Kun itellä ei ole kun vasta reilun kolmen vuoden kokemus erinäisistä koirien tilpehööreistä niin otan mielelläni vinkkejä ja neuvoja ja kokemuksia erilaisista "vempeleistä"
Että kehuja ja haukkuja vaan kehiin.

Ensimmäinen ongelma, mikä tulee mieleen on metallinen ruokakuppiteline, kera metallisten ruokakuppien.
Todella mukava ja hyvä, MUTTA: siitä tulee hirvee meteli kun nuolevat kuppeja puhtaaksi kun kuppi pyörii telineessä ympäri. Oon vetäny telineen reunat sähköteipillä ympäri, jotta meteli ei olis ihan korvia särkevä, mutta ei sekään oikein toimi . Ei siinä metelissä muuten mitään, mutta kun ei voi antaa aamuruokaa ennen kun poika on heränny, koska nukkuu viereisessä huoneessa ja parhaimmillaan herää siihen kuppien kolinaan... Saatikka sitten jos olen unohtanu iltaruokakupposet illalla telineeseen ja "joku Juuso" päättää yön hämärissä mennä tiskaamaan kuppien pohjat .

Mitä ihmettä mä tunkisin äänenvaimentimeks Kun sen pitäis sitten tietty olla hygieninenkin... Kun tossa telineessä olis tehdasvalmisteisena esim. joku telineen reunoja kiertävä kumi niin se varmaan vaimentais kolinaa ja estäis kuppien pyörimisen telineissä, mutta kun ei oo niin ei oo Onko olemassa jotain äänetöntä telinettä?

Ja sitten yhden pikkusen risun antaisin semmoselle puiselle Doggyspinn (vai mikä oli) lelulle. Mä ostin Remulle semmosen ja oliskohan ollu toinen tai kolmas leikkimiskerta kun se hiffas homman nimen "pulman" ratkomiseen meni alta minuutti. Juuson tullessa taloon annoin pelin pelattavaksi ja Remua ei koko härveli kiinnostanu ja anto suosiolla Juusn ratkoa pelin. Hetki meni ennen kun Juuso tajus homman idean ja sen jälkeen peli on ratkottu ihan muutamssa sekunnissa, oli nameja sitten vaan vaikka yhdessä kolossa.
Mulle toi oli kapistus oli melkonen pettymys, etenkin kun otti huomioon sen hinnan (n.30€) ja sen erittäin olemattoman ilon mikä siitä koituu. Tai sitten mulla vaan on tosi wiksut koirat, vitsivitsi

Laittelen lisää ruusuja ja risuja kun tulee mieleen

Mulla oli ämpärissä koiran ruokakuppi Oli iso kuppi, se sopi just ämpäriin, kolina estyi kun hökötys oli nurkassa, ei saanu koira sitä roudattua ympäri keittiötä. Juomakippa on vadissa. Ei haittaa vaikka vähän valskaa juominen kun vesi menee vatiin mistä se on helppo ottaa pois.

Voisko sinitarroilla laittaa kuppien reunoja kiinni telineeseen.

Ei hullumpi idea, täytyykin otta testinkiin

Mulla ei juurikaan tarvikkeita ole koirille ollut. Muutama lelu (2-3), ruokakippo kooltaan koiran turvan mentävä, metallinen tai keramiikkanen. Lattialla kippo ja pois, kun syöty (jos muistan). Miralla ruokakippona pieni pakasterasia ja juoma-astiana metallinen (pieni sekin).

Vastaanpa tässä samalla Wiputtarelle, että tietenkin ne otsikot siten kuin kullekin sopii, mutta noi laaja-alaisemmat (taide, kirjallisuus), joista tuskin tulee päivittäisiä voi kerätä saman otsikon alle. Ovat helpommin löydettävissä samasta "kansiosta", myöhempiä ajanjaksoja ajatellen .

wiputar Mulla oli myös tuollaiset kupit, mutta heivasin ne hyvin äkkiä kaappiin, kun ne liukuivat minne sattui, vaikka olivat telineessä.. Bono alkuun sitä telinettä pelkäskin.. Nyt on ollut jo pitkään tällaiset kipot niin ruokakuppina kuin vesikuppinakin.. Ja oikein tyytyväinen olen ollut kun on toi kumireuna joka estää liukumisen, meillä siis suurin malli.

