Haluaisin vähän herätellä keskustelua kennelvalvojista.
Nythän on tullut paljon esille kaikenlaisia pentutehtaita ym. Olisikohan Kennelliiton aika tehdä jotain?

Olen kasvattanut vuodesta 1994, ja meillä on käynyt tasan kerran kennelvalvoja - ja ihan omasta pyynnöstä. Minusta olisi hieno homma, jos kennelvalvojat kiertäisivät alueensa kenneleitä säännöllisesti, vaikkapa tyyliin joka toinen tai kolmas vuosi, tai edes viides.
Voitaisiinkohan tällä vähän ehkäistä tätä "vauhtisokeutta", kun joku ulkopuolinen tulisi ja vähän kyselisi asioista, tuntemuksista, tutkisi paikat ja antaisi ehkä jotain neuvojakin? Omasta kasvattajakurssista on varmasti jotain reipas 10 vuotta aikaa, ja monta vuotta olen odottanut kakkoskurssia. Toisaalta, voisi olla hyvä käydä se ykköskurssikin uudestaan - siellä on varmasti paljon uusia asioita.

Ruotsissa (vissiin) kennelvalvojat kiertävät kenneleissä jotain 3 vuoden välein, jos olen oikein ymmärtänyt.

Mitenkäs muilla kasvattajilla, onko teillä käynyt kennelvalvoja?

meillä on ensimmäinen pentue syntynyt vuonna -97, ja kennelneuvojaharjoittelija on meillä kerran käynyt, eli tekemässä harjoittelukäynnin.

minulla on sellainen käsitys että, koska työ on vapaaehtoista, oman työn ohella tehtävää toimintaa, se on aika mikä tulee valvojilla vastaan. ei ole yksinkertaisesti mahdollista kiertää alueensa paikkoja säännöllisesti. toiminta varmaan olisi aktiivisempaa jos esim tietylle alueelle (esim. muutama kennelpiiri yhdistettynä) olisi ihan palkattu henkilö vastamaan kennelneuvonnasta tai nimenomaan säännöllisistä vierailuista.

nyt kun näitä ikäviä tapauksia on tullut esille, on tietysti myös hyvä muistaa että kennelneuvoja voi mennä ainoastaan kennelliiton jäsenen tiloihin, ja ainakin tuossa viimeisimmässä Orimattilan tapauksessa, ei kyseinen kasvattaja käsittääksnei ole enää edes kennelliiton jäsen, jolloin tapaus kuului eläinsuojeluvalvojan "piiriin".

itse en näe mitenkään huonona asiana sitä että meidän "nurkat" käytäisiin säännöllisesti katsomassa, sillä samallahan saisin myös itselleni positiivisen asian, tiedon ja tavan markkinoida pentujani " kennelneuvojan tarkistama...".

Ei mikään hullumpi idea lainkaan, toteutus vaan voi olla hankalampaa.

Meillä ei ole kennelneuvoja käynyt, mutta eläinsuojelusta vastaava eläinlääkäri on.
Ihan sen takia, että Estrelanvuoristokoirayhdistyksen kasvattajalistalle pääsyyn on vaatimuksena joko kennelneuvojan tai eläinsuojelusta vastaavan eläinlääkärin tarkastuskäynti ja siitä lausunto, ja vähintään yksi pentue. Ja tämä lausunto on uusittava viiden vuoden välein.

Hankin tuon lausunnon, mutta ensimmäistä estrelapentuetta odotellaan edelleen...

Yhdistyksen idea on mielestäni erinomainen, ja siitä on otettu mallia joissakin muissakin yhdistyksissä! Näin saadaan pysymään ainakin "listakasvattajat" puhtaina.

Vautsi, onpas hyvä idea! Tuosta voisi kyllä muutkin rotuyhdistykset ottaa mallia!

Tuossa on tosiaan ideaa Kunpa kaikki yhdistykset ottaisivat mallia

Meillä ei ole koskaan kennelvalvoja käynyt, en tiedä vaikuttaako kotona olevien koirien vähäinen määrä ja verkkainen kasvattamisen tahti siihen, ettei ole käynyt. Mutta varmasti olisi järkevää, että 2-3 pentuetta vuodessa tai enemmän kasvattavan luona käytäisiin katsomassa onko kaikki kunnossa.

