Niin että kyselisin että uiko koirasi?  Meijän koira ei ui...->  vain kahlailee! No mutta on sekin jotain..

kyllä suomenlapinkoira ui vaikka kuinka usein, sääli vaan kun vedet ovat lämmenneet ja samalla likaantuneet. Nyt ei sitten saa uida kuin omassa paljussaan, sillä on sellainen 60:nen litran palju jossa kauhoo vettä masun alle ja istuu silmät kiinni, kun on niin mukavaa :hii:

Eilen vein rannalle vanhan villiksen  joka _ui_ vähän mutta kahlaili paremmin, noutaen keppiä. Flipperi ui paremmin ja siitä oli ihanaa ottaa pieniä aaltoja kiinni ja sitten se viihdytti itseään pistämällä kuononsa veteen ja puhaltamalla - niin nousi pintaan ihania kuplia... Tänään uinti vuorossa Fina ja Taurus... katsotaan että, osaako he uida.

Täytyy todeta että, tuo vedestä noutava sorsakoira= Isovillakoira ei olisi kyllä kauaa metsästäjää palvellut - niin huonosti se ui.. Samainen koira täydessä turkissa joskus 8 vuotta sitten ui viimeksi ja meinasi hukkua...

Ei se helteellä mitään muuta tekisikään kun uisi. Joka päivä ui sellaset pari kertaa. Mut nyt täytyy vähentää kun ens viikolla näyttely.Jerry hakee keppejä tai sitten vaan muuten vaan istuskelee vedessä pois se ei aikoisi tulla...
Se on kyllä ihan parhaan näkönen uinnin jälkeen

Meidän perulaisneiti ui, mutta aika omintakeisella tyylillä vielä   Täällä muutamia kuvia ekasta uintireissusta: kuvia

Vanhempi husky ui harvoin, mutta kahlailee kyllä vedessä. Nuorempi on oikea vesipeto, rakastaa uimista (oli sitten kyseessä järvi tai rapakko).

Meidän huskyt eivät ui, mitä nyt veneen perään ovat pari kertaa lähteneet (eihän kukaan halua jäädä yksin rannalle kun muut lähtevät vene-retkelle   :cool:  ) ja makkaran perässä tulleet  ;)
Mahaan asti nuo kyllä mieleellään kahlailevat varsinkin kuumalla ilmalla ja rantavedessä leikkivät, mutta normaalisti eivät uimaan asti mene.

Meillä porokoirat ui eri mielellään, mutta yliveto on kyllä lunnikoirani, se vasta uikin!! :love:  Ihan mahdoton pikkuneiti. Hyvin harvoin lunnikoira ui, mutta kyllä tämä pimu menee. Ja nuorimmainen lunni, (ikää nyt 10 viikkoa) kokeili myös uimista, mutta se taisi olla puolittain vahinko...

vanttu-kippurainen ui jos on pakko = minä menen edeltä. muutoin tyytyy metsästelemään laineita rannassa.

topsi kahlaa aina ja kaikkialla ja niin syvällä että hädin tuskin yltää pohjaan. uimaan lähtee jos on paistimahdollisuuksia, ts. sorsia lammessa

uivat kaikki kolme, päätä pahkaa vaan laiturilta veteen, jos pääsisi Yksi noutaa kepukoita ja palloja vedestä ja joskus jopa sukeltaa niitä

Ei meän lappalaiset ui, ne vaan kahlaavat että vesi ylettää mahaan asti ja sitte tulee stop!

Meidänkään koira ei kyllä mene uimaan, ehkä tassut kastelee, mutta niitäkin vain tiettyyn pisteeseen saakka.

Meidän huskyneito on myöskin tätä kahlailevaa sorttia, mutta kotona vielä kiikkuva poikansa Tahvo on ihan selvästi ottanut vaikutteita talon nöffeiltä, poika saa hirmu kohtauksen, kun vaan näkeekin vettä
Harvemmin muuten tapaa vedastä pitäviä huskyja, mistä lie johtuu..No joo, eipä kai tuollaisen arktisen rodun tarkoitus ole koskaan ollut vedessä lillua, että ei se varmaan sen suurempi mysteeri ole..

No nyt molemmat cairnit alkaa tottua ajatukseen..

Toinen kyllä aina joskus, toinen ei koskaan! Olen kyllä saanut uimaan, mikä oli historiaa

Vikke ei ui kovin paljon. Mutta kahlailee usein. Dibbe ui todella paljon. Hyvä että sitä järvestä edes saa pois.

Ei sitten millään

Meijän koira ui niin paljon kun annetaan!

Ei ui.

Ja sen ainoan kerran kun on mennyt vapaaehtoisesti uimaan, missasin. Oli aivan hirmuinen kesähelle, ja koira oli veljen ja silloisen veljen avon kanssa mökillä. Kävivät yks päivä sitten järvellä ja koirakin oli kuulemma tullut ihan vapaaehtoisesti uimaan! Koskaan ennen sitä tai sen jälkeen ei ole moista tapahtunut.

