Kiinnostaa sellainen rotu kuin pitkäkarvainen mäyräkoira. Tutullani niitä on ollut ja niitä paljon hoitelin, mutta olisi kiva kuullu muiden kokemuksia.

eikö täällä todellakaan kelläään oo pk:ta?? No, itse omistan kk:ita, mutta voinhan aina kertoilla mitä olen pitkäkarvaisista kuullut:

*Kuulemma hieman arempia kun kk:t
* Luonteeltaan touhukkaita, iloisia
* koulutettavuus on suht koht sama kuin muillakin, muuta en osaa sanoa, mutta riippuu varmasti kovin yksilöstä, meiltäkin löytyy kolme täysin erilaisen luonteen omaavaa mäykkyä, jotka ovat oikeastaan kaikki jollain tavalla sukua toiselleen. Yksi viuhtoo pallo suussa ja on ovella heti kun kuulee sanan "toko" Toinen kattoo vierestä, että "kai sulla on sit ne herkut mukana" kolmas tarraa vanhimman korvasta kiinni, "mennään ihan minne vaan, kunhan mä pääsen mukaan"

Muuta en osaa kertoa Tai sitten osaan, mutta ei juuri tule mieleen

Yksilöllistähän se on, mutta tuttuni pk:t eivät ole arkaa nähneetkään, päinvastoin. Tyhmänrohkeita suorastaan.

Olen kuullut, että pitkäkarvainen on kaikista seurakoiramaisin mäykyistä. Pitääkö paikkaansa?

Niinhän se riippuu.. Seurakoiramaisimmaksi voisi sanoa , mutta tämäkin on vähän yksilöllistä

mun lemppari mäykkä on ehdottomasti pitkäkarvanen, mä oon tykänny niistä lapsesta asti, mut mäykky ei kyl olis mun rotu

Minulla itselläni on pk. kääpiömäyräkoira.
Eli voin jotain kertoa...

*On helpompi kouluttaa kuin kk. Ei niin itsepäisiä.
*"Alistuu kohtaloonsa". Minun Ossi ei koskaan ole koittanutkaan pomon paikkaa. (;
*Iloisia ja touhukkaita.
*Erittäin seurallinen, eli haluaa olla aina siellä missä tapahtuu.
*On kuulemma, ja ainakin minun poika, hiljaisempi kuin muut mäykyt.

Lisää tietoa saat minun ja Ossin kotisivuilta. http://www.geocities.com/ossin_04

Löydät tuolta myös rotumääritelmän.
Parhaiten kokemusta rodusta saat, kun kysyt joltain mäykyn omistajalta. (; Että millainen juuri hänen koira on. Kaikki koirat on yksilöitä...

Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä...

Meidän mäykyt on ainakin olleet tosi seurallisia, leikkisiä mutta rauhallisia ja hiljaisia - siis jos vertaan tietämiini karkkareihin..
Käypä meidän kotisivuilla kattomassa, sinne ollaan kirjoteltu omista kokemuksistamme mäyristen parissa, ja löytyy myös vinkkejä uusille omistajille
Terveiset meidän Vegalta!

Kennel Käpälämäki

Mulla on itelläni pk ja itseoäinen se kyllä on kun sillepäälle sattuu
Välillä tuntuu et vaikka se tietää tasan tarkkaan mitäpitää tehä niin jos ei miellytä niin teempä täysin päin vastoin! Mutta kyllä sen kanssa hauskaa on. Malttia ja kärsivällisyyttä mukaan niin se on aivan yhtä tottelevainen kuin mikä tahansa muukin rotu!

meillä olleet pk:t ja tutun kasvattajan pk:t ovat olleet erittäin eloisia ja touhukkaita,arkoja en ole tavannut yhtäkään.
Helppo kouluttaa,eikä muutenkaan ole vaikea,vrt.esim.lyhytkarvaset,jotka ovat omien kokemuksieni mukaan aikas kovapäisiä...itse pidän eniten pitkäkarvasista käppänöistä

Minäkin olen nähnyt karkeakarvaisia ja pitkiksiä. Pitkäkarvainen, normaalikokoinen on tosi veikeän näköinen, iloisesti heiluvan hännän kera , en ole kuullut sen edes haukkuvan vielä, mutta noi kk-pötkylät kuulee jo kaukaa kun tulevat tähän lähelle

Unohdin vielä kysyä Teiltä, joilla on mäyräkoiria, että onko ne herkästi haukkuvia tai voiko niitä päästää irti, ilman että lähtevät "saalistamaan" jotain? Oppivatko helposti asioita?

Olen ajatuksissa myös pyöritellyt pitkäkarvaista mäyräkoiraa, joten kaikenlaiset kokemukset olis mukava lukea

qwicke: Ihan toi kuva En ole minäkään kuullut haukkuvan (tosin enhän näe koiraakaan jatkuvasti, joten...), tämän pitkäkarvaisen, jota näen silloin tällöin, mutta ne kk-pariskunta pitää ääntä senkin edestä Rotu, jota voisin harkita ihan vakavasti itselle myös. Pitääpäs käydä kurkkaamassa teitin kotarit ja ne koiruudet

Meidän vanhin mäykky joka on 7-v.voi pitää irti ja se kyllä uskookin ihan hyvin(välillä),mutta se lähtee todella herkästi riistan perään.Sillon se saattaa olla kadoksissa jopa 2 tuntia ja tulee sitten tyytyväisenä kotiin...

Meidän nakit haukkuvat aika paljon,varsinkin ulkosalla,sisällä tuskin ollenkaan.

Oppivat suhkot helposti,mutta ovat omalla tavalla kovapäisiä.Meidän kaniinimäykkyä ei ole pahemmin kouluteltu,mutta se kulkee nätisti remmissä ja uskoo kiellot,sillä tosin erikoinen mieltymys puihin...

Herkkähaukkuutta on jonkun verran, mutta ei mun mielestä liikaa. Meillä haukutaan ovikellolle ja vieraille ihmisille.

Mun koirallani ei ole kovin voimakas metsästysvietti, ja myös tottelevaisuuden puolesta sitä voi hyvin pitää vapaana.

Ainakin omani on todella oppivainen, oppii tosi nopeasti uusia temppuja. Varsinkin herkkujen kanssa.