Todella upeat pisteet Dalilla Hienoa hienoa

Juoksu video

Tuon tapaisesti meillä juoksennellaan. Onpahan emännällä vaan niin kipeä selkä, ettei kävelemään tai kykkimään oikein kykenis, mutta mitäpä sitä ei koiransa vuoksi tekisi, että edes se saisi nauttia elostaan/juoksemisesta.




Illan juoksu on jo Miran osalta ohi, joten nyt sekin jaksaa maltilla seurata muiden menoa.

Miran menohan näyttää tosi hyvältä. Selvästi sillä on kivaa. Lisää vaan tällaisia pätkiä, kiitos!

No täältähän se video löytyi.. Mukavan näköistä menoa..

belf, heti, kun opin kameraani käyttämään, aion ottaa kuvan Väiski-rhodesialaisesta. Tietty silloin täytyy sattua samaan aikaan treeneihinkin , että kuvan saa. Väiski on mun suosikki, ei vain juoksijana vaan muutoinkin. Massiivinen koira, kaunis juoksu ja käytös ihailtavaa.

Jos mulla ei olisi aina tuosta kuljetuksesta aika kiinni, niin voisin aivan hyvin kuvailla noita eri rotujen juoksutyylejä. Esim. pentusten juoksut ovat ihan omaa luokkaansa, etenkin bokseripennun, minkä viimeksi olen nähnyt .

Toi vieheen perässä juoksuttaminen näyttää aika junnaavalta touhulta sivusta seurattuna, mutta kun lajiin pääsee "sisälle", niin kyllä se vie mennessään. Ei vain koiraa, vaan ohjaajankin .

Aikoinani kokeilin juoksuttamista venakkopoikani kanssa. Viettiä olisi muutoin ollut vaikka muille jakaa, mutta kilpailuvietti puuttui kokonaan. Jos kaveri ei kerinnyt samaan vauhtiin, meidän jätkä jäi vaikka oottelemaan. Ei kovin hyvä juttu kisoissa, joten meiltä ne sitten jäivät harjoituksen asteelle. Minkäsvärinen se juokseva bokseri on? Tiedän yhden valkoisen, joka asuu vinttarin kanssa, mutta tuskin ne Nummelasta asti käyvät tuolla treenaamassa.

Eipä ole Nummelan boksuja, ei. Nää taitaa jossain Paloheinän lähettyvillä asustaa. Ja perheen varsinainen juoksija on basenji. Mielestäni erikoinen yhdistelmä basenji ja bokseri, kun koirilla harrastetaan ja on vain yksi ohjaaja. Tai ehkäpä boksulla ei sitten muuta oteta aikanaan kuin vain tottista, silloinhan kaverina käy muunkin lajin harrastaja.

Huono homma toi, jos tulee vintareille esteitä juoksuhommiin, varsinkin, jos niillä mieli juoksemiseen on. Ens vuonna sitten minäkin jo tiedän, että onko mulla juoksija tilanteessa kuin tilanteessa. Nykytilanteessa vaikuttaa kuitenkin melko uskottavalta.

Me ollaan tuon paimenkoiran kanssa käytyi radalla juoksemassa, ja sillä on ihan vinttarin mieli. Akka sekoaa heti kun kuulee sen viehekoneen pyörivän siellä radalla. Ei se vielä ainakaan älyä sisäradalla juosta, mutta ihan pöhkönä juoksee siellä perässä. Ja nimenomaan meillä jahdataan konetta, sen jälkeen kun se viehe päästetään irti, niin Vilmis jatkaa vaan sen koneen perässä

Kovin usein ei kyllä käydä kun tosiaan menee ihan pöhköksi toi koira, mutta saapahan aina välillä juosta sitten.

Mä luulen että meillä kävis jus samalla tavalla.. Bono on ihan pöhkö ton juoksemisen kanssa, varsinkin kun sen täytyy aina juosta jonkun perässä.. Pitäsi kyllä päästä johonkin kokeilemaan.. Mä puhuin kyllä ukolle tosta Paloheinästä mutta ei ollut kauheen innostunut lähtemään sinne asti, ainakaan talviaikaan.. Mut katsotaan mitä mieltä on sitten keväämmällä kun ollan päästy tosta remppahässäkästä eroon..

