Tässä lähestytään koko ajan uutta vuotta 2007, ja sen tuomia uusia kilpailuja niin junior handlerin, rotukehien kuin muidenkin harrastusten parissa.
Tässä parina päivänä oon miettinyt, että kuinka moni asettaa tavotteita ensi vuodelle, asettiko joku tavotteita tälle vuodelle, onnistuiko ne.
Niimpä ajattelin tässä tehdä ihan topickin ja kysyä yleisesti, asetatko tulevalle vuodelle tavotteitia jonkin tai kaikkien harrastuksien tai jonkun muun asian kohdalla? Jos asetat, niin minkälaisia tulee asetettua, oletatko niiden toteutuvan, vai asetatko ne vain lisäämään omaa innostustasi, jotta on jotain mihin tähdätä?
Entä tämä vuosi, asetitko tälle vuodelle tavotteita, jos asetit, niin minkälaisia? Onnistuiko ne, tai edes osa?

Itse olen huomannut asettavani tavotteita jonkin verran, suurin osa on enemmänkin toiveita. Jonkin verran olen asettanut tavoitteita junnuilun puolelle, jonkin verran esim. tokon puolelle. Suurin osa varmaan tulee jäämään tavoittamattomiin, mutta ainahan niitä tavotteita on hyvä olla, on jotain mihin tähdätä.

Tässä nyt joitain pieniä tavotteita:
- sijoittua/päästä jatkoon virallisessa kilpailussa
- sijoittua oman koiran kanssa mätsärissä
- kisata niissä junnuissa vähän aktiivisemmin kuin aikaisempina vuosina
- saada toko edes sillein hallintaan, että ensi vuonna voisi harkita kisojen kokeilua (edes mölli tasolla)
- saada se toinen koira tänne ja tietenkin sitten kouluttaa se, ja päästä sen kanssa messariin, jos ikä riittää.

Siinä tuli nyt joitakin mieleen.

mulla "pienet" tavoitteet:

* Olisi mukava jos bernimme olisi kunnossa keväällä että sitä voisi viedä vetetaaniluokkaan (berneissä vetskut tooosi harvinaisia).
* nuoremman kanssa päästä agikurssille, ja tokoa treenata (eevk)
* nuoremmasta saada ainakin Est JMVA (tietysti ois mukava jos se sais ne jun-sertit ja tittelit myös liettuasta, venäjältä ja latviasta minne mennään)
* saada nuoremman luonne kuntoon(tärkein!)
* että koirat pysyisi terveinä

Mulla oli viime vuonna pari tavoitetta mitkä saavutettiin.. Ja tulevalle hyvin pitkälti samoja. Tuloksellisia tavoitteita on mun mielestä suht turha asettaa, ne on pitemminkin että "sitten olen tyytyväinen kun" /"olisi tosi makeeta jos". Ne ei siis ole tavoitteita vaan.. Suuntaviivoja ja onnistumiskynnyksiä? Tavoite on että opin esittämään paremmin tiettyjä rotuja. Uusia ihmisiä olisi myös kiva tavata. Ja loppuvuottahan odotellaan ihan uudella innolla.

No onhan niitä. Mitkä sitten onnistuu ja mitkä ei, se on sitten eri juttu..

- kehittyä esittämisessä
- tutustua muihin koiriin ja ihmisiin paremmin
- kokeilla sellasten rotujen eri yksilöitä mitkä kiinnostaa
- kiertää enemmän näyttelyitä kauempanakin
- kisata ens vuonna myös tokossa, ensin möllissä ja katotaan jos virallisiinkin asti päästäisiin

Saada nyt kunnon turkki koiruulle ja sitten vaan kehiin ja valioks . Eli ei mitään korkeita tavoitteita .

Rotukehässä:
- Saada eri
- Ehkä jopa luokkasijoitus
- Hyvä arvostelu

Junnuissa:
- Päästä jatkoon
- Ehkä jopa sijottua
- Hyviä suorituksia

Mätsäreissä:
- Sijottua

Agilityssä:
- Epävirallisissa saada hyviä tuloksia
- Virallisissa saada tulos

Tokossa:
- Saada toko hyvin aloitettua
- (Epävirallisiin kilpailuihin, ehkä?)

No en nyt sen kummemmin ole miettinyt sillä ne taitavat olla pitkälti samoja kuin muillakin(ainakin junnujen osalta)mutta tässä nyt joitain:

-Reetta kerran rop-veteraani
-Verdin kanssa kierrettään hieman aktiivisemmin rotukehiä,mahdollisesti cacib
-Yoyolle ainakin se h(että voi tulla avaksi sitten joskus)mutta serti on tavoitteena

-junnuissa ainakin muutaman kerran jatkoon + sellaisia suorituksia että olen itse tyytyväinen
-oppia esittämään muutamaan rotua/yksilöä paremmin
-tutustua uusiin rotuihin/yksilöihin + ihmisiin

Minulla on aika "pienet" tavoitteet ensivuodelle.

