Noh, tällä kertaa kyselisin, että joutuvatko muutkin mummojaan kouluttamaan ? Kun koiran vie mummolle hoitoon, niin tuntuu ihan siltä kuin se syöttäisi sitä koko ajan (siis mummo koiraa, ei koira mummoa). Välillä aika ärsyttävää, ja olen moneen kertaan sanonutkin, että meillä koira ei saa joka kerta jotain kun joku syö. Mutta tuskinpa kovin suurta muutosta saan aikaan. Koira on tosi nirso, joten lihomisvaaraa sillä ei ole, mutta kotona ei ruoka sitten maistukaan .Mummot kun välillä tuntuvat syöttävän sekä lapsenlapsiaan että koiruleita liikaa .

Mitenkäs muilla? Onko jollain joku hyvä taktiikka? Meillä tuntuu, ettei puhuminen oikein auta, kun mummi ei edes koe antavansa liikaa ruokaa (joka ei edes ole tarkoitettu koirille). Viimeksi sanoimme, että nyt on pojalla vatsa vähän huonona, joten äläpä syötä. Tuloksena oli vain, ettei mummi sitten syönyt mitään itsekään .

Eli täällä voi sitten kertoa mummojuttuja! (ehkä vähän outo topicci )

Meillä kanssa samanlaisia "ongelmia". Me ei voida viedä edes koiria mummille hoitoon, koska toinen koiristamme on niin ahne, että söisi ittensä varmaan hengiltä! Sitten kun Sanni on niin ahne, niin tulee kommentteja "Eikö teille anneta edes ruokaa?!". Sitten kun ne tulee meille, niin jo mummin miesystävä on antamassa koirankeksejä heti kun pääsee sisälle.
Tosi rasittavaa!

No meidän Ollin paras mahdollinen hoitopaikka on mun äidin vanhempien luona...

Tais nyt jo viedä pohjan mun tekstiltä, mutta minkäs sille voi kun niin se vain on. Siellä se saa olla ihan omana rentona itsenään, kun mumze vuorokauden tota piiottuaan keksi, että koirahan se vain on eikä mikään ihmislapsi jonka kanssa pitää kokoajan hössöttää. Meillä kyllä isovanhemmat kysyivät heti kun koiran ekaa kertaa näkivät, että saako sille antaa sitä, ja tätä ja tota. Ehkä autto kun vuoden sisään oli tullut kolme pentua lähisukuun ja Olli oli sitten neljät. Alkuun heti sanottiin, että ei viljaa sisältäviä herkkuja, kuten pullaa tai keksejä. Näiden herkän allergisoitumisen vuoksi. No on tuostakin tullut vähän lipsuttua koirankeksien osalta, kun ei oireita ole pahemmin näkynyt.

Nykyään Mumze tarjoa Ollille omatekoista jugurttia ja se onkin herran suurta herkkya. Ei sitäkään silti rajattomasti, mutta kun maitotuotteita tuntuu massu kestävän ja ne maistuvat, niin miksei joskus kun sinne pääsee.

Muutenkin Olli on niin harvoin missään hoidossa, että on otettu se taktiikka, että hoidossa on hoitopaikan säännöt. Eli jos Olli nyt onkin vuorokauden tai puolitoista hoidossa niin ei ne sitä hengiltä herkästi syötä. Eikä kaveri kotona sänkyyn pääse, mutta jos hoitopaikassa tahtovat päästää, niin oma valinta. Esim, kun Olli oli pienenä mun enolla hoidossa ja niiden omat korat pääsee sänkyyn, niin olivat ottaneet Ollinkin aamulla ja mitä teki tämä viikari? Lorotti pehmeälle alustalle tietty... Oli tehty hyvin selväksi, ettei pääse kotona sänkyyn vaan aamulla ekana ulos.

Mumze muuten uskaltaa jopa käyttää suihkupulloa Ollin haukkuessa. Tarttihan tuo vähän rohkaisua, mutta alkoi se kimakka haukku jossain vaiheessa ottaa korviin niin paljon, että otti pullon kouraan ja ruiskas.

Juu kovin tuttua.. Meillä vaan anoppi laittaa koirille oman nyssäkän kaappiin odottamaan.. joka sisältää kilon makkarapaloja.. Joka koira on kerrasta oppinut menemään jääkapille heti sisälle tultuaan ja istuu siinä niin kauan kun saa herkkupalansa.. Ollaan monta kertaa sanottu että ei niille tarvii antaa koko kiloa sitä makkaraa vaan pari palaa riittää ja vatsa on löysällä, ollaan monesti sanottu, ja se on vähän auttanut.. Koira ei tarvii sitä makkaraa ruuakseen vaan se on makupala..