Manun kanssa olis tarkoitus talvi maastoihin änkästä mukaan
Tuossa kesällä käytiin pari kertaa rata-treeneissä. Hyvinhä se juoksi,mutta ensin myös kattellaan nämä maastot ja sitten vasta se rata

Ja nyt toivotaan että täällä kotosalla kasvaisi myös seuraava juoksia, tosin hirveen atleettiseltä ei tällä hetkellä näytä ku makaa tuossa sohvalla ketarat joka suuntaan
Ja khyl meidän harjoistakin löytyy tuota juoksu.innostusta. Varsinkin tämä vanhempi Kima on kaiken liikkuvan perään, että välillä kun pupu pongataan ni on vaikea pysyä nahoissa!
Osama on kyllä ehkä enemmän mamman-poika,mutta katsotaan keksiiköse myös tämän homman jossain vaiheessa

Ehkä itsekkin jos ilmottautuisi tänne.

Meiltähän 4 wipukkaa löytyy, yksi soffaperuna ja loput sökövintin tuotantoa.
(Sökövintin hemera ,"hermu" / Sökövintin ayleen "kraka" / Sökövindin CD-Elliot,"mietaa")

Hermu ja kraka on juossu nyt sitten aikansa radoilla, krakalla taitaa viellä rataikää olla jäljellä, mutta hermusta sitten tehtiin maastovalio viimevuoden puolella suomen ruotsin ja viron. kraka vasta mikkelin maastoissa alotti uransa huippu makkara kunnosaan. Hyvin on koiran omasta mielestäni menestynyt ja nyt tuo juniori eli mietaa aloittaa sitten ensivuonna ehkä. pentuhan se vielä on ku se tollanen lötköpötkö on ja jumalattoman iso poika.

Elikkä tälläsii tapauksia täällä

^ Tervetuloa!

Tulehan jatkossakin sitten kertomaan kuinka mietaan kanssa treenaaminen edistyy

Meillä kans tarkoitus käydä vähän katsastamassa radalla juoksuintoa kunhan ikää tulee lisää, nyt kakara on vasta 6kk

Meilläkin tarkoitus alkaa juoksemaan sitten kun ikää tulee tarpeeksi.. Muutaman kuukauden päästä voisi käväistä harjoituksissa katsomassa, kunhan rokotukset saadaan kuntoon.

Täällä odotellaan jo innokkaana kesää ja alkuun ainakin Salpureitten järjestämiä vieheen vetoja
Kesäkuussa muistaakseni vedot alkaa, ei ole vielä sivuille tullu aikatauluja.

Nyt vasta itsekkin loysin tanne, mutta maastojuoksuissa ja ratajuoksuissa on tullut kaytya afgaanejen kanssa aika saannollisesti Nyt on tietenkin taukoa kun olen taalla Englannissa mutta syksylla alkaa taas rumba

Mulla on mennyt ihan ohi että teille on tullut lisäystä laumaan. Minkäs lainen juoksija teille on tullut?

Itselläni vielä menee muutamia vuosia että juoksija vinttarin saan. Mutta sitten kun se tulee niin tarkotus olis iän karttuessa vähän kokeilla rata- ja maasto juoksuja.

Cirneco dell'etna on *Tepa*lle tullut. ^

Jeps, kevät on ja sen myötä vieheen perään juoksukausi on aloitettu . Tarkalleen sanottuna eilen karistettiin talven pölyt ( ei voi sanoa talven lumet, kun lunta ei juurikaan ollut ) turkista. Jalat mennä vipattivat ja riemu oli rajaton koiralla. Myös minä tykkäsin hetkestä. Onhan se kivaa, kun voi antaa koirulilleen juuri sitä, mistä se niin mielettömästi tykkää .

^ No voihan viude!
Eipä ole vielä tullu meikäläisten kerhon sivuille mitään tietoa vieheen vetojen aikatauluista

Kesäkuusta meillä ratatreenit alkaa, joissa ei olla vielä oltukaan. Mutta ensi kuussa olis sitten "mittauskuukausi". Eipä olla sitäkään toimenpidettä ennen kokeiltu eikä edes nähty, virallisena toimenpiteenä meinaan.

Wiputar mitenkäs muistaisin, että teillä olis mittaukset jo suoritettu vain jäikö asia vain kaikuun mun korvaani, että niihin olisitte menossa .

