Tarkoittatteko metristä hyppyestettä, itse pidän kanssa paljon vaarallisempana A-estettä. Nykyään kun se on jyrkässä asennossa, monet opettavat koiransa siinä asennossa, koirat eivät opi kiipeämään alaspäin ollenkaan. Omilla jäntevillä ja keveillä narttukoirilla en koe ongelmaa ja ne jarruttavatkin alaskinpäin, mutta raskaampirakenteisempien rotujejen uroskoirien kohdalla hirvittää katsoa, kun tömähdetään melki kahdesta metristä suoraan alas.
Metrisellä hyppyesteellä jos koira jää takajaloistaan siihen kiinni, itsestäni tuntuu, että jotain ihmeellistä tapahtunut koiran hyppysuorituksessa tai se ei ole sitä hallinnut. Itse olen tulkinnut koirilta kaksi hyppytyyliä, toiset liitää pitkällä hypyllä, toiset hyppäävät läheltä ja tippuvat lähelle. Molemmat tyylit täytyy antaa koiran oppia rauhassa matalalla, jotta koordinaatio on hallinnassa vaativammissakin hypyissä, tällä tarkoitan sitä, että koiralla täytyy olla mahdollisuus ja osata ponnistaa esteestä hypyn jäädessä lyhyeksi. Yhdellä koirallani oli tyyli aina sipaista esteen yläreunaa, se oli hiuksenhieno kosketus, muuta syytä en nähnyt siihen kuin se halusi tarkkaillakseen varmistaa ylityskorkeuden esteeseen seuraavia hyppyjä varten, se hyppäsi aina hallitusti yli, aina 140cm asti, se oli oppinut ylityksen esteestä ponnistuksen kautta, itse en pidä sitä mitenkään vääränä tyylinä, tahallisen ponnistuksen saa kyllä kitkettyä helposti pois, pääasia että hypyt ovat hallinnassa. No en tyrkytä tätä tapaa, mutta sitä voi mietiskellä...