Rotukehä
- Cami saisi kaikista näyttelyistään ainakin EHn.
- Hyviä arvosteluja
- Ettei Cami pelkäisi pöydällä
- Käyttäytyisi muutenkin avautuneemmin.

Junior handler
- Oppisin esittämään uusia rotuja ja uusia yksilöitä.
- Edes yhdessä näyttelyssä kerran jatkoon.

Muuta
-Koira pysyisi terveenä

Rotukehiin myös täältä vähän tavotetta, että Seba tulis valioks kun täyttää kerta kaks keväällä.

Junnuihin jotai semmosta et innostus säilyis kilpailuihin edes sen verran että lähinäyttelyiden junnukisat kiertäis läpi. Sit sielä kehäsä tietysti pyritään tekemään suoritus, johon voi olla tyytyväinen vaikkei sijoitusta tuliskaan.

Rotukehiin tähdätään täälläkin...

Pieni salainen haave on, että Rian sievästä Laika-tyttärestä kasvaisi sen verran sievä nuori neito (peukut pystyssä korvien ja hampaiden kanssa..), että sitä voisi kehässä käyttää ainakin sen kerran, pari. Kääpiösnautsereiden parissa tulen luultavasti pyörimään myös p&s -puolella, esitettäväksi on vähän lupailtu Gandi-poikaa, jonka kanssa pitäisi sitä viimeistä sertiä metsästää kunhan kaksi vuotta tulee täyteen.

Pulipuolella minua tulee ehkä näkemään Afron hihnan päässä silloin tällöin, ja lisäksi olisi kuulemma tarkoitus treenata erästä nuorta herraa kehiä varten ja pyörähtää arvosteltavana.

Kuluneen vuoden toiveeni oli nähdä Ria vielä junnukehässä, mutta niin ei monestakaan syystä käynyt. Treenailemme rouvakoiran kanssa jatkossa ihan omaksi iloksemme, ja suuntaamme ehkä ihan uusiin haasteisiin. Pennustakin toki haaveilen jatkuvasti, mutta sen aika on kun on.

Koirajuttujen ulkopuolelta ensi vuoden päällimmäinen tavoite on valkolakki hyvillä arvosanoilla, ja mahdollisesti se toivottu opiskelupaikka.

Mullakin löytyy pikku tavotteita:

-Pääsisin kokeilemaan mahdollisimman monia eri rotuja
-Pääsisin Mindyn (harjikseni) kanssa rotu kehään ja junnuihin
-Kehittyisin esitystaidoissani

Mulla tavooteet ja toiveet ovat oikeastaan samanlaisia.

Junnuissa:

- Päästä jatkoon ja olla tyytyväinen suoritukseen.
- Saada Mikin kanssa yhteispeli toimimaan

Rotukehä:

- Saada Nemolle serti tai etes ERI
- Seurata mahdolisiman paljon pemu ja gardi kehää

Toiveena olisi Pukilta oma Pemu-poika

no junnuissa tavoitteita ei enää ole, ehkä jos Judo tai Naomi pääsisi pari kertaa kehään jonkun kanssa niin olisihan se kiva nillekin rotukehäpuolella sitten Naomi valioksi olisi ihan sopiva tavoite, riippuu nyt kuinka paljon käydään näyttelyissä tai luolaharkoissa.. ja esittäminenhän varmasti jatkuu.

No mulla niitä ensi vuoden tavotteita riittä!

ensin rotukehällä:

saada tessalla viimenen puuttuva serti ja ehkä joskus cacid (<-- hyvin epätondennäköstä)
saada villelle puuttuvat sertit ja ehkä jokin titteli jos kierrellään "tittelinäyttelyitä".
ja ois ihanaa jos noi villen pentusuunnitelmat toteutuis ensi vuonna
ja sitte kun tammikuussa aloitamme tessan kanssa metsästyksen tavoitteena/haaveena olis joskus se suomenmuotovalion arvo saada mutta siihen menee vuosia

junnuissa:

Sijottua joskus virallisessa
Saada esittää mahdollisimman paljon uusia rotuja ja näin myös tutustua uusin ihmisiin.

Ai niin ja yksi tärkeä tavoite ens vuodelle olisi saada Riku skotista intti valio. Puuttuu enää yksi cac suomesta ja 1 ulkomailta. Mindin aion viedä kerran pari pikkunäyttelyihin, olis vähän super jos saataisiin ERI.

PENTU (brassi )
- kasvattaa hyvin tuleva pentu
- pentunäyttelyistä joskus ROP tai VSP
- Sijottua pennun kanssa hieman panhempana junnuissa
- Alottaa mahdollisesti toko myöh.