Sitten on kerran käynyt pikku vahinko, kun oltiin isovanhempien luona, ja käytiin sitten porukalla jostain syystä läheisellä purolla. Puro tulvi aika reippaasti ja vesi meni ehkä vajaan sentin sen pikkuisen lankkusillan yli. Mentiin sen sillan yli ja koira kans. Keskellä siltaa koira kuitenkin huomasi kauempana purolla jotain kiinnostavaa, ja _astui tyhjän päälle_ vaihtaessaan suuntaa (myöhemmin vitsailtu, että luulikohan olevansa Jeesus joka kävelee vetten päällä?). Olisitte nähneet sen koiran ilmeen, kun se tajusi, ettei alla olekaan mitään ja yritti vielä viime hetkellä saada itsensä tasapainoon, mutta sinnehän se molskahti! En pystynyt pidättämään nauruani vaan repesin niin totaalisesti kun ihminen vaan voi, vaikka toisella raukalla oli tosi kyseessä ja hätä kädessä! Sieltähän se sitten polski rannalle, eikä mennyt enää ihan lähelle sitä puroa vähään aikaan.. *hekottelee ihan hulluna vieläkin * Tästä on siis about 3,5 vuotta tai ehkä enemmänkin..

Osa ui, osa ei. Mutta nuo naapurin pojat on melkosia vesipetoja..

Meidän molemmat pojat (suomenlapinkoira ja pk-collie) uivat kesähelteellä aina kun vaan jonkinmoisen koiranmentävän "lätäkön" löytävät
Jos ei keppiä heitetä niin sitten pojat vaan kahlailevat ja painivat rantavedessä mutta auta armias jos kepin, pallon tms. heittää vaikka kuinka kauas tahansa, sen pojat hakevat uimalla kilpaa niin että syntyy lähes hyökyaallot
Sitten kun ilmat vähän viilenevät, viilenee poikien into uimiseenkin.

meiän japsit ja skye on ihan hulluja uimaan, corgit vaan kahlaa

Vanhimmainen jämtteistä vaan kahlailee, mutta hirven kanssa menee kyllä veteen. Valkoinen on aivan "hullu" uimaan, tykkää tosi paljon. Loput ovat sitten noiden kahden väliltä. Weetillä ei ole tosin kokemuksia vielä kuin kylpyammeessa uimisesta, siitä ainakin tykkää...

Meillä kyllä uivat molemmat sammarit. Etenkin vanhempi rakastaa uimista, siinä onkin sitten turkissa selvittäminen uimisen jälkeen....

Kyllä ui! ...tai no ui ja ui, mutta ainakin se makailee ranta vedessä vaikka missä asennoissa..!

Meillä ei kyllä pojat kovin mielellään veteen mene. Peseminenkin on muka niin kamalaa, että pitää itkeä koko ajan. Onneksi nuita hurttia ei nyt tarvi pestä kun muutama kerta vuodessa, ennen näyttelyitä ja sitten oikeen kovalla helteellä ulkona valellaan hurtat viileällä vedellä ja siitä ne kyllä taitaa tykätä
Mökillä koirat sais periaatteessa uida, mutta ei ne muuta tee kuin kahlailee vaan kaislikossa, monesti kyllä ihan mahaa myöten, mutta ei ihan uimasille mene. Eetun olen saanut mökillä uimaan sillä et se on ollu hihnassa ja sitten kun on tullut sorsia laiturin lähelle kärkkyyn ruokaa, niin houkutellu sitten Eetun veteen. Mutta ku sorsat lähti uimaan äkkiä poispäin, niin Eetukin palasi rannalle.

Kyllä molemmat tietenkin syksyisin mettäreissuilla ui, jos tulee joitain ojia, jokia, tms. Ensin yritetään hypätä ja jos ei pääse yli niin uidaan Kyllä Eetu ainakin oli toissasyksynä (ja vielä lokakuun loppupuolella) isän kanssa metällä ollessaan uinut teeriparven perässä jonkun hieman toistakymmentä metrisen joen yli, ja lintuja tarpeeksi jahdattuaan uinut takaisin. Että uivat ne, jos on pakko

Meidän neti ei kyllä ui kun turkki kastuu, kahlaa kyllä mielellään Eukku nartusta on puhe

Ui ui, ja nopsaa ja mielellään

Bullit ei ui, kahlaa kyllä. Kai ne pelkää uppoavansa tjtn.

vanhempi kahlailee niin että vesi ulottuu vatsaan asti..ja nuorempi käy syvemmällä..kyllä se sitten varmaan ui kun kasvaa hieman...

Meillä osa ui, osa ei Porokoirat ui ihan kunnolla, kerran jopa rannalta toisella (matkaa 20 m) linnun perässä... Cavalierit ei edes kastele itseään jos ei vilkuta namia nokan edessä!