No meijänhän on pitäny käydä mittauksissa jo vissiin sen kolme kertaa, mutta aina on isännän työpäivät venähtäny niin, ettei olla päästykään . Ja tällä seudulla on se yks tai ei ollenkaan mittausta vuodessa

Jokimaan raviradan vetoharjoitukset ovat alkamassa, tarkemmat aikataulut TÄÄLLÄ

Katsotaanpa osaanko liittää linkin, mistä löytyy Armanin ensipyrähdykset vieheen perään. Armani on videossa päivää vaille 4 kk:tta iältään. Toinen videoesityksistä on tietenkin Mirasta. Mutta siinä videossa olennaisinta on se, että näkee miten paljon muutakin touhua kentällä tapahtuu eikä vain vieheen vetoa ja sen perään menemistä .

Tuona iltana oli jollain lapsiryhmällä oma tapahtumailtansa ilakoimalla kentällä ja taisi olla jotkut suunnistuskisatkin menossa, kun suunnistajia juoksi niin edestämme kuin takaa vaikka kuinka ja paljon.

http://www.youtube.com/user/12349681

Jestas tuota Miran vauhtia.. Armanikin juoksi tosi hienosti..siitä se ura urkenee.. Kiva katsoa näitä videoita..

Mua nauratti noi Miran eleet, ja ilmeet, kun Bono tekee ihan samalla tavalla, eikä välitä tuon taivaallista jäniksistä tai ihmisistä kun mulla on fresbee kädessä, se tuijottaa sitä hypnoottisesti ja kieppuu mun ympärillä kuin hyrrä..

Waude mitä pätkiä!

Just noin, silloin tietää, että on löytänyt koiralleen mieluisen jutun . Meillä tuppaa Miran kanssa vain lähtee vaattet ja raajat irti tai risaks, kun Mira tahtoo viehettä kädestä ottaa .

Wiputar, odotellaan sun filmejäs, kuvias hiekkamontulta, minne kerroit olevanne menossa Remun ja Juuson kanssa. Tulee varmaan hauskoja kuvia. Niitä näytöksiä odotellessa, hyvää pyhäpäivää itse kullekin

^ Juu, varmasti laitan jos jotain julkasukelpoista saan kuvattua. Mulla ei oo videokameraan mitään tietsikkapiuhaa, joten videoida täytyy tolla tavis kamerallakin, jos se nyt millään pysyy vauhdissa mukana...

Voi jukranpujut! Menin sitten antamaan pojille melkoset gourmee ateriat alkuillasta ...
Eipä tartte lähteä juoksemaan ei. Joku toinen kerta sitten . *blondi*

No niin. Mira on nyt juossut ihan ensimmäisen ratajuoksunsa treenissä. Aloitettiin 280m matkalla ja hyvällä ajalla 20s. Vahinko vain, että juuri tuolla matkalla ei koppilaittet olleet kunnossa, joten lähtö oli koppien vierestä ja ilman opastavaa lähettäjää.

Mielekiintoinen kokemus kaiken kaikkiaan tuo meidän eka treeni radalla. Ensi kerralla on itsellänikin enemmän varmuutta, että miten siellä tullaan ja mennään . Seuraavana kertana matkana 350m tai sitten edelleen tuo 280m, jos silloin kopituslaite olisi sillekin matkalle kunnossa. Kopitukseen, kun ei olla vielä päästy tutustumaan.

No, nyt on yks treenimatka juostu kopituksestakin . Matkana sama 280m kuin edellisen viestin juoksussakin, mutta lähtö kopista ja ajaksi tuli 18,9 eli tarkempi aika mitä ilman kopitus lähtöä.

Harmi, kun treeneissä käynti tyssäs, kun multa loppui kyyti omien likkojen lomien alkaessa. Mutta jatketaan ponnisteluja sitten uudelleen, kun kyyditykset jälleen onnistuu .

Hei taas, tuntuu kuin kirjoittelisin yksinoikeudella . Nytpä en juoksemisesta kirjoittelekaan, vaan kuonokopasta. Tässä yhtenä päivänä kokeilin, että niinköhän Miralle enää vuosi sitten saatu kuonokoppa mahtuis "nenälle". Mutta aina vaan on pää yhtä kaponen, joten koppa mahtui ja siitä tulin laittamaan teillekin näyttöä

No hyvin näyttää mahtuvan
Meillä on yks ainoo koppa, se semmonen missä menee simien välistä niskaan yks rautalanka. On vaan korkeudeltaan niin onneton, ettei se päässä paljoa suuta auota ja puuskutella . Tossa Miran kopassa on oikein mukavasti läähätysvaraa

Jeps, nyt on juostu hyväksytty soolo-osuus. Nyt olis vielä ne kaksi ryhmäkoe-osuutta jäljellä.

