Ultraääni paljasi useita levinneitä kasvaimia elimistössä ja Sasu nukkui pois tajuihinsa tulematta eläinlääkärin pöydälle.
Sasu eli mahtavan elämän, rakastettuna ja ihailtuna. Sen sydämeen mahtui koko maailma ja se jaksoi rakastaa kaikkia (paitsi muita poikakoiria jotka eivät kuuluneet sen omaan laumaan). Sasu vihasi hampaiden puhdistusta ja kynsien leikkuuta, rakasti kainaloon käpertymistä ja ruokaa, lämmintä auringonpaistetta ja chihukavereitaan Ronia, Dinoa ja Stanleyta. Se ei jakanut lelujaan kenenkään kanssa, söi ruokansa kolmessa sekunnissa ja oli milloin tahansa valmis heittäytymään selälleen rapsutettavaksi.
Sasu oli valtava persoona pienessä paketissa, emmekä unohda sitä koskaan.
Kiitollisena,
Heli ja Jussi