Ksenja (x-rotu):
- Sijottua pun1:seksi. ( kun on noita sin1 tuloksia paljon x) )
- Alottaa agility
- Mennä ehkä mätsärissä kokeilemaan junnuissa .

Tälläisiä tavoitteita siis vuodella 2007 :

Junnuista :
- päästä moneen koiranäyttelyyn junnu-kehään
- sijoittua/pärjätä edes hieman paremmin kuin tänä vuonna
- tutustua ja esittää monia eri rotuja junnu-kehässä

Rotukehässä :
- tietää mitä mieltä tuomarit nyt ovat Moonasta rodullisesti
- saada väh. sininen nauha, ei missään tapauksessa harmaata tai ruskeeta
- saada hyvä arvostelu

Ja olisihan se kiva sijoittuakkin avoimessa-luokassa, mutta se nyt taitaa olla
Moonan kohdalla täysi mahdottomuus.. ^^

Muuta :
- saada vihdoin ja viimein oma rakas sheltti
- edetä hyvin ja huolellisesti sen koulutuksessa
- aloittaa Moonalla jälki tai edes kokeilla jälkeä

Taidanpa minäkin listata omia tavoitteitani ensi vuodelle.

-- Saada Viljami tollerimme käyttäytymään näyttelyissä edes joten kuten
-- Päästä aloittamaan junnuilu
-- Tutustua uusiin ihmisiin ja koirapersooniin junior handlerin kautta
-- Viljamille taipparit läpi

Ei kai niitä sitten muita ollutkaan. Viimeksi taipparit tyssäsivät uimiseen (huoh ), joten täytyy sitä varmaan kesällä tehdä enemmän mutaisissa rannoissa.

- Pentusuunnitelmien toteutuminen
- Junnuissa hyviä kilpailuja
- Oppia esittämään koiria paremmin
- Paavon oppimisvarastoon pari uutta juttua

Mä oon jotaa pientä laittan tavoitteiks

Junnut:
-Sijoittua ainakin yhessä kisassa
-Pärjätä mätsäreissä(tänä vuonna 2x 1/2 häviten molemmis samalle tyypille ja nuoremmis olin vaa mä)
-Saada kisata ainakii yks kisa Junnul(cockeri)
-Ja saada tutustua uusiin junnu rotuihin
-Päästä yhtee sm-osarii(ehkä Kotkaa,joka on koti näyttely) (tänä vuonna en kisan)(äitin mielest se ois ollu turhaa)
Toko:
-Saada kisata Topin kanssa virallisiin kisoihin(ei oma koira)
-Lalli ainakii yhtii toko kisoihi
Agility:
-Saada äiti suostuteltuu,että pääsisin Lallin kaa alkeis kurssille.
Muut:
-Saada oma sheltti (joka tuskin toteutuu)
-Saada toinen Rottis
Ja muuta pientä.

Meillä jos jonkin moisia tavoitteita..

Pinnin kanssa:
- Saada Pinnistä FIN KVA (ei ole vaikeaa, koska tarvitsee ensi kaudelta enää vain yhden VOI1:sen)
- Saada vahvistus Pinnin Messarista saamasta sertistä (sai varasertin, mutta PN2 ei olisi sertiä saanut ottaa ja asiaa käsittelevä hlö tulee töihin vasta tammikuussa, käsittelevät asian siis niin pikaisesti kun voivat, siksi siis ensi vuoden tavoitteisiin..)
- Olisihan niitä sertejä mukava saada vielä kaksi, niin saisi FIN MVA:n (katsotaan nytten, tuomareilla ollut hyvin erilaisia mielipiteitä H:sta SERTiin.. )

Iitun kanssa:
- Pääasia, että pysyisi hyvässä kunnossa
- Laihtuisi hiukan
- Tiputtaisi karvat vaikka ajallaan vaihteeksi, tänä vuonna tuskastuttava kesä, tiputti karvat vasta syksyllä (en kyllä paljoa voi itse vaikuttaa..)

Junnuissa:
- Kisata mahd. monessa kisassa ja monissa osareissa
- Sijoituksetkin olisivat ihan kivoja
- pääasiana kuitenkin, että on hauskaa..

Päätavoitteena kuitenkin uusi pentu kesällä/syksyllä, aikaa menee sen kouluttamiseen kelpo koirakansalaiseksi, joten loppuvuodesta voi kisat jäädä vähän vähemmälle.. Messariin ainakin yritetään junnuihin ja Pinnin kanssa (riippuen tuomarista)

Tavoitteet asetettu ensi vuodeksi!