Wiputar, mä voin ostaa sen turha lelun vaikka kympillä.

Oisko vinkkejä kahden ison koiran ruokien säilytykseen. Ongelma itseasiassa syntyi tällä viikolla, kun ostin Irmalle junnu ruokaa ja Ulpulle normi aikusten ruokaa, ja meillä on vaan yks tynnyri. Ja kuulemma toista tynnyriä ei mahdu minnekkään. On niin vähän tilaa, vaan 100 m2. Eli toisin sanoen, miten säilyttää koiranruoat ilman että niitä näkyy missään?

Sannukka Systerillä on keittiön alakaapissa Sandyn ruokasäkki. Ovi kun on kiinni se ei näy minnekkään.. Eipähän tossa kauheesti ole muita vaihtoehtoja..

Sipa, pojilla on vesi kippo lattialla ja on juurikin tommonen kuvan kaltanen
Ruokakippoja en uskalla lattialle laittaa, oon niin hysteerinen ton vatsalaukunkiertymän kanssa (jota wipuilla saattaa esiintyä) . Tsoin nuo nyt ei ruokiaan ahmimalla syö, joskin kyllä ne telineestä huolimatta ruokailun jälkeen röyhtäsevät . Etenkin Remu saattaa joskus ruokailun jälkeen kiertää hetken ympyrää olkkarin maton ympäri, jotta saa röyhtäsyn tulemaan.

Sannukka, pelin laitoin kiertoon Remun sukulaisten keskuuteen, jotka tässä lähistöllä asuvat. Nyt se on Remun 5kk ikäsen siskonpojan käsittelyssä.
Meillä on todella pieni keittiö, poikien kupitkin on perimmäisessä nurkassa, jottei kukaan kompuroi niihin. Joskin samalla vievät ruokapöydästä kuudennen istumapaikan kun ovat aivan pöydän vieressä . Mutta ei ole muutakaan paikkaa minne laittaa. Ruokatynnyrin laitoin toiseen korkeista astiakaapeista. Alahylly siirrettiin siten, että tynnyri mahtuu nippanappa alle ja sen päällä olevan hyllyn väli seuraavaan on mitotettu niin, että siihen mahtuu tyhjät pullot ja tölkit . Kaikki namit ja muut ruuat on tynnyrin kanssa samalla hyllyllä. Tosin kahden tynnyrin sijottaminen onkin sitten jo oma taitolajinsa .
Verhoilet tynnyrit istumapalleiks

Sannukka toi ruokien säilytys onkin oikeastaan melkoinen probleemi niin, ettei ne näkyis. Vaikka tynnyri on siisti, niin kyllä muakin rassaa, kun se on kuitenki tossa näkyvillä.
Juolahti sun juttuas lukiessani, että pitääkö se välttämättä olla se tynnyri. Nykyisin, kun saa noita muunkin mallisia säilytysastioita. Eläinkaupoissa ei taida olla, mutta muoviliikkeissä ja tavarataloissa. Niitä voisi vaikka pistää päällekkäin, ettei mene sitä lattiapinta-alaa tuplasti. Tosin vois olla kurjaa nostella ruoka-aikaan päällimmäistä edes takaisin .

