Suosittelen kaikkia sijoituksesta kiinnostuneita lukemaan Sini Lindroosin kirjoittaman
artikkelin koiran sijoittamisesta. 
Sijoituskoirista ei minulle ole omakohtaista kokemusta, mutta monilla ystävillä on ollut koiria sijoituksessa ja ystävät ovat olleet sekä luovuttajan, että vastaanottajan roolissa. Kerron tässä siis niiden kokemusten pohjalta.
Kysyit, että mikä tarkoitus on vakuusmaksulla, lähinnä kai sillä se on se tarkoitus että karsitaan pois ne, joille sijoituskoira=ilmainen koira. Eli halutaan, että vastaanottaja ymmärtää että kyseessä ei ole ilmainen pentu. Vakuusmaksu on usein esim.50% pennun hinnasta ja se maksetaan takaisin siinä vaiheessa kun koira siirtyy vain vastaanottajan omistukseen.
LAINAUS
Peritäänkö se aina? Mitä voi tapahtua, jos sitä ei peri?
Ei peritä. Tiedän monia, jotka eivät peri vakuusmaksua. Periaatteessa mitään "ei tapahdu", vaikka maksua ei ota. Tietysti voi käydä niin, että tekee virhearvioinnin sijoitusperheen kanssa ja huomaakin myöhemmin, että: "Voi hitsi, ois pitänyt pyytää se vakuusmaksu, nuohan olikin vaan "ilmaisen" koiran perässä." Mutta näitä virhearvioita voi tapahtua tietysti muissakin tapauksissa.
LAINAUS
Jos kasvattaja ei halua minun menevän koiran kanssa näyttelyyn
Enpä ole kyllä ikinä kuullut, että joku kasvattaja kieltäisi ilmoittamasta koiraa näyttelyyn. Tietysti noitakin tapauksia voi olla, mutta ne lienee jo tosi harvinaisia. Nuo näyttelyttämis ja muut harrastus jutut on kuitenkin aina tapauskohtaisia, ihannetilannehan on se, että kasvattaja ja vasttanottaja sopivat yhdessä että mihin ilmoitetaan ja kelle tuomarille.
LAINAUS
"Rekkarit ovat tietty omistajalla eli kasvattajalla
Itse asiassa koiran paperit (rekkarit ja rokotustoditus) on usein vastaanottajan luona, sillä vastaanottaja yleensä hoitaa rokotukset ja muut kulut.
Ongelmatilanteita tuttavien kohdalla ovat olleet mm. seuraavat:
*koiran turkkia ei oltu hoidettu sopimuksen mukaan, koiraa ei voitukaan viedä kehään siinä näyttelyssä mihin se oli ilmoitettu
*rokotuksia ei oltu hoidettu ajallaan
*ruokinta+liikuntasuunnitelmasta oli poikettu ja tästä syystä koira oli liian lihavassa kunnossa
*kasvattaja ei hakenut koiraa astutukseen sovittuna ajankohtana, vaan vastaanottajan piti viedä koira astutettavaksi kasvattajan puolesta (kasvattaja lupasi korvata kulut, mutta ei ole korvannut vielä tänäkään päivänä)
*kasvattaja ei ollut vakuuttanut koiraa, vaikka sopimukseen oli kirjattu, että kasvattaja hoitaa vakuutuksen
*vastaanottaja on "kadonnut", ei tavoiteta puhelimella, eikä asu enää samassa osoitteessa
Siinä nyt muutamia esimerkkejä, mitkä näin äkkiseltään tuli mieleen. Kuten huomaat, ongelmia voi syntyä molempien osapuolten toimesta.
Kaikenkaikkiaan olen sitä mieltä, että hyvän "sijoitussuhteen" (jos näin voi sanoa) perusta on se, että kasvattaja ja vastaanottaja ovat samalla aaltopituudella, ymmärtävät mikä on sijoituskoira ja ajattelevat tärkeistä seikoista pitkälti samoin. Myöskin molemmin puolinen joustavuus on tärkeää. Näin saadaan sijoitus toimimaan hyvin kummankin osapuolen kannalta.

Toivottavasti tästä oli jotain apua.