Löytyykö keneltäkään kotoa/tutulta stabyhounia? Itse olen hyvinkin kiinnostunut kyseisestä rodusta ja haluaisin lisää
tietoa tästä kaikilta mahdollisilta alueilta, kuten harrastusmahdollisuudesta, hoidosta, luonteesta, jne..
Raapustelen sitten lisää kysymyksiä, kun (ja jos) tänne vastauksia tulee..

Mä joskus selvittelin jonkun verran stabyhoun-juttuja, kun rodusta olin kiinnostunut ja sellaisen hankintaa aika vakavissanikin harkitsin. Tai siis kyllä rotu edelleen kiinnostaa, muttei vain enää läheskään niin paljon kuin aiemmin.

Mitä muutamia yksilöitä olen tavannut ja rapsutellut ja omistajien kanssa jutellut, stabyt vaikuttavat luonteensa puolesta ihan mukavilta. Saamani vaikutelman mukaan staby on aikalailla sellainen "peruskoira". Suomen stabyhounkantahan on melkoisen pieni, ja ainakin vielä vuosi sitten suurin osa koirista eleli ihan "vain" kotikoirina. Jonkun verran näyttelyissä käytetään, mutta muita tuloksia ei sitten olekaan. Varsinkaan metsästyspuolla ei stabyja juurikaan näy, mikä on tietysti sääli. Tosin tätä on aika paljolti perusteltu sillä, että kanakoirakokeet eivät tue stabyn alkuperäistä käyttötarkoitusta, vaan rodun pitäisi ennemminkin päästä kisailemaan spanielikokeisiin. Ruotsinmaalla stabyhouneilla on jonkin verran tuloksia mm. jäljeltä.
Stabyhoun sopii kyllä kivasti esim. tokoon ja agiin, ja uskoakseni siiitä kyllä saisi ihan mukavan harrastuskoiran.

Terveyspuolikin on Suomen kannassa ehkä hieman kyseenalainen, esim. lonkkakuvattuja koiria on erittäin vähän ja niiden perusteella tilasto ei kovin hyvältä välttämättä näytä (mutta tutkittuja koiria on vähän, joten tilasto ei myöskään ole täysin pätevä). Sikäli kun olen ymmärtänyt, rodun tulevaisuuden eteen kyllä yritetään tehdä töitä, joten eiköhän tulevaisuus ole toivoa täynnä.

Suuret kiitokset! Tekstistäsi oli paljon apua, sillä rodusta selvisi paljon uutta..

Puskassa ei näytä hirveästi näitä staby ihmisiä olevan.. Mutta toisaalta harvinainen rotu tämä kyllä Suomenssa
vielä onkin.. eipä joka päivä vastaan käppäile.

Kiva, että oli jotain hyötyä

Netin kautta ei joo hirveästi stabyihmisiä yleensä löydy. Kannattaa yrittää esim. näyttelyistä löytyy omistajia, he yleensä juttelevat ihan mielellään stabyhouneistansa. (Tosin stabyjä ei sitten ihan joka näyttelystä löydykään, mutta suurimmissa KV-näytelmissä niitä yleensä on... ainakin joulukuun Voittajassa uskoisin näitä koiria olevan näytillä.)

Täältä löytyy yks stabi ! On meillä hoffin kaverina ja otettu ihan lintukoiraksi. Anni tosin on ihan kuivan maan seisoja eli ei ainakaan vielä mene veteen. Rotuna stabi on aivan ihanuus - energiaa löytyy eli en minä ainakaan suosittele ihan sohvakoiraksi. Stabi on nopea oppimaan ja miellyttämisenhaluinen, mutta aika kärsimätön tapaus. Sirkuskoiran taipumusta löytyy . Tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa (emme kylläkään käy koirapuistoissa koska en itse niistä perusta), vahtikoiraa stabissa on myöskin - jokainen tulija kyllä ilmoitetaan tarkasti.

Lintuihin on ihan selvä kiinnostus, käyttää nenäänsä myös tosi hyvin eli verijälki on aivan ehdoton. Siinä tavoitteenamme on aloittaa kilpailut ensi kesänä. Toko onnistuu myös hyvin ja agilityssa on todennäköisesti aika haka!

Kotisivuiltani http://www.painikaverit.tarinoi.fi löydät kuvia Annista ja muitakin juttuja meidän arjesta.

Terveisin Hannele

ps. Voittajaan on tulossa ennätysmäärä stabeja - yli 10 kpl!

Hei! Täältä löytyy myös yksi stabyistä kiinnostunut ja muutamaan kysymykseen olisi kiva saada vastaus Elikkäs, sopiiko staby kerrostalo kaksioon (asun toisessa kerroksessa)? Ja sitten turkin hoidosta en ole oikein mistään löytänyt, onko trimmattava, vai riittääkö pelkkä harjaus esim. kerran viikossa? Lapsena kotona asusteli cockerspanieli ja tykästyin ihan kamalasti sen luonteeseen, mutta turkki vaan on cockereilla sen verran vaativa etten jaksaisi itse sitä trimmata

Heippa,

stabilla on erinomaisen helppo turkki. Turkki on ns. itsepuhdistuva eli kuivuessaan kura tippuu pois noinvain. Itse tulee harjattua Annia parin-kolmen viikon välein, lähinnä housu-, rinta- ja korvanaluskarvoja. Turkkia ei tarvitse trimmailla tai leikata.

Kyllähän stabi sopii aivan hyvin kerrostaloon, mutta koska kyseessä on varsin toimelias rotu, se tarvitsee aktiviteettia. Rotuna ystävällinen, kiintyy voimakkaasti omistajaansa ja haluaa tehdä omistajan kanssa ihan kaikkea - innokas oppimaan uusia asioita. Meillä on ongelmana on ollut tuo liiallinen innokkuus joka tuo pikkuisen haasteita uusien asioiden opetteluun, varsinkin tokopuolella. Vilkas koira

Rotu käy hyvin tokoon ja agilityyn, unohtamatta muita lajeja. Meillä Annin kanssa treenataan hakua vaikka stabeilla ei pk-oikeuksia olekaan. Täytyy kuitenkin muistaa stabin alkuperäinen käyttötarkoitus, sillä on voimakas riista- ja saalisvietti ja hajut vievät metsässä mennessään. Lähtee pienriistan perään sumeilematta. Parasta tietysti olisi että stabikin saisi toteuttaa sitä alkuperäistä käyttötarkoitustaan eli linnustusta. Mejä sopii erinomaisesti stabille, koiralla on erittäin hyvä hajuaisti.

Kiitos kattavasta vastauksesta! Jäi viellä mietityttämään, että palaako stabi yleensä omilta metsäretkiltään takaisin omistajan luokse, vai karkaako helposti omille teilleen? Muistan ainakin cockerimme lähteneen paljon omille tutkimusmatkoilleen, mutta kyllä se aina palasi melko nopeasti takaisin luoksemme.

No kyllähän muutamia stabeja on etsitty karkuteiltä, aina ovat kyllä kotiinsa löytäneet - joko kiinniotettuina tai palanneet itse. Jos pitkälle lähtevät riistan perään, niin kyllä siinä ainakin itsellä saattaisi itku tulla silmään. Itse teen koiran lähtiessä hajun perään niin että käännyn kannoillani ja palaan takaisin, välillä koiraa kutsuen. Aina se on sieltä tullut kyllä. Kerran olen toisella koirallani jäljestänyt stabin ja neitonen on juossut jo vastaan.... Joudun kyllä rajoittamaan oman stabini irtioloa metsässä, peikkona se että lähtee ja joutuu ties minne.