Meille ois tulossa sheltti, josta tiedetään jäävän pieni (soopeli-neito) Kävimme katsomassa sitä.
Se on hyvin tomera ja virkeä. Pitää puolensa ruokakupillakin, eikä väsy liian pian. Kasvattajan taidoissa ei vikaa eikä hoidossa puutetta.
Siskoni, joka kasvattaa shelttejä, tiesi tapauksesta jossa koira oli jäänyt 28cm!! Sillä todettiin myöhemmin munuaisvaiva ja eli vain 2v.....
Kasvattaja lupasi silmäpeilauksen yhteydessä tarkistuttaa sen terveyden. Mikäli mitään ei löydy, saamme sen.

Nyt kiinnostaisi onko teillä kokemuksia pieneksi jääneistä shelteistä

On kokemuksia.. me ostettiin muutamia vuosia sitten tutulta kasvattajalta lupaava sheltti narttu, jolla ei olllut koon kanssa sillon vielä mitän ongelmia.
Pentu käytettiin ihan normaalisti pentutarkastuksessa, silmät peilattiin pentuterveiksi ja myös ainut pentusisar oli täysin terve. Ja pentu tuli meille sijoitukseen kasvattajalta, koska se oli erittäin lupaava pentu.
Ensimäisien rokotuksien yhteydessä eläinlääkäri kuunteli normaalisti sydämmenäänet, jossa se totesi sydämmessä olevan pienen harmittoman sivuäänen, ja veikkasi sen häviävän ajan myötä ja sovittiin että vuositarkastuksella varmistettaisiin että sivuääni on kadonnut.
Pentu kasvoi erittäin hyvin ja oli oikein lupaava, ekassa pentunäytelyssä ROP pentukin vielä, muta siten eräänä aamuna pennun sattui pieni onnettomuus rappusissa joka johti jalan murtumiseen kahdesta kohtaan no jalka leikattiin ja hoidettii ja puoli vuotta se oli paketissa ja jalan sisällä meni metalliputki. pennun iän takia se olisi joutunut syömään kasvavan nuoren ruokaa, mutta jouduimme vaihtamaan ruuan kevyeeseen ruokaan jotta paino ei nousisi yhtään (jotta jalat kestäisivät) ja liikunta jouduttiin minimoimaan täysin. Ja kaikki tuo tietty vaikutti siihen että pentu ei kehittynyt kuten sen ikäisen kuuluisi
Puolen vuoden päästä kävimme ell. Skutnapin luona ja tämä totesi jalan tervehtyneeksi ja putkilo poistettiin ja pentu oli täysin kunnossa ja eläinlääkäri kuunteli sydämmenkin vielä ja totesi ettei enää löydä sydämmestä sivuääntä.
Sen jälkeen koira on elänyt täysin normaalia elämää, mutta se on vielä kaksi vuotiaanakin niin käytökseltään kuin ulkomuodoltaankin kuin PENTU, koska ruuan ja liikunnan muutos kesketti täysin sen kasvun! Jalka on ollut sen jälkeen täysin terve ja pikkusiskoni kävi sen kanssa jopa agilityn alkeis- ja jatkokurssin ja olisivat myös päässeet kilpailevaan luokkaan, mutta se me todettiin liian rankaksi Pilvelle. Ainut ehto Pilven elämässä on se että se ei saa lihota ikinä liikaa jotta jalka varmasti kestäisi vielä vanhuuden päivilläkin ja nyt Pilvi elääkin sukulaistemme luona "maalla" ihanaa elämää kun se saa olla huomion keskipisteenä.

Ikinä ei voi tietää, mutta luultavasti Pilven pieneksi jäämiseen johtui myös tämä pentuajan pieni harmiton sivuääni (onnettomuuden lisäksi).. eli siis tästä tuli aika pitkä juttu mutta tarkoitan nyt sillä että kannattaa kuunteluttaa tarkasti myös sydän, koska sekin voi vaikuttaa kokoon.
Mutta yleensä shelteillä pieneksi jääminen (tai liian suureksi kasvaminen) johtuu perintötekiöistä.. mutta koskaan ei voi olla liian varma.
Pilven kohdallakaan se ei riippunut perintötekiöistä eikä pentuvaikeksista tai kasvattajasta.

Onnea pennun kanssa ja toivottavasti teidän kohdallanne pieneksi jääminen johtuisi vain perintötekiöistä

muoks:// kirjoitusvirheitä korjailin... toivottavasti ei haittaa että kerron kerralla koko tarinan poikkeisi asiasta..

Aloittajalle; tiedän myös tämän tapauksen ja näinkin kyseisen neidin Javan.

Tiedän myös toisen, joka on 27cm ja elää ihan normaalia elämää ei ongelmia.