Minusta on tosi kinkkinen tilanne, kun pitää itse kysellä vierailta ihmisiltä, että kuka lainais koiraansa juoksemaan mun koirani kanssa. Yks kerta tässä rohkaistuin, kun oma likka tuuppas persuuksiin, että nyt meet kyseleen ensimmäiseltä, kuka treenipaikalle ajaa autollaan. Ja niin mä olin vähän niinkuin pakon edessä, kun se eka auto saapui ja autosta astui nainen kellä oli whipu kyydissä. Kakertelin ja takertelin sanojeni kanssa ja hän ymmärsi erinomaisesti minua, joten sinä iltana Mira sai sitten ekan kerran tuntumaa juoksemisesta radalla toisen koiran kanssa. Nyt pitäis vain saada tai löytää, kuinka vain, yks kaveri lisää, että näkisin miten Mira juoksee, kun sen molemmilta puolin koppia putkahtaa pari muutakin juoksuun ryntäävää. Se jos onnistuis, niin sitten oltaisiin valmiita ryhmäkokeeseen/kokeisiin.

Hyvä hyvä!
Meillä on tuo juoksuhomma tältä kesältä jäänyt ihan kokonaan... Oli tossa kyllä kasvattajan kanssa puhetta josko lähdettäis joku kerta Hyvinkäälle treeneihin, mutta kattoo nyt toteutuuko se vielä tänä kesänä.
Remua en kyllä tosin uskalla juoksuttaa, sillä kun aukeaa JOKA kerta juostessaa jarrunappulat, varpaat tai takajalat tassun yläpuolelta

Wiputar, käytäpä Remun jalkoihin sitä cobalsidettä, vai mikähän se nimi olikaan. En minäkään voi juoksuttaa Miraa, en edes aitauksessa, ilman jalkojen sitomista. Sidon ne itsetarrautuvat siteet (ei siis narujen kanssa sitomisia) niin, että myös se yksinäinen varvas on suojassa ja aina ohi vielä sen kinnertaitteenkin. Näkyy joskus tulevan naarmuja takakinttuihinkin, mutta niitä en ole sitonut, koska naarmut ovat olleet pienet ja vähäiset.

Saatta olla, että Remu aluksi vierastaa niitä siteitä, mutta tottuu kyllä, kun pääsee juoksemaan. Mirallekin kelpaa siteet vain silloin, kun laitan ne ennen juoksemista, mutta millekään kävelymatkalle se ei niitä huoli vaan pyrkii repimään niitä jaloista. Pienen matkan, kuten treenipaikalla, missä joutuu vuoroaan odottelemaan ja hyvissä ajoin kun ne siteet laitan, niin se just ja just malttaa siteitä pidellä.

Joo, täytyy mun jotain virityksiä kokeilla. On vaan sellanen pieni kutina, ettei herkkähipiä pysty minkään ylimääräsen kanssa elämään, sama koskee kuonokoppaa...
Juusolla kyllä on kintut kestäny ihan hyvin

Kyllä tulee Armaninkin jalat kestämään, uskon niin. Armanin jalat ovat tukit verrattuna Miran tulitikun paksuisiin kinttuihin . Kyllä on Mirakin sellainen herkänlainen ylimääräisten tai uutukaisten kokeilujen suhteen. Ei sillekään kuonokopalla saada ilmoille mitään hurraa huutoja.

Mua jänskättää nyt aika melkoisesti, että löydetäänkö useamman koiran ryhmää. Sehän olis ihan ykkösasia, jos haluais esim. ratakirjan, muutoinhan ei pääse edes kokeilemaan kisaamista muiden kanssa.

Maastoonko olet menossa Juuson kanssa? Ja Remullekin kävis se maasto. Niihinhän ei tartte kuin se lupakirja, jonka saa ilman kokeita. Mut sen verran on kuitenkin treenattava kaksin juoksua, että se maastolajissa onnistuu, kun siellähän mennään pareittain.