Jännä, meidän teline ei yhtään kolise tai hyvin vähän. Löysinkin KUVAN niistä, tuollaiset siis. Minkälaiset teillä?
Tuli mieleeni, jos aamusta antaisit ruuan lattialta tai sitten istut itse tuolilla ja pidät kuppeja kädessä. Näin minäkin joudun tekemään, kun välillä hoitokoiria on sen verran, ettei teline riitä. Toinen teline kun on Helsingissä. En usko, että viput ovat niin alttiita kiertymälle, että yhden kerran lattialla syömisestä tulee. Joku tutkimushan tässä muutamia vuosia sitten todisti, että nimenomaan telineeltä syöminen altistaa kiertymälle.Tiedä sitten, meillä on aina telineet olleet eikä koskaan dogeillakaan kiertymää. Kerran mahalaukun laajeneminen kylläkin. Kunhan et päästä poikia riehumaan heti syönnin jälkeen, eiköhän se riitä.
Onko muuten vipuja mennyt kiertymään?

Meillä ruokasäkki on komerossa ja ruokatynnyreissä on kätevä säilyttää kipsijauhetta ja toisessa lasitusjauheet. No joo, tuosta ei tainnut olla apua Minustakin kaupoissa on eri mallisia säilytysastioita.

Toi verhoilu istuimiksi oli aika kätevä. Eihän se periaatteessa tarvis muuta, ku esimerkiksi tyynyn ja pöytäliinan niskaansa, ja jo ois eri näköstä. Mutta tilaa ei säästä. Kaappeihin ei yksinkertaisesti mahdu, keittiöön ainakaan, kun ei oo yhtään korkeeta ja tarpeeks leveetä kaappia. Ehkä pitääkin mennä tsekkailemaan eri mallisia astioita, saahan noita nykysin vaikka minkälaisia muovilaatikoita kaupoista. Siinä samalla saa sitten vähän treeniä, ku sitä 15 kg astiaa nostelee.

--

Juu, siis nythän mulle tuli heti mieleen toinenkin syy, miks mä haluan semmoset oikeen vaikeesti suljettavat laatikot. Samalla ratkeaa toinenkin ongelma, nimittäin pojan koiranruokien varastelu. Ottaa aina niin päähän, kun poika tulee onnellisena tynnyriltä posket pullollaan koiran nappuloita...

Äääh, mä unohdin sanoa, että omien lelujen lisäksi, Mira tykkää riepotella mun monosukkia, joita, ainakin sitä paria, saan etsiskellä joskus turhankin kauan. Eli aika monesti päivässä saa jumppaa, kun konttailen lattioita sukkaa etsiessä .

Meijän teline on tommonen "rimpula", jossa on siis vielä tommonen S:n muotonen kieppi jonka varaa kupit tulee.

Ja otin kuvan niin, että näkyy myös tuo niitten olinpaikka...

Minä en ole kuullut, eikä mua kasvattajakaan moisesta varoittanut. Mutta eiköhän toi päde kaikkiin koiriin, ettei ruuan jälkeen sais riekkua.
Kun aamutreeneissä käytiin, niin annoin ennen lähtöä vain puolikkan aamuannoksesta ja kotiin tullessa loput. Mutta en mä enää. N. 2 tuntia ruokailun jälkeen
voi jo kiritellä, ilman ruokailun vaikutuksia.
Meidän ongelma ehkä kuitenkin on enemmän se, että ennen automatkoja (lyhyitäkään) ei voi antaa ruokaa, tulee annos ylös. Tottumaton autoiluun ja todennäköisesti jonkinlainen kiihtymys siitä, että nyt on luvassa tapahtumaa. Vatsan kautta käy lievä ylikuumeneminen innosta , vaikka muutoin on nätisti autossa.

jep wiputar, tuossahan kupit pääsevät liikkumaan, kun ympyrä ei sulje niitä joka suunnalta. Osta uudet nuo vanhanmalliset tai sit lattialta. Tai voisiko tuohon itse vääntää rautalangasta ympyrän pitämään kupit paikalla..miksei voisi.
Tuo huutonetin telinehinta on sikakorkea, ei ne nyt noin paljoa maksaneet.