Junnuissa:
- kisata mahdollisimman usein
- kisata uusien koiratuttavuuksien kanssa
- lähteä kisoihin kauemmakiskin
- päästä jatkoon ja sijoittua kisoissa
- päästä esittämään uusia rotuja
- tutustua uusiin ihmisiin
- päästä junnuilemaan oman koiran kanssa

Rotukehissä:
- päästä esittämään useita koiria
- oman koiran kanssa menisi näyttelyt hyvin
- saada hyvä arvostelu nuoremmalle

Agilityssa:
- päästä kisaamaan keväällä
- alkeiskurssille nuoremman kanssa
- saada mahdollisimman hyvä motivaatio nuoremmalle

Tokossa:
- alo-liikkeet kuntoon
- kisaamaan ?
- saada mahdollisimman hyvä motivaatio koiralle(ja ohjaajalle..)

Katsotaan vuoden päästä, miten hyvin tavoitteet toteutuivat

junnutavoitteita:

- kisata aina kun on mahdollisuus
- joka kisa täysillä loppuun asti
- saada niin paljon kokemusta etten olis kehässä niin hermostunut
- saada kaverikin mukaan kisaamaan ainakin kerran

Rotukehistä Nastalle tavoitteena ainakin se ensimmäinen serti, useammistakin kyllä haaveillaan...
Junnuissa sitten tavoitteena jatkaa ja kehittyä tänä vuonna enemmän tutuksi tulleiden tuttavuuksien kanssa, ja enemmän Nastankin kanssa kun Maijulla nyt loppui junnuilut.
Ja agilityssa tavoitteena selviytyä ekoihin virallisiin kisoihin.

Eipä nyt hirmuisesti ole, ainakaan mitään tulostavoitteita.Jospa oppisin taas jotain uutta ja kelpaa kyllä, jos edes sen verran kehittyisin handlerina taas eteenpäin kuin mitä tänä vuonna taisin...

Toivottavasti yhteistyö jatkuu (ja kehittyy) vanhojen tuttujen junnukoirien kanssa, mutta toivottavasti pääsisin myös uusia yksilöitä esittämään, ja keskittymään vähän enemmän eräisiin rotuihin.

Vilpertin kanssa aion uskaltautua parit kisat kiertämään, että saa hänkin päättää junnukoirauransa kovasti rakastettuna kisakaverina.Hänen osaltaan on tavoitteena shelttierkkari keväällä, sohvachampion-luokka sekä junnukisa.Tavoittelemme (tai siis minä tavoittelen koiralle) myös hiljaisempaa kehätyöskentelyä, se intohimo voisi näkyä jollain muulla tavalla.

Ylipäätään ensi junnuvuoden tavoite on fiilistellä kunnolla ja jättää sitten hyvillä mielin kehät nuoremmille.

Rotukehissä: Että Iineksestä tulis intti, kun siltä puuttuu "enää" kaks cacibia ulkomailta. Ja että Doriksesta tulis kans intti, enää puuttuu yks cacib. Helmi vois päästä kehään, sitten ku se saadaan siirrettyä toyvillakoiriin. Ja mielellään hyviä tuloksia... Ja tietysti se, että Moja the whippet saisi pentu- ja junnuluokasta hienoja tuloksia.

Junnuissa: No kisata enemmän ja oppia esittämään uusia rotuja. Mitään paineita sijoittumisesta ei ole.

Ja muuten sitten toivotaan, että Iines sais pentuja (sietäis saada, ku käytiin Belgiassa asti astuttamassa ) ja että ne olis terveitä. Pieni haave olis, että saisin toisen italiaanon (ja Olivian pennun), mutta ehkä ei enää seitsemättä koiraa...

Meillä tämmöistä pientä ja kevyttä

- Ruveta kisaamaan junnuissa aktiivisemmin, ehkä sijoittuakkin
- Kehittää ennestään itseni ja Yayan yhteistyötä
- Oppia esittämään uusia rotuja
- Tutustua uusiin ihmisiin
- Että Yaya pärjäisi rotukehissä
- Opettaa ALO-luokan tokoliikkeet
- Suunnitella koreografia koiratanssiin ja opettaa se Yayalle
- Vähän kenties agilityakin jo koittaa

No mulla on tavoitteena päästä jatkoon ja muutenkin kehittyä enemmän esittämisessä.

Rotukehien puolella mun tavote tai oikeastaan haave oli että Uffiksesta tulis intti mutta sepä toteutukin jo tänään Bäksistä olis tavotteena tehä suomen muotovalio kun siltä puuttuu se yksi sert. Eipä mulla sitten mitään sen ihmeempiä tavotteita ole.

Junnuissa:
- Päästä kisaamaan mahd.paljon, mutta vain muutamien koirien kanssa
- Osarivoitto
- PM-sijoitus

Rotukehissä:
- Ässälle eka SERT/vara-SERT

Muuten:
- Mahd. tuleva pentu (joululahjatoivelistalla )

Junnuissa paljon jatkoonpääsyjä. Ei ne sijoitukset jostain syystä mulle niin tärkeitä ole, mut jatkoonpääsystä sit ainakin tietää et meni hyvin. Ja sitte tietenkin mahdollisimman paljon kisoja, joista itselle ja koiralle jää hyvä fiilis, sekä sit semmonen tunne et nyt onnistuin.