Virkaeläinlääkäri on kerran meillä käynyt, silloisen rodun toisen minulle tuntemattoman harrastajan tekemän väärän ilmoituksen takia.

Meillä oli vakavasti sairas koira joka sairautensa takia oli laiha, mutta muuten virkeässä kunnossa. Henkilö oli ilmoittanut, että asumme ahtaissa tiloissa, paljon koiria, pidän koiraa huonosti ja yhdelle ei anneta ruokaa. Virkalääkäri tuli meille ja annoin hänelle luettavaksi mapin missä oli noin 100 sivua tämän koiran sairaanhoitoon liittyviä dokumenttejä, niiltä ajoilta lähtien kun koiran sairauden diagnoosia oli alettu etsimään. Totesi, että koiralle on tehty kaikki mahdollinen hoito mitä on mahdollista tehdä, suomen pätevimmän lääkärin hoidossa ja sairauden vakavuuten verrattuna koira oli erittäin hyvässä kunnossa.
Oli muutenkin hämmentynyt asiasta, miksi hänelle oli ilmoitettu meistä, turkkirotuiset koirat molemmat olivat puhtaita ja takuttomia.Mietti syytä ilmoitukseen kun yksikään ilmoitettu asia ei toteutunut meillä, epäili kyseessä olleen pelkästään kateus. Talomme oli uusi n.200m2, kaksi koiraa ja kaksi ihmistä. Mutta totesi itse, että ennemmin hänen pitäisi käydä tämän ilmoittajan kotona katsomassa millaisissa oloissa ilmoittajan omat koirat elävät ja minkä kuntoisina.

Niin no mie olin viime viikonloppuna kasvattajan peruskurssilla ja siellä toisena kouluttajana oli kennelneuvoja. Hän kertoi että työ on pääasiassa nykyään puhelintyötä ja kennelneuvoja ei mene tarkastamaan kenneliä paitsi seuraavissa tapauksissa:
-Jos on uusia kasvattaja, käydään tarkistamassa on tilat sopivat
-Jos tulee ilmoitus joko yksityiseltä hlö:ltä, viranomaiselta tai kennelliitosta
-Jos perehdytetään uutta kennelneuvojaa niin silloin tehdään harjoituskäyntejä

Eli mielestäni tuo on ihan ymmärrettävää ettei ole aikaa ja resursseja käydä tarkastamassa mutta tässä taas kasvaa meidän muiden vastuu, eli mielestäni meidän pitäisi auttaa neuvojia sen verran, että jos jokin asia näyttää olevan vähänkin pielessä, ilmoitetaan.

Minulla on ollut vasta yksi pentue ja sain kennelnimen vasta kun pennut oli puolivuotisia..
Kuitenkin heti kennelnimen saatuani otin itse yhteyttä kennelneuvojaan s-postilla ja kerroin kuinka ja millaisissa oloissa aion kasvattaa koiria. Hän soittikin minulle sitten ja juteltiin jonkin aikaa. Käymään ei tullut, koska minulla ei ole kenneltiloja vaan koirat syntyvät ja kasvavat meillä sisällä ja pentuja tulee syntymään harvoin.
Ihan positiivinen kokemus.

Jonkinlaisia tarkastuksia kyllä mielestäni voisi tehdä esim. sen mukaan montako pentuetta minnekin syntyy.. itsekin tiedän ikävä kyllä muutamia tapauksia joissa alkaa se mopo olla jo karkaamisvaiheessa. Pentueita syntyy ainakin kahden käden lukumäärä vuodessa, eikä koirien terveysasioista saati muusta huolenpidosta jakseta/ehditä enää huolehtia.
Kasvattajien omat koirat ja kasvatit eivät voi enää hyvin
Mikähän siinä on, ettei kasvattaja itse asiaa huomaa??

Minulle on kerran soittanut kennelneuvoja. Aikana jolloin ei vielä pentuja ollut, ei vielä edes selkeitä suunnitelmia mutta olin juuri nimen saanut. Tyyli oli todella töykeä Tenttaamista koiristani, tulevista pentueista ja miten aion kasvattaa. Ei jäänyt ollenkaan hyvää kuvaa..

Niin no se on kyllä totta, että jo pentue määrä ylittää vuodessa jonkun tietyn "rajan" niin kennelliitto voisi velvoittaa kennelneovujan käymään kennelissä ja tarkastamassa ko.tilat.