
Näin agilitykoulutusohjaajan mielipiteenä ilmoittaisin seuraavaa: pienille koirille sopiva aloitusikä voi olla jo alle vuoden ikäisenä ja isommilla roduilla vuoden ikäisenä, ylikin, jos kyseessä on raskas rotu. Siis TREENAAMISEN/kouluttamisen aloitus! Esteihin koiraa voi totuttaa jo pentuna! Esim. putki, pussi ovat sellaisia, että jo ihan pentuikäisenä niihin voi tutustua. Kepit ovat siitä "vaaralliset" että koira joutuu taivuttamaan kroppaansa, ja siinä voi nuorella koiralla mennä paikat rikki. A on kans aika "raskas" este, siinä joutuu kokematon koira tekemään töitä et pääsee ylös, joten sitäkin varoisin! Hyppyjä voi tehdä nuorella koiralla muutamia, kunhan vain pitää korkeudet matalina. Yleensäkin agilityssä tärkeintä on oppia oikea TEKNIIKKA esteiden suorittamiseen. Ei siis tarvii kokeneellakaan koiralla treenata pitkää rataa, vaan itse esim. treenaan kolmosessa kisaavalla koirallani yleensä pikku pätkiä. Sillä KUN koiralle on opetettu esteet, niin sen jälkeen kaikki on kii vain siitä miten "kuski" osaa ohjata hauvaansa! Eli KOIRA osaa, kun ohjaaja osaa. Ja ohjaajan tartee treenata OMAA suoritustaan, ja se onnistuu parhaiten pikku pätkillä. Joka pätkällä harkkaat vain jotain pikku ongelmakohtaa, ja kun olet sit treenannut monta näitä pikku pätkiä, niin yhdistämällä ne sul on käsissä koko ratasuoritus! Ja tämän saat aikaan ilman et rikot koirasi liialla hyppyyttämisellä. Ja muuteskin, ennekuin aloitat TOSI kovan KISAvalmennuksen koirasi olisi hyvä olla lonkkakuvattu, jotta tiedät et se tulee kestämään treenin. Niin tein itsekin. Aloitin kyl kisaamisen ennen kuvia, mut treenasin ja kisasin sillai "kevyesti", ilman mitään tavoitteita ja koiraa säästäen. Se oli vain totuttamista kisatilanteeseen. Kun koira oli kuvattu ja terveeksi todettu aloitin vasta "oikeat" treenit. Ja AINA MUISTAKAA oikea palautuminen/loppuverkka treenien jälkeen! Se on halpa henkivakuutus. Jos koirasi jumii, niin siinä voi olla pitkä hoitojakso edessä ja koirasi saattaa menettää ilon tehdä agia, jos se yhdistää siihen kivun. Lisäksi treenatkaa nuorta koiraa aina jonkun kokeneen opastuksella! Jos koiralle sattuu jotain, esim. putoaa puomilta, niin sille voi jäädä elinikäinen kammo sitä estettä kohtaan! Eli siks kandee varsinkin nuorta koiraa treenata jonkun kokeneen opettajan ohjauksessa, vaikka kuinka itse luulet osaavasi opastaa koiraasi. ETTEI satu vahinkoja, ja jos jotain ongelmia tulee niin on joku jolta kysyä neuvoa et saa korjattua ongelman jo nyt eikä vasta myöhemmin, jolloin koiralle voi jäädä paha maku suuhun!
Eli koiran ehdoilla, aina, ja koirasi parasta ajatellen, niin hyvä tulee!