Ois ihan kiva jos Isla vaikka yllättäis saaden SERT'in, mut ei oo mikään maailman loppu jos semmosta ei tuu.

Tavoitteena luoda uusia tuttavuuksia niin koirien kun ihmistenkin puolella
Aktiivisemmin kisoja -> Jatkoon -> ehkä jopa sijoituksia.

Sanonpa tähän henk.koht. mielipiteeni josta joku saattaa vetää herneitä ...

Tavoitteeks on aivan miun mielestä turha pistää että "mahdollisimman paljon sijoituksia". Siis joo, sehän on konkreettinen tavoite periaatteessa mutta eikö tärkeämpää ole se, että miten siihen päästään ? Eikö tavoiteltavempaa ole että osaa esittää loistavasti/hyvin/mahdollisimman hyvin tiettyjä koiria, kuin että sijoittuisi mahdollisimman usein ? Tuomareita on kuitenkin niin paljon erilaisia, että kaikkia ei voi miellyttää, mutta tärkeintä on kai että olet itse tyytyväinen itseesi ? Etkö itse tiedä kuitenkin, millon kisa on mennyt hyvin vaikka tuomari ei olisikaan samaa mieltä ?

Janette: Niin paljon onnea, etten osaa sanoin kuvailla! Mahtavaa, loistavaa! On se Uffis komea mies, ei voi muuta sanoa!
Iines tulee sitte perässä...

Tuo on ihan totta, paha sitä sijoittumista mennä suunnittelemaan, koskapa sitä tietää jos tuomari ei vaan tykkää sinun tyylistäsi, teit miten kivan suorituksen tahansa. Fiksumpaa tosiaan tähdätä henkilökohtaisiin tavoitteisiin, joiden kautta sitten näitä sijoituksiakin saattaa tulla.

Toinen asia, mihin viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota, liittyy myös tähän siltä osin (vaikkei ehkä noin yleisesti ihan tämän aiheen alle menekään), että asetetaan hirveitä tavoitteita omalle kisauralle. Osalle junnuista tuntuu kehittyneen viime vuosien aikana ihan ylitsepääsemättömän iso ego (tai siltä se vaikuttaa), ja hirveän vähättelevästi kuitataan isotkin saavutukset tyylillä "no mutta ei menny tarpeeks hyvin". Ihan tosi.

Osakilpailusijoitukset ja muut vastaavat on aina hienoja juttuja, se on ihan turha kisan jälkeen marista että no en mä noilla kakkossijoilla mitään tee. Kisaan voi kyllä lähteä voittoasenteella, mutta eihän sitä koskaan tiedä ennen tuomarin päätöstä, miten siellä käy. Tekee pahaa kuunnella sivusta, miten jotkut "lähtevät voittamaan osarin" jonnekin tai muuten aliarvoivat sekä tuomarin mielipiteen (jota ei vielä edes tiedetä) että kanssakilpailijansa. Tavoitteita saa ja pitää olla, mutta jos vuoden varrella ei satelekaan pelkkää kultaa ja kunniaa, pitää osata katsoa myös näitä kilpailuja, ja miettiä mitä niistä voi oppia. Loppujen lopuksi, oli kuinka kilpailuhenkinen tahansa, junnukisoista pitäisi saada irti muutakin kuin vain ne rusetit ja pokaalit. On tosiaan helpompiakin tapoja kerätä pystejä, jos kiinnostus koirien esittämiseen ja omien taitojen kartuttamiseen meinaa jäädä taka-alalle.

Ja ihan ystävällisellä mielellä, ihmetellen,

Netta

Eiköhän omiin tavoitteisiini kuulu se että kisoissa yritän tehdä parhaani ja katsoa mihin se sitten rittää... Ja sitten tutustua uusiin ja rotuihin ja yrittää tietty oppia paremmaksi handlaajaksi

Tavoitteita junnujen puolelle:

-Kisata mahdollisimman paljon hyviä kisoja
-Kehittyä handlerina
-Oppia esittämään muutamaa yksilöä ja paria rotua paremmin

Ja rotukehien puolella olisi kiva saada tuolle edes EH.