Likan collie on välillä hoidossa mummilla ja se ei kuulemma syö omaa ruokaansa ollenkkaan sanoo anoppi.. mistäköhän tämä johtuu.. Sen jälkeen onkin vatsa kuralla monta päivää.. Bonokaan ei kauheen usein siellä vieraile, että muutama makkarapala viellä menee..

On meidänkin Mumzella herkkukaappi. Se on muuten se sama kaappi, josta kersana tiedettiin hakea LEGO-laatikko ja muut lelut. Nyt kyllä todellakin joka koira tietää missä on Tassu-keksit. Ja kun Mumze on antanu tkeksin, niin mennään kerjäämään Vacrulta. Eikä muuten rauhotuta ennen kuin on saatu keksi kummaltakin.

Pieniä iloja kummallekin osapuolelle. Ei niitä henno kieltää, mutta jos vajaa 8kg-painoiselle koiralle alettaisiin syöttää kilo makkaraa/käyntikerta, niin kyllä rajoittaisin minäkin.

Täällä sama juttu; ruoka laitetaan mukaan, ja siihen mummu vaan toteaa; "se ei ole koskenutkaam siihen!" Siihen sitten vaan sanotaan, että kyllä se kotona syö . Tietysti kun on herkkuihin tottunut niin ei oma ruoka maistu...

^Me todetaan tohon, että ei se vuorokaudessa nälkään kuole, et jos ei oma ruoka kelpaa niin voi olla sitten ilmanherkkujakin.

Meillä on harvinaisen kiltiti isovanhemmat, mitään ei syötetä ilman luvan kysymistä. Tosin he uskovat edelleen että rotukoiran täytyy olla kaikelle allerginen ja siksi kai kysyvät, mutta eipä sen niin väliä ole

Meidän koiria ei tosiaan voi viedä mummolle hoitoon jo ensinnäkään sen takia, ettei mummo noiden kanssa pärjää (lenkitys ym.) . Manu rakastaa mummoa, mutta silti en uskaltaisi sitä hoitoon jättää - on sen verran ovela koiruus. Ausseista puhumattakaan.

Meillä käydessään mummo tietää, ettei todellakaan saa antaa mitään. Aina se jaksaa tietysti kauhistella, että voin kun noilla on niin nälkä kun kuppeja jäävät nuolemaan, ei raakoja luita saa antaa koiralle, mitä ihmen puuroa ja papanoita ne syö, Fessi söi ainakin lihakeittoa ja mansikkakiisseliä niin kuin me muutkin... jne.

Olisin voinut varmaan ja aikaisemmin mainita( ), muttei meilläkään ole hoidossa yön yli (juuri samoista syistä). Eli vain päivähoitoa, pitävät seuraa toisilleen

Meiän mummi on aivan huippu koirahoitaja, parampaa ei vois olla. Me ollaan järjestetty koirien hoito niin, että mummi tulee meille asumaan. Vuosi sitten kun oltiin Thaimaassa 2 viikkoa niin mummi asui meillä kolmen koiran kera. Mummi osaa loistavasti antaa koirien omaa ruokaa niille ja ollaan annettu lupa herkkuihinkin kunhan niitä annetaan kohtuudella. Yleensä jos joudutaan olee pidempään pois niin koirat ei oo todellakaan lihonnu vaan päin vastoin pulskat pikku mäykkymme ovat hoikistuneet, sillä mummi kävelee niitten kanssa ihan järjettömän pitkiä lenkkejä.

Meillä mummu tulee koiran kassa ihan hyvin juttuun, ja Niki onkin hänellä aina silloin tällöin hoidossa. Kyllähän hän koiralle jonkun verran herkkuja syöttää, mutta ei mitenkään ylenmäärin.

Isän vanhemmat sen sijaan ovatkin sitten vähän isompi ongelma.. Kovin helposti sitä kahvipöydästä tipahtaa jotakin koiran suuhun, "kun se istuu ja katsoo niin nätisti". Tosin silloin kun minä olen paikalla, ei koiralle uskalleta ilman lupaa mitään antaa "en mä voi sulle antaa mitään, kun toi Jenni on tossa vahtimassa". Saa minut tuntemaan oloni hirvittäväksi diktaattoriksi, mutta mielummin sitten vaikka niin kuin niin, että koiran naaman eteen tungetaan tyyliin kokonainen täytekakku. Isän sedän luona maalla vieraillessa ei sitten enää tehoa mikään, siellä kun ilmeisesti tapana, että koira syö aina sitä, mitä ihmisetkin...

