Kun opetatte koiralle merkkiä tai kosketusalustaa niin pitääkö koran heti jäädä paikalleen siihen vai voiko sen alussa vapauttaa kun se käy edes koskettaan merkkiä...naksulla opetan..Ja miten lisäätte paikalla pysymisen siihen? Jollain käskylläkö?
Jätettekö merkille makupalan vai käyttekö palkkamassa merkille?
Auttakaa tässä asiassa tietämätötä ettei menisi aivan metsään...Kiitos jo etukäteen!!!!

Ööh, siis opetatko merkkiä vai kosketusalustaa? En ole koskaan kuullut että koira opetettaisiin menemään merkille kosketusalustan kanssa, mutta kai sen niinkin voi tehdä jos laittaa alustan merkin taa tms. Älä opeta koiraa koskemaan merkkiin, se ei ole suotavaa.

Mä olen tehnyt vaan niin että oon jättänyt makupalaan/lelun merkin taa ja käskyllä se on päässyt syömään namit. Oon alusta asti tehnyt niin, että kun koira on käynyt syömässä makupalan, olen antanut seis-käskyn ja mennyt palkkaamaan sen uudestaan ja vapauttanut. Samoin lelulla, olen pysäyttänyt koiran lelun viereen ja sitten vasta leikitään yhdessä. Voi niinkin tehdä että houkuttelee koiran ihan kädellä merkille. Ihanne olisi jos koira kääntyisi 180 astetta eli olisi silmätysten sun kanssa merkin takana.

Merkkiä tosiaan en minäkään lähtisi kosketusalustalla opettamaan, vaikka ruudussa sitä käytänkin. Uskoisin, että helpoin tapa on tuo Neomian esittelemä makupala merkin taa-konsti, mutta sen kanssa on vaikeampi opettaa koiraa kääntymään nenä sinuun päin.

Itse opetin viime keväänä koiralle merkkiä naksun kanssa. Aloitimme niin, että merkki on ihan edessäni, n. puolen metrin päässä, ja ohjasin koiran kädellä merkin taakse niin, että sen nokka on minuun päin ja palkkasin naksulla, kun oikea paikka löytyi. Olin tietysti opettanut koiran ensin naksulla seuraamaan kättäni. Saman asian ajaa toki myös makupala kädessä, mutta namia seuratessaan koira ei ehkä ajattele niin paljon sitä, mitä tekee, vaan pelkkää namia kädessäsi..

Pikkuhiljaa aloin liittää käskyä "merkki" tähän puolen metrin päästä merkin taakse kääntymiseen, kun liike alkoi sujua, ja häivyttää käsimerkkiä pois pienemmäksi ja pienemmäksi. Kun Sandra alkoi jo käskyn kuullessaan koikkelehtia merkin taa eli oli oppinut asian, pidensin matkaa ihan pikkuhiljaa, ja jos se ei meinannut tajuta mennä merkin taa, avitin vähän kädellä näyttämällä, mitä pitikään tehdä. Palkkaa ei siis tullut, jos koko koira ei kääntynyt minuun päin.

Ehdin tällä konstilla opettaa Sandran niin, että merkki oli n. parin metrin päässä, ja se osasi juosta sinne taakse ja vielä kääntyäkin. Nyt emme ole sitten huhtikuun treenanneet merkkiä ollenkaan ruutuongelmien takia, etten sekoittaisi koiraa liikaa, mutta varmasti se olisi tuon merkin täyspitkällä matkalla oppinut, jos olisin vain jatkanut harjoittelua.

Tämä konsti toimi siis ainakin meillä

Joo en mä samassa molempia aiokaan opettaa...
Eli siis lyhyellä matkaa alussa...ja eikö kosketusalustan kans ole kuitenkin sama homma että koira kääntyy minuun päin ja menee maahan...
Vitsi mä oon mokannut siinä että koira kosketti merkkiä...nyt mun täytyy vaihtaa merkki erilaiseen ja käskeä heti maahan sitten ja aloitta taas lyhyellä matkalla...jotkut kyllä opettaa kohteen kosketustakin, mutta se lienee eri asia???

Siis sainko väärän käsityksen vai opetatko koiran menemään merkillä maahan? Niin ei tehdä, koira käsketään seisomaan merkin taa. Merkillemeno on vain EVL-luokassa, ennen ohjattua noutoa ja ruutua, koira lähetetään 10 metrin päähän seisomaan merkille ja se ohjataan merkiltä oikeaan suuntaan. Tokomerkkiä opetat?

