niin nuori on...

Olen ottanut kultsuni kanssa mejää nyt jotain viisi kertaa, kokeisiin ei tähdätä, ihan vaan omaksi iloksi, Nina niin tykkää jäljestämisestä. Kun Nina pääsee jäljelle niin sitten siltä unohtuu kaikki muu, vaan kauhealla innolla eteenpäin.

Lapinporokoiran kanssa harrastetaan. Koira on aivan innoissaan!

Mulla olis tarkoitus tuon valkoisen kanssa aloittaa mejä. menee kylölä kotona tehtyä verijälkeä ihan hyvin mutta ois kiva treenata ihan kunnolla

Täälä alotellaan tuon 10 viikkosen kiharan kanssa...

Täälä kans aloitellaan mejää pk kaniinimäykyn kanssa.Yhdet jäljet takana päin.

Aloittaisin todella mielelläni lajin, ja ehkä joskus aloitankin. Verta vaan pitäisi käydä ostamassa...

en harrasta koirani kanssa mejää mutta olen kyllä kiinostunut siitä!

Me harrastetaan oman vehniksen kansas mejää ihan kotona omaksi iloksi! mejässä elmo on superhyvä!! harvoin sitä näkee nii keskittyneenä kun mejässä! ja hyvin on vehnispoikani mejän taitanutkin! ainostaan kaadon löytäessään elmo vähän innostuu ja terrierin tempperamentti astuu esiin. eli toisin sanoen se ottaa kaadosta jämäkän otteen ja ravistelee sitä...tämän vuoksi ei olla otettu kaadoksi tähän mennessä kuin vain makupaloja ja ehkä jokin pesusieni...

Onnittelut mejä menestyksestä

Me ollaan nyt borderterrierin kanssa ilmottauduttu mejä-kurssille . Ei vielä ainakaan kokeet ole mielessä, harrastetaan ihan koiran ja ohjaajan iloksi. Manu on muutaman kerran jälkeä mennyt ja rakastaa jäljestämistä todella erittäin metsästysviettisenä koirana

Itse olen kovin kiinnostunut kyseisestä lajista ja tarkoituksena olisikin alkaa harrastamana sitä koiriemme kanssa. Sinänsä hyvät mahdollisuudet harrastaa tuota lajia, koska kaikki koiramme ovat oikeutettuja kokeisiin, metsää ym maastoa löytyy ympäristöstä vaikka millä mitalla ja innostus on huipussaan. Nyt kun vain kauppaan pääsee ostamaan verta, niin voimme vihdoin aloittaa tämän lajin harrastuksen, lähinnä lk. saksanseisojamme kanssa, mutta myös muut koiramme saavat sitä kokeilla. Ja miksei harrastaakkin, jos innostusta löytyy? ;D

Itse en ole tätä kyseistä lajia koettanut koskaan, mutt atekisi kovin mieli koettaa tätä englannivinttikoirallani, Suomalla
Olen ollut yhteyksissä muidenkin grey-harrastajien kanssa ja he ovat ainakin kehuneet tätä lajia mielenkiintoiseksi, joten olisikos teillä mitään vinkkejä antaa näin ensikertalaiselle esimerkiksi, että mitä asioita kannattaa ottaa eritoten huomioon ja mitä välttää?
Sitten meillä on täällä kasvamassa kääpiösnautserin alku, jonka kanssa myös olen ajatellut koettaa ainakin hieman isompana muutamaan otteeseen Suoman ohella tuota verijälkeä ^^

Muuten, jos teen yhden jäljen, niin voinko sitä samaa jälkeä käyttää useampaan otteeseen (ts. peräkkäin eri koirilla? öö.. siis aluksi esim. Suomalla ja sen jälkeen Ellillä?) vai pitääkö molemmille tehdä omat jäljet?

Ja poika paranee, kuin viini vanhetessaan.
Edellisestä mejäkommentistani tässä threadissa lienee jo muutama vuosi - mutta MEJÄä harrastetaan edelleen

Viime viikonloppuna Doni teki elämänsä tähänastisen parhaan suorituksensa VOI1 48p. ja on nyt cockerspanielit ry:N 2005 MEJÄmestari Eniten mieltä lämmittää, että malttia alkaa löytyä ja Doni merkkasi ensimmäistä kertaa kaikki 4 makuuta! Muutama koe on vielä tämän vuoden puolella ja haaveissa päästä kolmannen kerran mukaan spanieleiden SM:iin.