Jos teillä on eteinen, johon mahtuu penkki, niin hanki pari sellaista puista arkkumallista penkkiä ja laita säkit niihin. Samalla saa eteiseen kätevät isuimet, joilla on helppo ( siis ehkä helpompi ) pukea lapsosia ulkovaatteisiin. Mun yhdellä kaverilla on isännän tekemät puiset arkkupenkit, joihin sopii sisälle paitsi ruokasäkit, myös herkkupussit. Lisäksi niissä on salvat, joita koirat eivätkä lapset saa auki.
Noita älypelejä ei kannata ostaa vinttareille, ne ovat liian fiksuja käyttämään niitä. Tuttu oli koiransa kanssa ostamassa sellaista erityisen vaikeaa ja nuori myyjätyttö sanoi, että tuo on sitten tosi vaikea, jollei koira ole ennen noita helpompia ratkonut se saattaa turhautua tämän kanssa. No peli koeajoon ja alta 5 minuutin ratkottu eikä enää kiinnostanut lainkaan.
Meillä on noita kuppeja, joista Sipa laittoi kuvan, mutta venakoilla mulla on ollut teline. Metalliseen laitettiin sellaista kumista ovitiivistettä ( sitä pyöreänmallista ), joka laitettiin sen kehän ympäri. Sitten kyllästyin siihen, että kevyt teline meni aina edellä, kun kupin pohjaa putsattiin ja kuppi laitettiin puisen lasten käsinojallisen tuolin päälle, niin että avoin reuna jakkaraa tuli seinää vasten. Johan alkoi kuppi pysyä paikallaan.

Ruuan säilytyksestä mulle tuli mieleen vaununaapuri hänellä kun on husky Tinka, heillä on siis vaunussa neljä pientä ämpäriä missä on kannet, ja ne sitten täytetään papanoilla ja ladotaan päällekkäin kaappiin, näin ei vie kauheesti tilaakaan.. Ruoka säilyy siellä kostumatta, eikä sitä tarvii raahata edes takas kotiin ja vaunuun, vaan pitävät ne aina vaunun kaapissa.

wiputar Vitsi sulla on nust sellaiset paneelit keittiössä mitkä mä haluun.. En mä oo niitä odottanutkaan kuin 10 vee.. Ukko sanoikin että hyvä että ei hosuttu, kun tuli tää remppakin, saas vaan nähdä saanko niitä viellä tänävuonnakaan..

Vatsalaukun kiertymäähän pelätään joka koiralla, ainakin belgeilläkin sitä on esiintynyt ja varsinkin silloin jos juoksevat heti ruokailun jälkeen, että onneksi Bono syö aina vasta illalla.. Illalla kun vetää noi papanansa se juo vettä päälle ja joka kerta röyhtäisee oikein kunnolla..

Mun täytyy myöntää, että en pidä noita meijän poikia minään järjenjättiläisinä



Noi oli täällä valmiina kun muutettiin ja petsattu tummaksi joskus vuonna miekka ja kypärä. Järkyn näköset oli!
Huomattavasti pirtsakampi ja vaaleempi keittiä nyt, joskaan en tiedä mitä isännöitsijä tykkää kun ei kovin neutraali ole , kuten ei ole lastenhuoneetkaan

Täytyykin ottaa puheeks, josko ruvettas tota eteistä vähän täyttämään. Kuulostas kyllä aikas näppärältä vaihtoehdolta tommonen arkkupenkki. Vois samalla vaihtaa palapeilin parempaan, ja hieman pienempään, niin sopis paremmin siihen seinälle se penkkikin.

Miten teillä säilyy noi murot tynnyreissä tai muissa säilytys astioissa?
Meillä nuo murot pidetään säkissä, yhden kerran kokeili ja laitoin murot isoon sankkoon ja kansi päälle, mutta alimmaiset murot olivat homeessa Liian tiivis astiako? vai olikohan niissä muroissa jo jotain vikaa? Jokin säilytys astia pitäisi kehitellä, kun tuo koulu alkaa maaliskuussa ja olisi tarkoitus ottaa Sissi mukaan, enkä viitsisi kantaa 15 kg säkkiä mukana

Meillä on murot pysynyt ihan hyvinä vaikka "tynnyrissä" ovatkin ja kansi on päällä. Eikä ole ollut säilyvyyseroja eri merkkien välillä, kaikki on pysyneet ihan yhtä hyvinä.