Noh..
Junnukehiin:
-Mahdollisuuksien mukaan paljon kisoja
-Oppia esittämään näitä nykyisiä junnukoiria vielä paremmin
-Jatkoon pääsy
-Muutama sijoituskin olisi mukavaa, muttei pakollista
-onnistuneita kisoja
Rotukehiin:
-Agolle mahd. paljon ERIä
-Agolle toinen SERT
-Jatketaan SERTien metsästystä Nesulle
-Muitten "rotukehäkoirien" kanssa mahdollisuuksien mukaan hyviä menestyksiä.
TOKO (Ago):
-Saada ALO-luokan liikkeet varmoiksi
-kisaamaan
-mahd. TK1
AGI
-Esteet varmoiksi [kepit, A, puomi, keinu!]
-Kisaamaan virallisiin(?)
-Onnistuneita suorituksia
-Sijoitus epävirallisissa(?)
-Ohjaaja vois opetella ohjaamaan!

Jeap,Verdi kanssa myös vaikka meillä siihen on enemmän matkaa ko Iineksellä.Mut Uffis on meijän idoli.Janette onnea,onnea,onnea sylin täydeltä.Aivan mahtava juttu!

Ja tosiaan Netta sano tosi hyvin ton että monet asettaa liikaa tavoitteita.Moni varmaan sekottaa unelmat ja tavotteet.Sija jossain kisassa on mulle henk.koht.ainakin enemmän unelma kuin tavoite.Kun kehään astelen ei se sijoitus ole ensimmäisenä mielessä,ja monesti saattaa kehässä olon ihanuus ja fiilis muutenkin mennä pilalle jos hampaat irvessä täytyy tehdä parhaansa jotta voittaisi.
Minulle ainakin pelkkä hyvä suoritus on jo voitto,kun koira nauttii ja sen näkee(Verdiä esittäneet tietää sen hännän heilutus jutun) ja kun itsellään on hauskaa on jo saanut sen suurimman pokaalin ja muhkeimman ruusukkeen.Ja usein jo se 5 sija on voitto/unelma/tavoite.

menee hieman ohi aiheen.pahoittelen.

Ex-junnu täälläkin, mutta vastailen silti .

Tavoitteita olisi

-saada opetetuksi tuolle koiralle vapaasti seisominen kunnolla(nyt se osaa jo ettei takapuolta laiteta maahan kun sanoo "seiso", mutta vielä kun ne tassut asettuisivat nätisti)
-oppia hoitamaan tuota turkkia kunnolla...vähän tuntuu ettei se ihan täysin hanskassa ole
-saada koira muutenkin kehäkuntoon maaliskuuhun mennessä(laihdutuskuuri edessä siis )
-käydä enemmän juoksutreeneissä(ei mitään kilpailuita enää ole edessä(liian vanha siihen tuo koira), mutta kun Fred niin nauttii siitä puuhasta)
-agilityssä jos vaikka vähän pidempiä ratoja saataisiin tehtyä(ei mihinkään kilpailuihin olla menossa tai mitään, kunhan pidetään hauskaa, mutta olisihan se kiva hieman edistyäkin)

Nyt kun käynnistyy viimeinen vuosi, jolloin olisi mahdollista kisata junnuissa niin yritän saada otettua itseäni niskasta kiinni ja yrittää keretä enemmän shelttikehältä junnukehälle.. Turkuun jo ilmoittauduinkin

Sellaista näin niinkun junnuilupuolelta

En tiedä kuinka paljon mietit jotain tiettyjä tyyppejä tätä kirjoittaessasi vai ihan yleisesti, mutta mulla vähän kolahti omaantuntoon
Hukkauduin aiheesta kirjoittaessani romaania ja sitten piti aloittaa alusta, katotaan kuinka tiivistetty nyt tulee

Olen nimittäin ite omaksunut (lue: yrittänyt omaksua?) asenteen että aina lähdetään voittamaan, niin rotukehässä kuin junnukehässäkin. Junnuissa on joka kilpailijalla mahdollisuus voittaa. Jos itestäni oman arvostelun jälkeen tuntuu että onnistuttin, niin kyllä se pieni pettymys on jos tuomari ei ole ollut samaa mieltä. Eipä siinä kuitenkaan voi tuomaria alkaa syytellä, koska arvostelulajissa voi kukin päättää oman ihannehandlerin ominaisuudet - okei tällä kertaa ne ei ihan täsmänneet sinun mielipiteidesi kanssa.

Kakkossija kovassa kisassa on huippuhieno saavutus, mutta jos se on osari, jää vähän kalvamaan että olis voinut se ykkönenkin ehkä olla.. Mutta itelläni, kun tänä vuonna oli kolmessa osarissa peräkkäin 2., niin kun se voitto lopulta kolmannen kakkosen jälkeen tuli, niin se oli varmasti paljon hienompi ja jtnkin odotetumpi. Tuntui että sen oikeasti ansaitsi kun monta kertaa liippasi läheltä.

