Juu, olihan sen koiran saaminen kotiin jo prosessi sinänsä, mutta nyt yhteistä taivalta on takana noin vuosi.
Espanjalaiset ovat yleensä ylväitä ja rauhallisia, tarpeen vaatiessa räjähtää.
Mekin odottelimme sitä rauhallista vauvaa, mutta meille tulikin 200 lasissa hilluva, suuren rungon omaava aivoton idiootti.
Kasvattajalta kyselin välillä, että milloin tämä elukka rauhoittuu ja hän vain sanoi, että siinä vuoden kahta puolta... LOHDUTTAVAA...
Tiko tuli tammikuun lopussa vuoden ikäiseksi ja pari kuukautta sitten herra rauhoittui yhden yön aikana, kuin olisi katkaisinta kääntänyt...
Nyt meillä on superrauhallinen espanjalainen, josta löytyy temperamenttia ja vauhtia silloin kun joku kävelee talon ohi tai meinaa autoon tulla.
Leikkikaverina Tikolla on meidän 2,5-vuotias Valtsu-poika. Jos tulee vieraita, niin Tiko ottaa häntä heiluen vastaan (kun itse olemme myös kotona). Jos joku yrittää pojan luokse, niin koira pyörii vieraan ympäri ja pikkuhiljaa työntää poispäin pojasta.
Kyllähän tällä kaverilla on kaikenlaisia hauskoja tempauksia ollut, onneksi nyt jo vähemmän.
TODELLA TYYTYVÄISIÄ olemme tähän rotuun. Ja lisäksi se, että olemme laumanvartijaroduista pitäviä ihmisiä, niin Tiko on oiva lisä perheemme jäsenenä.
Se tuli meille aikuisena ja olihan siinä kaikenmoista kommellusta alkutaipaleella joita on myöhemmin muistellut nauraen, vaikka ei sillon just naurattanut. 