Piirin mestaruudet oli ainoa koe mihin tänä vuonna ehdittiin Siirin kanssa ja siitäkin tuloksena kolmonen

Nyt epätoivonen yritys järjestää MEJÄ-SM 2005 koetta. Ihan kauhiaa.. Eiköhän tämä tästä, pian sekin on ohi <:

Miten olette opettaneet koirillenne merkkaamaan makaukset?

Makaukset niitähän ei periaatteessa ikinä sais opettaa makupaloilla, mutta niinkin on epätoivosena tehty. Vaihtelevalla menestyksellä..
Pääasiassa kuitenkin koirat on osannu ihan oma-alotteisesti.

Tyhmä kysyy, että voiko MEJÄ kurssille westin kanssa, vaikka westi ei kuulukaan niihin hyväksyttyihin kilparotuihin ? Poika varmana tykkäisi hommasta, sillä nenä viistää maata jatkuvasti ja muutenkin tykkää hajun perusteella etsiä ihmisiä tai seurata jälkiä Eli ihan omaksi iloksi olisi kiva saada eväät kotiharjoittelulle oikein kurssilla.

Jos koirasi etsii mielellään ihmisiä jälkien perusteella, olisi varmasti lajina ns. "pk-jälki" sopivampi teille...

Kiitos valaisusta, itse kun en tiedä oikeen mitään näistä jutuista

voikos tätä harrastaa sekarotuisella ihan vain harrastuksena ? onko lappeenrannassa sellasta koulutusta?

Harrastamme toista kesää lajia kooikerini kanssa, ja tänä syksynä menemme ekoihin kisoihinkin.

Toki tätäkin lajia (kuten siiss lähes kaikkia muitakin) voi harrastaa aivan minkä tahansa koiran kanssa. Kisoihin ei toki sekarotuisilla asiaa ole, mutta siis muuten ei mitään estettä ole.
Koulutuksia yleensä järjestävät eri "metsästyskoiraseurat" (en oikein tiedä korrektia ilmaisua, mutta siis tarkoitan esim. paikallisia noutaja, spanieli jne. yhdistyksiä). En sitten tiedä, ottavatko miten halukkaasti "ei-metsästyskoiria" mukaan... riippunee varmastikin siitä, miten paljon "oman rodun" edustajia on tulossa.

Mejä on kyllä todella hyvä laji. Itse kiinnostuin lajista parisen vuotta sitten, mutta tänä kesänä se iski oikein kunnolla Tulevaisuudessa kyllä varmasti joskus Mejä-kisoihinkin mennään

Joskus olisi tarkoitus mennä Mejä kisoihin, mutta ei nyt ehkä vielä vuoteen kun ei sitä olla kamalasti harjoteltu.

Harmi kun meni tän vuoden kokeet vähän ohitse tuon nuorimmaisen kanssa. Vanhin oli tosin piirin mestaruuksissa tullen toiseksi. Ollaan ylpeitä, jäi pisteen päähän SM paikka

Aika rankka harrastus tosin, kun on jäljenteko, purku ja opastuspakko, lisäksi pitäisi vielä oma koira saada metsään.

Shibani kanssa ollaan aloitettu MEJÄn harrastus nyt kun rotu sai oikeuden osallistua kokeisiin ja sain lajista tietoa. Ollaan tehty nyt n. 500 metrin jälki, matkaa pidentäen ja vaativuutta lisäten tässä pikkuhiljaa kohti koetta.

Intoa koiralla riittää. Tyyli on hieman sinkoileva, tekee välillä jopa siksakkia jälkeä seuratessaan, mutta pysyy kuitenkin jäljellä, eikä lähde haahuilemaan. Vauhdista ja poukkoilevasta tyylistä johtuen kulmien "merkkaamista" en ole oikein havainnut.. Miten ne pitäisi merkitä (ts. pitääkö mun ohjaajana pystyä kertomaan, että tässä oli nyt kulma) ja olisiko täällä antaa vinkkejä meidän treenaamiseen? Onko liiallinen innokkuus ja tuollainen ns. kokeileva ("nuuh, koitanpas tähän suuntaan, joo ei, sittenkin tänne") jäjestäminen pisteitä vähentävä?

Hei!

Jäljellähän 10 metriäkin on lyhyt matka, sillä koirahan voi käyttää ilmavainuansa. Siksakki on varsinkin spanieleille ominainen jäljestyskulku eikä periaatteessa vähennä pisteitä.

Lisää vaan treeniä, niin koirakin rauhoittuu. Niin kauan hyvä kun koiran perässä pysyy kävelemällä.