Voi olla että tuo menestyksen vähätteleminen, että "no olisihan se vielä paremminkin voinut mennä..." kuuluu ihan suomalaisiin tapoihin. Ei vaan voida olla tyytyväisiä siihen miten meni, kun jotain jäi korjattavaa. Amerikassa asuneena ja jälkeenpäin asioita pähkäilleenä voi todeta, ettei siellä sanota noin, vaan otetaan kaikki kunnia itelleen vaikka sitten olisikin "vasta viides" niinkuin Suomessa ollaan. Kisa on kovaa ja yksi voittaa oikeasti.

Jos lähden kisaamaan hankalan /nuoren /ekaa kertaa jonkun koiran kanssa ja teen hyvän suorituksen, se tuntuu hyvältä vaikkei menestystä tulisi. Mutta jos kisaa paljon vaikka samojen koirien kanssa, on jatkuvasti tyytyväinen suorituksiinsa, mutta menestystä ei heru, niin varmasti siinä laskee itse kunkin motiivit harrastamiseen, mikä menee pieleen, miksen mnä?. Voiko kukaan tosissaan sanoa että on aina tyytyväinen kunhan tekee hyvän suorituksen, ei haittaa vaikkei pärjäisi?

Mulla on muutama tavoite:
- Vallulle kasvattaa kunnon turkki että pääsee senkin kanssa aktiivisemmin junnukehiä kiertämään.
- Tutustua paremmin vanhojen junnukoirien kanssa.
- Lisäksi on yks tietty rotu minkä rotuisen kanssa haluaisin alkaa junnuissa käymään tai ainakin kunnolla tutustua siihen rotuun mutta saa nyt nähdä.
- Ja tokossa ois kiva tuon pojan kanssa kehittyä.

Hanna, ehkä Netta tarkoitti tässä sitä, ettei osata ottaa onnitteluita vastaan. Siis jos omasta mielestäsi kisa on mennyt aivan nappiin, ja olet vaikka 2 tai 3 tai 4 tai 5, niin sehän on "vasta", "vain".

Voitto on se, mitä kaikki haluaa. Ei ole mitään väliä ootko 2-5 sijoilla, jos et voita. Siis tarkoitan sitä, että ihan samalla tavalla voi olla tyytyväinen kolmos sijoitukseen kuin viidenteen sijaan.

Ääh, en osaa selittää ja menee liian OT:ksi

^^^ Hanna, pointtina oli tuossa tekstissäni (tai oli tarkoitus olla) se, että henkilökohtaisesti en ymmärrä sitä hirveää pettymystä, jos sijoitus onkin vaikka vaan se kakkonen, koska kyseessä on tosiaan arvostelulaji, ja vaikka tekisit kuinka mahtavan suorituksen voi kisasta löytyä vielä joku taitavampi. Siinä ei ole mitään pahaa, että esimerkiksi kakkossija osarissa saa aikaan kuohahduksen tyyliin "no ens kerralla tähdätään korkeemmalle", mutta eikö kuitenkin kisaan lähtiessä pitäisi myös varautua siihen, ettei se ykkössija olekaan välttämättä ihan saletti? Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että pitäisi lähteä kisaamaan jo valmiiksi lannistuneena "ei me kuitenkaan voiteta", mutta jotain todellisuudentajua voisi jokainen napata mukaan kehään lähtiessään. Sieltä korkeuksista tullaan vaan kovemmalla rytinällä, jos tappio ei ole ikinä käynyt mielessäkään.



Tuo on ihan ymmärrettävää, mutta tarkoitinkin lähinnä sitä, että jos yleensä pärjää ja on tottunut siihen menestykseen, pitäisi kestää myös ne kerrat kun muut handlerit menevätkin ohitse. Missään nimessä ei tarvitse hymistellä tippumisia ja muita tyylillä "no ihan hyvin se silti meni" jos ei siltä tunnu, ja pieni pettymys on varmasti ihan ymmärrettävää, mutta sitä en ymmärrä, kuka viitsii kailotella pitkin maita ja mantuja miten hienokin menestys tunti hirveältä häviöltä kun se kirkkain sija jäi saavuttamatta. Tällaisesta handlerista ei ihan totta saa kovin hyvää kuvaa, kilpailijana tai ihmisenä yleensä. En ihan usko tämän liittyvän "suomalaiseen vaatimattomuuteen", päinvastoin. Minä yhdistän tuollaisen uhoamisen aika nopeasti kilpakumppaneiden aliarviointiin ja vastaavasti melkein liikaankin luottamukseen omia taitoja kohtaan, mutta voin toki hyvin olla väärässäkin.

En kyllä tiedä onnistuinko vieläkään esittämään asiani haluamallani tavalla, tai niin että muut sen ymmärtäisivät.. (: Lähinnä siis peräänkuuluttelen tiettyä realiteettia ihan kaikessa harrastamisessa.