Merkkiä en ole koskaan kuullut kosketuksella opetettavan eikä sitä pitäisikään opettaa. Jossain pitkälle irtoamisessa kosketusalustaa voisi soveltaa, esim. pk-puolen eteenmeno tai ruutu. Mun omat koirat on opetettu ruutuun kosketusalustalla, mutta siinä ne menee vain seisomaan alustan päälle eivätkä koske kuonolla siihen niin kuin jotkut opettavat.

Juu, merkin koskettaminen ei ole hyvä asia. Mietippä, kun koira intopiukeana juoksee merkille ja tökkää sitä, kuten on opetettu - merkki lentää, jos vauhtia on vähänkään liikaa..

Ja tokomerkillä ei mennä maahan, vaan koira jää seisomaan merkin taa.

Mielenkiintoinen näkemys, mikä sen määrittää, miten mikäkin liike pitäisi opettaa ? Vaikkei merkille nyt olisikaan yhtä pitkä matka kuin ruutuun, niin voisi olettaa irtoamisen merkille olevan kohtuu helppo kosketusalustan kanssa opettaa, ja tuskin se namien etsiminen /merkin ja sen ympäristön haistelu on sen toivottavampaa merkillä kuin ruudussakaan ?

Olisikohan tässä kyseessä se, että merkille lähetettäessä koira on tosi lähellä merkkiä, ja täten myös näkee sen lapun siellä takana? Itse ainakin ajattelisin asian niin. Matkahan on kuitenkin tosi lyhyt verrattuna esim. ruutuun. Itsekään en näe tuota merkin opettamista lapulla kauhean hyvänä ideana, mutta kukin tietty taaplaa tyylillään. Meillä (ja monilla tutuilla) ehdottomasti paras tapa on ollut se, että koira opetetaan kiertämään merkki, ja haluttaessa vaan käsketään pysähtymään oikeassa kohdassa, jotta se seisoo merkillä nassu sinuun päin. Toki koiran pitää ensin haltsata kunnolla seiso-käsky, että se varmasti pysähtyy haluttaessa.

Ja itse käsitin tuosta kosketusviestistä (Nappero kirjoitti siis), että koira koski nenällään itse merkkiä eikä lappua.

^ itse en siis ole yhtäkään koiraa vielä merkille opettanut, tai edes suunnitellut miten sen ehkä joskus toteutan, mutta tuo Neomian kommentti oli niin ehdottoman jyrkkä, että tarkennusta kaipasin. Siitä kosketusalustastakin saa aikaiseksi vaikka mitä variaatioita...

Kyllä minäkin olen merkkiä kuultu opettavan kosketusalustalla. Itse opetin namialustalla, joka ei kyllä minusta kosketusalustasta juuri eroa. Pitäähän ruudussakin, jos kosketusalustaa käyttää, olla loppua kohden aina vain näkymättömämpi alusta ja samaa metodia olen itse kuullut ruudussa käytettävän. En siis väheksyisi kosketusalustaa merkkiä opetettaessa

Juu, siis toki kukin tehkööt kuten haluaa, mutta meillä kosketusalusta ei toiminut edes ruudussa. Ruutuun meno meni vain hirveäksi haisteluksi nameja etsiessä.. Paras tapa on ollut se, jota olemme nyt puolisen vuotta toteuttaneet, eli koira hakee itse paikan ruudusta ja joutuu miettimään melko paljon. Toki sille ensin näytetään, mihin siellä ruudussa pitää mennä, mutta nyt tuo on alkanut jo ihan oikeasti tuottaa tulosta.

Hirmu usein vaan tuo namien "viljely" merkkien ja ruutujen luokse aiheuttaa sitä ylenpalttista haistelua, varsinkin noutajilla alueen nuuskuttelu on tosi yleinen ongelma. Ja kun koira tietää namien/alustan treeneissä aina olevan ruudussa, sille syntyy odotus siitä, että ruutuun juostua saa syödä nameja/palkata itsensä sillä alustalla. Tästä seuraa kisatilanteessa pienoinen pettymys koiralle: "höh, eikö se palkka olekaan täällä", ja koira saattaa jopa yhdistää kisatilanteen tuohon pettymyksen tunteeseen, ainakin kyseisen liikkeen osalta.

