Kun otan seuraamista, koira lähtee ihan innokkaasti liikkeelle, mutta kun ollaan menty n. 3-5 askelta se pysähtyy. Mä olen yrittänyt, juosta ja vaihtaa tempoa mutta ei, silti pysähtyy kuin seinä tulisi vastaan. Olen sitten jatkanut vähän matkaa, ja houkutellut luokseni (en ole palkannut) ja jatkanut liikettä mutta taas kun ollaan menty n.3-5 askelta eteenpäin pysähtyy.

Johtuuko tämä siitä että koira olettaa että pyydän siltä seis-liikettä, sillä sen se hallitsee hyvin ja tuli paljon treenattua sitä?

Voi johtua tuosta seis-liikkeestä, mutta myös motivaatio-ongelmasta. Kuinka motivoitunut koira on tekemään? Millä palkkaat sitä ja palkkaatko vaihtelevasti? Onko palkka sellanen, jota koiran mielestä kannattaa todella tavoitella?

Tosiaankin, voi johtua motivaation puutteesta. Meillä ei toimi nami palkkana, mutta muutaman lempilelun takia seuraisi vaikka maailman ääriin . Kannattaa vaikka aluksi yrittää jollain superhyvällä palkkiolla, ja innostua ja kehua paljon pienestäkin. Joihinkin koiriin saa lisää intoa leikittämällä niitä ennen liikkeelle lähtöä.

Muoks. Ja tuli mieleen tämmöinen kumma juttu, että olisikohan mahdollista/järkevää, jos ottaisi aluksi vain yhden askeleen kerralla kovien kehujen kera, ja sitten ryhtyisi sulauttamaan niitä vähitellen...?

Älä nyt ainakaan enää harjoittele sitä liikkeestä pysähtymistä. Palkkaa koiraa vielä kun se on liikkeessä, eli älä anna sen pysähtyä. Pidä seuraamiset siis tosi lyhyinä, ja kun se ei viiden askeleen jälkeen pysähdy, voit pikkuhiljaa pidentää matkaa. Meillä oli samankaltainen ongelma, jota tosin esiintyi vain kisoissa - sitäkin kiusallisempi siis..

Koira lähtee reippaasti ja halukkaasti siis seuraamaan, sitten se vaan pysähtyy kuin seinään. Namilla mä olen sitä palkannut, ja jos mulla ois lelu, niin luulenpa että se alkais hyppiin ja riehuu. No pitää kattoa jos tänään sais kokeiltua lelulla, ja ottaisin jotain super herkkua. Jos ei ala liikettä tapahtua niin sitten se kait pitää alkaa harjoittelemaan "alusta" aivan niinkuin Aropupu tuossa ehdotti.

Meillä sama ongelma. Ensiks ku ollaa perus asennossa, täydellinen kontaksti. Liikkeelle -> ei mitään kontaktia. Pari askelta saan hyppii vaikka päälläni ni ei mitään kontaktia. Rupee jätättään. Pysähtyy. Ei tuu luo. Mikää ei motivoi.

Meillä on kanssa tollanen ongelma, että perusasennossa kontakti, mutta liikkeellelähdettäessä haahuilee ekat kolme metriä ja sitten rupee vasta hakemaan kontaktia. Oon nyt yrittäny parantaa sitä harjottelemalla vaan liikkeellelähtöjä, mutta ei vielä ainakaan ole onnistunut.. Jos vaikka pidettäisiin taukoa ensin ja jatketaan sitten elokuussa jos jaksaisi Gildaa taas toko kiinnostaa.

Kuinka pitkän matkan kävelette kun lähdette liikkeelle? Oletko Flatpower kokeillut vain "korjata" perusasentoa eteenpäin yhdellä askeleella seuraamista? Mitäs jos sanot seuraamiskäskynä sivulletulokäskyn, vai ovatko ne jo ennestään yksi ja sama käsky?

Sivulle käsky on "seuraa". Seuraamisessa sama. Heti kun rupean ojentamaankin jalkaani kontakti katoaa. Olen kokeillut mm suusta palkkaamista, ei mitän vaikutusta...

En saa koiraa motivoitua muutenkaan tokoon.