Emmä Remua uskalla mihinkään kisoihin viedä rikottavaks . Se on oikeesti niin jalatsolmussa-kaveri, että paree vaan harrastaa noita treenejä sen kanssa

Juuson suhteen ei oo mitään sen kummempia suunnitelmia, voisin kyllä hyvin kuvitella kokeilevani sen kanssa niin rataa kun maastoakin, mutta aika näyttää, eihän tässä hoppu ole

Tiedäks Wiputar mikä on vaikein saavutettavuus näissä ratahommissa? No, se, ettei niitä ryhmiä niin vain saa kasaan. Niin paljon kuin Hesankin treeneissä käy porukkaa, niin niitä kimppajuoksijoita omalle koiralleen on melko kivuliasta saada. Hämmästelen asiaa suuresti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö ymmärtäisi mistä on kyse, kun koiria ei "lainailla vieraille". Ajattelen asiaa kuitenkin mieluiten siltä kantilta, että luulis olevan kivaa antaa koiransa juosta muiden samankaltaisten/rotuisten kanssa radalla. Eikös se olisi sitä mieluista harrastamista yhdessä niin koirien kuin ihmistenkin välillä?

On tää koiramaailman taso matalalla, kun suvaitsevaisuus kanssapuurtajia kohtaan puuttuu harrastuksesta kokonaan. Ja sama asia koskee lajeihin kuin rotuihin katsomatta kaikessa koiraharrastuksessa. Surullista.

No voihan... Harmillista tosiaan, jos homma seisoo noinkin "yksinkertasen" asian takia.

Pistin abc:lle YV:tä koejuoksukaveriongelmasta. Eli jos on vielä tarvetta juoksukaverista, niin vastaile

Oooh, Ida-Maria olet aarre . Noin sitä pitää ja tuohon minäkin pyrin, kunhan omani ensin saisin koejuoksutettua. Kävin lukemassa viestisi ja palaan asiaan. Nyt on mentävä iltarutiineille ulos ja sen jälkeen meenkin maate, mutta varmasti otan yhteyttä ja kerron tämän hetkisen tilanteen, joten voidaan varmistella jatkoa.

Miksen mä heti kirjoitellut tänne Puskaan. Täällä ne asiat kuin asiat hoituu paaaaljon paremmin kuin muualla

Innostuin niin, että unohdin kiittää Sinua, joten lisätäänpä sekin tähän samaiseen viestiin.

Suuri kiitos Sinulle, Ida-Maria

Toivottavasti mun viesti meni perille Ida-Marialle. Mua aina epäilyttää nää sähköiset viestimet, että menevät taivaan tuuliin, kun niitäkin kertoja on ollut useamminkin.

Perille tuli ja vastasin siihen äsken

Kylläpä olen sanut levollisen olon Ida-Marian viestien jälkeen . On kuin mulla ois joka päivä niiden jälkeen ollut sunnuntai .

, vihdoinkin ryhmäkoejuoksut on suoritettu ja ratakirja-anomus on lähtenyt postin matkaan .Toissa iltana saatiin koejuoksut suoritettua ja eilen heti lähti anomus matkaan.

Oli kyllä melkoista jännitystä ihan viime hetkeen asti, että kaikki menisi nappiin. Ei todellakaan ollut helppoa koota tarvittavaa ryhmää kokeisiin, vaikka kyseessä oli vain kahden koiran saaminen Miran kaveriksi. Vielä tiistai-iltana tuli eteen uudet järjestelyt, kun toinen avustajakoira kokeeseen oli sairastunut. Mutta kuin ihmeen kautta molempiin juoksuosuuksiin saatiin sitten se toinenkin koira sairastuneen tilalle. Ehkä, siis ehkä, oltaisiin mahdollisesti voitu saada kokeet jo aikaisemmassa vaiheessa suoritettua, mutta sittenpä tulikin esteeksi sateet. Kukapa sitä laittaisi koiraansa juoksemaan märkäruohoiselle radalle. Eipä kukaan, sen vertaa suojeluviettiä pitää olla oman koiransa puolesta, ettei tahallisesti päästä koiraansa telomaan itseään liukastumisien tähden.