Enqvistin Christa esitteli tällaisen ajattelumallin kultsujen toko-viikonlopussa, ja voisin melko varmasti sanoa, että oman koirani ruutuongelma kisojen suhteen johtui juuri tästä. Ennen siis opetin merkkiä namialustalla, ja tottakai treeneissä ruutu sujui tosi hyvin - kisoissa koira meni kerran yhdellä käskyllä ruutuun ja kerran kolmella käskyllä, muulloin se vain kierteli ruutua tai ei viitsinyt edes mennä sen lähelle. Voittajassa kisasimme siis yhdeksän kisaa.

Tietty juttu on eri, jos on opeteltu puhtaasti kosketusalustalla ilman niitä nameja, ja homma on hoidettu kunnialla loppuun asti (eli alusta häivytetty kokonaan pois). Ja riippuu ihan koirastakin, kuinka raskaasti se nuo pettymykset ruudun/merkin suhteen ottaa: monethan ovat namialustalla näitä liikkeitä opettaneet, ja koira on hienosti tehnyt kisoissa suorituksen, mutta omalle kohdalle nyt on sitten sattunut vähän "herkempi" yksilö.

Meillä ruudussa alusta, siis tyhjä, josta koira saa palkan multa. Toiminut tosi hyvin. Välillä lähetän tyhjiin ruutuihin "trakistusmielialalla" -> osaa hakea paikan keskelle, mutta yleensä mulla on alusta aina ruudussa paikkaa vahvistamassa. Toiminut kisoissa ja reeneissä ihan ok. Merkillä mulla oli alussa kosketusalusta, siis tyhjä myöskin, merkin takana merkkaamassa oikeaa paikkaa. Nykyään ei tarvitse enää alustaa.

Mä oon ollut tosi tyytyväinen alustaan kaikkien epätoivoisten namikipposysteemien jälkeen Mutta jokainen taplaa tyylillään ja kokeilemalla löytää sen omalle koiralle parhaan vaihtoehdon.

^^
En minäkään kenenkään tyylejä väheksy Mutta meillä on toiminut, eikä tosiaan alustaa tuon vanhemman kanssa tarvitse kuin muistutukseksi aina välillä. Toimii ilmankin alustaa ja osaa hakea ruudun hyvin sekä asettua aikalailla oikeille kohdillen. Ollaan kyllä niin vähän ruutua reenitty, ettei mikään satavarma liike ole, mutta toivottavasti joku päivä on

Nuoremman kanssa voisin kyllä itse asiassa opettaa tuon merkin kierron ennemmin kuin namialustan. Voisi tyylinä olla tuolle parempi Aina oppii uutta Mulla ei ole ikinä tullut edes mieleen, että merkin voi tosiaan opettaa tuollakin tavalla. Vanhemman kanssa taas ei kiertohommat onnistuisi, koska juttu nostaa kierroksia. Nuorempi on taas rauhallisempi, joten sille tuosta saattaisi olla hyötyäkin

Juu, se kiertäminen on sellainen koiralle tosi hauska tapa opettaa merkki. Muutama tuttu on siirtynyt tähän tapaan tavallisesta nami merkin takana -tyylistä, ja koiralle on tullut ihan uusi into merkille menoon. Tosiaan siinä saa vain olla hirmu tarkka, että pysäyttää koiran juuri oikeassa kohdassa, ja varsinkin kisoissa se saattaa jännittäessä tuottaa ongelmia, kun omat hermot eivät kestäkään..

Joo, siis eri asiahan on se, että ne namit häivytetään pikkuhiljaa pois ruudusta ja koira opetetaan palkan tuloon ohjaajalta, ja se, että ne namit ovat harjoituksissa aina ruudussa ja kisoissa sitten niitä ei olekaan. Ennen kisoihin lähtöä ruudun pitäisi siis namitekniikalla olla siinä kunnossa, että koira tietää palkan tulevan sinulta eikä ruudusta.

Meillä alkaa ruutu näyttää jo todella hyvältä, olen ottanut pari kertaa jo merkin mukaan ja koira on tehnyt mielettömän hyvin. Nykyisin siis menee lähes poikkeuksetta ruudun keskiosaan/taakse, jonne sitä olenkin opettanut, eli kohta alkaa tämä liike olla kisavalmis