Jos koiran kontakti tippuu jo silloin kuin liikutat jalkaasi, niin huomauta koiraa siinä. Liikuttelet vaikka vuoroin vasenta ja vuoroin oikeaa jalkaasi ja vaadit koiralta kontaktin. Itse tekisin siten, että kun koiralta tippuu kontakti, antaisin remmistä pakotteen, kun koira korjaa, palkka. Pakko siis tosiaan vain apuna, ei minään pysyvänä ratkaisuna! Voi olla että toimii nopeastikin. Eikä siis ole pakko käyttää remmipakkoa, mutta muuten vaadittava. Esim. Koira sivulla perusasennossa, kontakti kohdallaan -> ohjaaja siirtää jalkaa -> kontakti putoaa -> napakka EI-käsky -> normaali katso/seuraa/sivulle-käsky (mikä toimii parhaiten ja missä koira korjaa vain katsettaan, ei koko perusasentoaan) -> koira katsoo -> kehuminen -> vapautus/uusi toisto

Tärkeää siis on, ettei katso/seuraa/sivulle-käskyä anneta nakaralla äänensävyllä, sillä se on se toivottu asia. Ei:llä kielletään ja sitten uudella käskyllä annetaan se oikean toiminnan apu. Koiran tasosta tietenkin riippuu tämäkin.

Toinen on se, että vahvistetaan kontaktia siten, että koira istuu vierellä ja sitä häiritään ulkopuolelta. Eli heitellään leluja, huudetaan käskyjä jne. Koiralta vaaditaan kontakti. Tässä niidenhäiriköijien on osattava lukea koiraa, omani esimerkiksi paineistui ekalla kerralla kun otettiin turhan vaikeana. Häiritsijöiden on siis luettava koiraa ja häiriköitävä sen mukaan. Ohjaajalle jää tällöin vain se vaatimistethävä ja palkkaaminen.

Vaatiminen vaatii koiran tuntemista, pitää tietää mitä se kestää ja missä tulee raja vastaan. Liian lievä pakote ei tuo toivottua lopputulosta ja koira ovi jopa turtua. Liian voimakas tuo lisää ongelmia. Pitäisi löytää se oikea voimakkuus ja tapa korjata koiran virheitä. Tässä se ongelma lieneekin aina.

Toivottavasti tästä viestistä nyt joku saa jotain tolkkua. Näin itse lähtisin viemään asiaa eteenpäin oman koirani kanssa. Viimeksi mainitsemallani harjoituksella vahvistan kontaktia nykyäänkin, joten siitä ei ianakaan haittaa ole, kunha ntosiaan tuntee koiransa rajat. Omani paineistui vaikka se ei sitä aikaisemmin ole tehnyt mielestäni painostavammissakaan tilanteissa. Aina ei osaa itse arvioida, onneksi Vima on anteeksiantava virheiden suhteen, mutta reiluahan se ei ole jos koiralla ei ole kivaa. Vaikka tosiasiahan on se, että tokon pitäisi olla kivaa molemmille, mutta joskus on myös vaadittava koska muuten tokosta voi tulla yhtä tuskaa etenkin ohjaajalle.

Nyt mä lopetan, tähän aikaan ei ajatus oikein kulje.

Koira nyt seuraa hienosti, ja sen sai seuraamaan kun kävelee vähän sillei fiilistellen, ei mitään heilumista oo siis se kävelyä.

Meillä seuraamisessa on taas sellainen ongelma, että koira jättää liikaa hajurakoa itsensä ja mun jalan väliin. Löytyiskö hyvä vinkkejä ongelmaan? Ostin juuri naksuttimen ja ajattelin sillä yrittää korjata asiaa, mutta muita ideoita?

Meillä oli sama ongelma ja lisänä siihen vielä "nätti" edistäminen. Tuohon apu löytyi ihan alkuoppeihin palaamisella: makupala käteen ja syötetään koiraa ihan kiinni reidestä samalla, kun kävellään eteenpäin. Sitä kun jatkoin jonkin aikaa, koira alkoi tajuta, mistä oli kyse, ja nykyään liikaa edistäessään/ottaessaan etäisyyttä se palaa vierelle pienestä muistutuksesta. Makupalan pitää siis olla ihan kiinni jalassa juuri sillä kohdalla, millä haluat koiran olevan. Itse käytän myös naksua, ja toki makupalaa häivytettyäni naksauttelin koiralle joka kerta, kun se muisti kulkea ihan liki.

Meillä tuloksia tuli myös melko nopeasti: joulun alla aloitimme tuon treenailun ja tammikuun lopussa oli kisa, jossa seuraamisesta tuli numeroksi 9,5. Ei se tietenkään täydellistä ollut, mutta suurimman osan matkasta Sandra seurasi todella hyvin ja lähempänä kuin ennen (kisa kuvattiin videolle, joten näin sen itse jälkeenpäin).