Mutta jos meiltä koejuoksun suorittajan ja kavereiden saamisen onni kyseisiin koitoksiin onnistuikin sinä iltana, niin ei silti muutoin mennyt asiat ihan kohdalleen. Oli toimiston sekaannuksia suoritettavien matkojen pituuksista mihin oli ilmoittauduttu ja saatujen juoksuvuoro-lappusissakin tuli muutoksia. Samoin Miran koepaperikin oli vaihtanut paikkaansa niin, että sitäkin jouduttiin kyselemään. Että moneen sitä saikin varautua ennenkuin tuli se H-hetki, jolloin minulta pääsi helpotuksen kyyneleet.

Kun viimeisen kokeen jälkeen hain Miran pois radalta, niin kyllä siinä kohosi suuri tunteiden purkaus kaiken pitkällisen jännityksen ja odotuksen jälkeen. Oikein tunsin kuinka tyhjenin kaikelta ajatukselta. Olin kuin täysinäinen ilmapallo, johon pistetään neula ja kaikki ilma pallosta tyhjenee kertaheitolla. Ihmeellinen oli se tunne.

Ida-Mariaa saan kiittää paljosta. Siitä asti kun hän minulle vastasi eka kerran tässä ketjussa, siitä asti hän on ollut minun tukeni. Hän vahvisti uskoani, että kyllä koejuoksut saadaan tänä kautena läpi, jos säät sallii. Häneen luotin ja se kannatti. Kiitos Sinulle, Ida-Maria, vielä tätäkin kautta .
Eikä Ida-Marian osuus näihin koitoksiin päättynyt, hän sai minusta ikuisen ystävän tahtoi sitä tai ei .

Ja omien kokemusteni myötä haluaisin vielä lisätä niille, ketkä aikanaan hankkivat ratakoiran, jonka kanssa alkavat harrastamaan lajia; Ottakaa jo varhaisessa vaiheessa selville niitä henkilöitä, joilta voitte saada apua sitten, kun oma aikanne ryhmäkokeisiin tulee. (Tämä pätee ainakin whippettien osalta).

Oijoi, ja minä kun luulin, että nyt kun on ratakirja sun muut jutut on kunnossa, ehdittäisiin tällä kaudella vielä yksiin kisoihin. Mutta toisin kävi. Mira on loukannut itseään ja nyt seuraillaan vain sen paranemista.

Onkin syytä muistuttaa tässä vaiheessa, että jos koira saa kipulääkitystä tai muita lääkinnällisiä hoitoja/toimenpiteitä, niin kannattaa varautua siihen, että silloin kisat on jätettävä muutamaksi ajaksi, vaikkei koiralle olis tullut mitään liikunnallista estettä juoksemiseen. On noi doping-säännöt muistettava. Jos ei ell muista sanoa varoaikaa, miten pitkä aika millekin aineelle on, niin sitten kannattaa itse kysellä. Ei olis mulle tälläinenkään juttu mieleen tullut, ellei meille olis just ell maininnut aikaa, minkä Miran pitäisi kisoista poissa olla särkylääkkeen käytön vuoksi.

Juu, että nyt saan sitten odotella ensi kautta, että pääsen itse kokemaan ekaa kertaa, miltä tuntuu koirien juoksuttaminen kisoissa. Varmaan siinä on omat tunnelmansa ja kokemuksensa, joita en aiemmin ole kokenut .

Höh, kylläpä teillä on huono tuuri! Miralle kovasti paranemisia!
Onneksi kuitenkin saitte ne kilpailukirjat tämän kauden puolella, niin ens kaudella pääsette heti kisaamaan. Toivottavasti nähdään ensi kauden kisoissa!

Meillä tämä kilpailukausi loppuu ensi lauantain kisoihin Tuomarinkartanolla.

Jestas, mihinkäs se mun aamuinen kirjoitus on kadonnut .

Ida-Marialle vastasin, että sanopas muuta näiden vastoinkäymisten kanssa. Ei tässä toivottavati suurempaa hätää ole, mutta olisin mä halunnut kokeilla yhdet kisat itseni kannalta, että millaisia kokemuksia viralliset kisat olis antanut.

Käydään vielä jälkitarkastuksessa Miran kanssa ja jos teveys ja ilmat sallii, niin sitten ehkä tehdään yks juoksupyrähdys Hyvinkään makkarakisassa.

Kartanolle ei siis tulla, mutta teille tsempit kauden viimeiseen viralliseen kisaan