Mun isäpuolen äiti syöttäisi koirat varmaan tainnoksiin, sen näkee jo sen omistakin koirista jotka ovat mäyräkoiria ja niiden mahat laahaa maata
Omat vanhemmat ei syötä, ja keittiöön ei ole edes mitään asiaa kun iitse ruokaillaan. Poikaystävän äiti kyllä olisi meidän Oilia syöttänyt vaikka kuinka paljon, varmaan halkeamiseen saakka, tosin Oili olisi syönyt halkeamiseen saakka Myös oma mummoni kyllä syöttää mutta uskoo kyllä puhetta kun sanotaan että ei saa enään antaa, muutenkin ruokapöydästä antaminen ei ole oikeen mun mieleen.

meillä iso-vanhemmilla nyt ilmenee jonkin verran tuota syöttämistä no etenkin äidin puolella. Kerran kun oltiin siellä päin kesälomaa viettämässä koira mukana niin ukki puoleni sitten syötti koiralle 5 sokerikorppua. Eipä oikein uskonut vaikka kiellettiin.

Isän puolella ei nyt niinkään paljoa tapahdu. Viikonloppuna kun mumminikin oli pikkusiskojani hoitamassa kun sitten ukki ja isänä rakensivat keittiötä niin mummo oli kynyt vaihtamassa vedenkin kun tultiin savitaipaleelta mätsäristä kotiin. Kuulemma mummo nostaa aina sauvatkin pois maasta jos joku koira tulee vastaan ;D

Meidän mummi ja ukki syöttäisi koirat varmaan hengiltä, kun Jacky ja Elmo tuollaisia ahmatteja ovat että syövät kuin hevoset Eli en voisi, niin valitettavaa kuin se onkin, mummolaan koiria hoitoon. Ja tosiaan toi lenkkeilykin jäis vähemmälle ja kyllä Jackya haittais, mut ei Elmoa tuskin haittas, jos sais juosa pihalla vapaana (mummi ja ukki asuvat siis maalla) n___n
Kylässäkin kun ollaan koirien kanssa niin mummi mielellään antais molemmille kokoajan jotain purtavaa, mutta kyllä me sit sanotaan että ei ne nälkään kuole ;D

Eilen käytiin puolukassa, tossa meidän takametsässä Mumzen ja Ollin kanssa. Mumze ihmetteli kovasti, et miten mä uskallan pitää tota vapaana siellä ja huuteli kokoajan, et "Mihin Olli on menossa?" ja "Äläs mee sinne nyt, Olliiii!" Kyllä siinä sitten niin kävi, että mä sain kasaan vähän vähemmän marjoja, kun heittelin Ollille siinä palloa samalla.

Viikonloppuna Olli meneekin taas tuonne hoitoon, kun me lähetään hurvittelemaan. Mä siinä uhkailin Mumzen kuullen, että trimmaan Ollia vielä illalla, niin Mumze vaan totes Ollille, et anna vaan trimmata niin olet sitten komea poika kun tulet kylään Jotenkin tuntuis, ett mummujen pitää sääliä koiria, kun niiltä kiskotaan karvaa... No lupaili sitten jo valmiiks, että saa jugurttia nappuloiden päälle. Mutta parempi niin, niin maistuu ruoka, eikä oksentele tyhjää vatsaansa.

Meillä isän vanhemmat syöttävät koiria aivan liikaa siellä käydessämme! Ei edes uskoisi että kyseiset ihmiset ovat entisiä koiran kasvattajia..
Etenkin nyt viime aikoina ollaan mummin kanssa otettu tästä asiasta monet kerrat yhteen ja välillä ihan kunnon riitojen kanssa. Mutta kun koira on laihiksella
ja vasta saanut näyttelystä läskien takia T:n ja SILTI se ei ei mene jakeluun.. Neuvoja kellään?

Äidin vanhemmat taas ovat todella ihania tässä asiassa. Kummini, siis äidin sisko valisti heitä aikoinaan oman koiransa ruokinnasta ja asia meni todella hyvin
perille. Mitään ei (ainakaan tietääkseni) anneta koirille ilman lupaani ja jos niille joskus jotain heidän luonaan annetaan niin antaja on yleensä minä tai äitini..

mun täytyy täällä koko ajan komentaa iskää äitiä ja veljiä 8D eivät tunnu tajuavan yhtään mitään. Luulevat että Moko 5kk osaa joka ikisen käskyn ja tottelee sekunnissa salamana, ja jos ei tottele niin syy on tietysti minun.
sori, et poikkesin aiheesta (;