Pesu on sitten ihan toinen juttu

Vanhempi koira ei ui, mutta tuosta pikkupojasta ei vielä tiedä... Täytyy kokeilla joskus

Ei täysin ui, mutta kahlailee aika syvälle, kylläkin. Aina innokkaana kepien ja käpyjen perässä!

ui jos esim. äiti on uimassa niin kyllä menee perään.. muuten ei kauheasti uiskentele mutta kahlailee

Meillä Tico shiba, ui jos ei ole aaltoja.. Jos on hiukankin aaltoja niin se keskittyy ainoastaan aaltojen metsästämiseen Ja jos joku vaikka minä menen itse uimaan niin se hetken paniikissa katselee että mihin se mamma menee ja jonkun ajan kuluttua tulee luokse tai sitten haukkuu kovaan ääneen jos menen liian kauas rannasta

No ei ui. Tai ui se kerran, lähti sorsapoikueen perään... Ja tuli kyllä nopeesti takasin, kun poikasten emo lähti ajaan takaa Sen jälkeen ei oo uinu, paitsi joskus kun on oikein kuuma niin houkuttelen sitä ees vähän kahlailemaan...

Mutta siis vapaaehtosesti ei

Vertin ensimmäinen kesä mökillä. Menin uimaan ja se katseli ihmeissään rannalla. Mutta kun sukelsin veden alle, se säikähti (mihin se nyt katosi?!?) ja hyppäsi kiveltä suoraan järveen. Sitten se hätääntyneenä ui minun luokseni ja "pelasti" minut. Vertti ui minun syliini ja otti tiukan otteen minusta, eikä päästänyt irti ennen kuin kävelin rannalle.
Onpas ihanaa kun meijän podengosta on tullut oikea vesipelastuskoira. Vautsi!

Meillä huskyt oikesstaan vaan kahlailee, mutta porokoira on varsinainen vesipeto
Merri aina lähtee omille uinti reissuilleen, eli käy ihan pitempiäkin matkoja yksin uiskentelemassa..Sitten se lähtee mun perään jos lähen sen mielestä liian kauas tai jos sukellan yhtään pitempään.. Reppanalle tulee hätä että mamma jättää..

Meidän jämtti on oikea uimarityttö. Se ui aina kun vain mahdollista.
Ja meidän japsikin rakastaa vettä. Se tykkää sukellella rannassa ja etsiä pohjasta kaikkea mielenkiintoista ja käy silloin tällöin uimassakin. Se hölmö sattaa hypätä laituriltakin tuosta noin vaan.

Mulla oli aiemmin (kuoli vuonna 1997) sellanen siperianhusky, joka oli ihan hullu uimaan. Aina kun se näki vettä, se meni uimaan. Se ui ihan huvikseenkin vain, siis ilman että heitettiin keppiä tai jotain. Jos lähdettiin veneilemään, se ui alkumatkan ja kun ei enää jaksanut uida, tuli veneen viereen, josta nostettiin veneeseen. Kerran oltiin vaeltamassa Lemmenjoella, eikä tämä koira voinut kantaa selkäreppua, koska tavarat sisällä ois olleet ihan märkiä. Tais sillä reissulla koira liikkua uimalla enemmän kuin kävelemällä Toinen husky sitten oli tämän vastakohta, eikä IKINÄ kastellut jalkojaan.

Meijän koira ei ui mutta kun on kova jano mettällä niin se kahlaa ja sitten juo niin ei se muulloin..

Meiilä ainakin Oona (kleini) ui ihan hulluna, hakee keppiä jne, mutta sitten taas mun toinen kleini Polo ei voi ees tassuaan kastaa, siellähän kastuu..

Elvis ui omia aikojaan, Dusty ui silloin tällöin, Rekku vain jos on pakko.

Riina rakastaa uida! Siellä missä on vesi, siellä on Riina.
Bessi ja Julia ei välitä uimisesta, saattavat ehkä tassujaan kastella.

Uihan se, ei kyllä yleensä lähde vapaaehtoisesti polskuttelemaan pitkiä matkoja. Esimerkiksi pallon perässä ui mielellään, muuten tykkää enempi kahlailla.

Eräs tuttujen suomenpystykorva ei voi vastustaa uimista. Aina pitäisi olla uimassa. Uimiseen kelpaa kuraset ojat, vesilammikot, lasten uima altaat ja oma vesikuppi. Tosin vesi kupissa ei paljoa uida; Tassuja liotellaan ja vesi kupin ku kaataa ni siinä vedessä on kiva pyöriä!

Meillä welshi ui kk villiskin siitä tykkäsi mutta meinasi upota kun oli niin paljon karvaa Muutenkin toi meän villis on vähän ihmeellinen.. Aina kun se ajattaa Totoa(welshi) se huutaa jotain ihme metsästys takaa ajo haukuntaa/kiljuntaa Se istuu myös aina sohvan selkänojalla tai tyyny kasan päällä ja katselee mailmaa "ylhäältä" Se on pieni koira jolla on SUURI EGO

Meidän koira ei ui. Kerran on ollu uimassa, mutta silloinkin raukka putosi laiturilta. Kyllä se uida osasi, mutta ei se enää uida suostu. Johtuisiko se siitä että se tipahti veteen ja sai kenties sätkyn vai onko se vain niin etteivät nuo suomenlapinkoirat pahemmin pidä uimisesta??

meidän berninpaimenkoira ui ihan mielellään