Kehenkään tiettyyn handleriin ei ole tarkoitukseni osoittaa, toki kokemukseni perustuu ihan siihen mitä olen tosielämässä nähnyt ja kuullut, mutta turha kenenkään ajatella että tämä olisi henkilökohtainen loukkaus juuri häntä kohtaan Sama ilmiö näkyy myös rotukehissä, on hassua päättää lähteä voittamaan rotunsa jos ei ole edes välttämättä tiedossa, minkä tyyppisiä koiria tuomari arvostaa. Siinä ei ole menestys handlerin päätettävissä, vaikka parhaansa voikin tehdä.

No mulla tavotteita lähinnä junnuis:
-kehittyisin esittäjänä
-oppisin esittämään uusia rotuja
-tyytyväinen omiin suorituksiin
-tekemään parhaansa kaikissa kilpailuissa ja että kehässä olis kivaa niin koiralla kuin mullaki
-muutama sijotus ainaki olis ihan kiva

Kattoo nyt sitten, että miten tavoitteissani onnistun. Pääpaino 4 ensimmäisellä

Junnuissa:
- sijoittua
- päästä kisaamaan muillakin kuin omalla koiralla
- oma ilme hymyileväisemmäksi
Mätsäreissä:
- sijoittua punaisissa (/BISissä sinisten kautta)
- saada Belle iloisemmaksi kehässä
TOKOssa:
- liikkeestä istuminen, maahanmeno ja seisominen
- seuraaminen lähemmäs ja parempi kontakti
- ehkä jotain muuta kehittymisen mukaan
Agilityssä:
- vauhtia!! (koiralle ja ehkä itsellekin)
- varma putkeenmeno mistä kulmasta tahansa
- takaaleikkaukset koiralle
- varmempi keinu
- "kauniimmat" valssit itselle
- paljon reippaamat kepit, varsinkin niiden aloitus
- kesällä möllikisoihin

Tavoitteita
- Saada kehässäoloni näyttämään siltä, että nautin siitä (nautin todella paljon kehässä olosta, mutta kun itse katson kuvia niin en näytä siltä)
- Se että koira on tiedossa ennen näyttelyä
- Etten jännittäis niin paljon
- Kehittyä handlerinä

Rotukehässä
- Keiju valioksi
- Kummalle sertit
- Eimille H
- En lupaudu esittämään liian montaa koiraa samassa näyttelyssä

Agilityssä
- Kepit itsenäisiksi
- Kunnon kohotus
- Virallisiin kisoihin

En todellakaan odota että noistakaan tavoitteista kaikki toteutuisi.

Ensi vuoden ex-junnu, mutta vastailenpa minäkin...

Näyttelypuolella Nasta jatkaa rotukehäesiintymisiä. Viime kesäiset varasertit olisi kiva muuttaa serteiksi, mutta katellaan nyt miten käy. Ennen kaikkea haluan, että Nastalla on hauskaa kehässä, tänä vuonna tuli jo muutama väsähtäneempi merkkikin..
Lisäksi mun salainen (okei, ei enää...) haave, on ollut ilmoittaa Vilma johonkin pikkunäyttelyyn. Ihan pikkuvisiitti, mitään showkoiraa siitä ei saa, mutta jos nyt eri irtoais joltain...

Päälajiksi vakiintunee kuitenkin jatkossa agility. Vilman kanssa tämä vuosi kakkosissa meni tuloksellisesti aika puille, mutta ensi vuonna me noustaan kolmosiin, se on sovittu. Yhteistyömme ja vauhti on kuitenkin parantunut, joten ehkä jotain voidaan odottaakin.
Nastan kanssa aloitimme syksyllä SM2008-ryhmässä, joten tavoitteet ovat ryhmän nimen mukaisesti SM-kisoissa jokusen hetken päästä... Paaaaljon treeniä vaaditaan, mutta käsissä on nyt huippuhyvän tuntuinen koira ja jos molempien motivaatio pysyy samalla tasolla voidaan jotain odottaakin.

Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki sujuisi hyvillä mielin. Turha haaveilla kehityksestä agilityssä jos motivaatio on nollassa.
Toinen juttu on, että koirat pysyisivät kunnossa. Nastan allergiaoireita aletaan vähitellen saada kuriin, mutta toivottavasti lisäharmia ei tule.

Junnuissa:
-kisata vähintään saman verran kuin tänä vuonna
-tutustua uusiin koirapersooniin (kuin myös ihmisiin)

Rotukehissä:
-Tiran kanssa esiintyminen kuntoon
-tuomareiden hurmaus

Agility:
-esteet kuntoon
-kunnollinen irtoaminen
-syksyllä mahd. mölleihin

TOKO:
-alokkaan liikkeet koekuntoon
-mahdollisesti syksyllä mölleihin
-(BH-liikkeet kans kuntoon)

AAAIVAN ASIAA.
EI MUUTA LISÄTTÄVÄÄ