Meillä ei myöskään oo koskaan ollu ongelmaa nappuloitten säilymisen kanssa.
Tynnyri on muovinen Pedigreen törppö ja kantta en runttaamalla runttaa kiinni, vaan lasken vaan päälle.
Ja meillä on ympäri vuoden melko kuumat ja kosteat oltavat tässä kämpässä.

Mulla on kuivaruuat säilytyksessä tällaisessa Ikean sinkkitynnyrissä. Tynnyrin sisälle nostan 15 kg säkin ruokineen. Ja nappulat pysyy Siirin ulottumattomissa kun olen virittänyt vyön menemään läpi kantokahvojen ja kannen kahvan. Musta tämä on kivempi sisustuksessa kuin ne eri ruokamerkkien mainospönikät.

Esteri söi aikoinaan tuollaisesta jalallisesta virityksestä, ja kävi läpi vatsalaukunkiertymisen ja leikkauksen. En usko että kiertymisellä olisi ollut mitään tekemisestä sen kanssa että mistä ja miten söi. Viime ajat söi kipoista lattialta, kuten Siirikin. Mulla on painavat keraamiset ruoka- ja vesikipot reunallisella tarjottimella - pysyvät hyvin paikallaan.

Muuta tarvikeasiaa, oletteko kuulleet ettei pennuille olisi hyvä olla valjaissa? Tuolla toisaalla oli keskustelua siitä ettei ne ehkä olisi hyväksi ja voisi vaikuttaa koiran rakenteelliseen kehittymiseen... Mä taas olin miettinyt, että ne voisivat olla tuolla riekkujalle hyvät. Pentukokoisia valjaita mulla ei vielä ole.

Mustin ja Mirrin täti sanoi mulle, että se ruoka olisi järkevintä pitää siinä säkissä ja säkki tynnyriin. En nyt muista enään minkä takia, liittyisiköhän sitten joten säilyvyyteen...
Mulla on Evitan ruokasäkki tynnyrissä ja Wandan ja Vivianin ihan vaan säkissä lattialla. Hill'sillä kun on semmoinen fiksu säkki, ei ole pahvia joten koirat ei saa helposti tehtyä reikää kylkeen ja sitten siinä on semmoinen sulkija systeemi

Olin hetken aikaa vähän hukassa kun Evitan kongi oli kateissa, se on ollut niin hyvä kapistus ettei tosikaan. Meillä on se musta, se kestävin ja se on pysynyt ehjänä vaikka Evita sitä todenteolla yrittää hajottaa
Mä annan aina koirille luut yms kun lähden töihin, jotta on jotain pureskeltavaa etteivät jää perään huutaan. Evita vetäsee kaikki sekunnissa alas, mutta tuon kongin kanssa tekee töitä. Mua on pelottanut tuon hotkiminen, että en uskalla sille ihan mitä vaan jättää. Se kun ei oikeasti malta pureskella ja pelottaa että se tukehtuu johonkin luun palaan. Ostan koirille aina välillä Mustista ja Mirristä jäisiä broiskuja ja annan ne siis tosiaan jäisinä eli raakoina. No tuo taliaivo noutaja hotki sitten luut kokonaisina ja niitä sitten oksenneltiin.
Kongin kanssa se saa tehdä töitä ja tungen sinne kaikkea turvallista sisälle. Saa sekin luita, mutta silloin kun pystyn sitä vahtiin ettei käy vahinkoa.

Mua alko naurattamaan Ai ei saa helposti reikää kylkeen... Meidän Helmillä meni reiän tekoon sen aikaa, kun mä sain takin pois päältä Meillä on sattuneesta syystä ruuat tynnyrissä suljettujen (hyvin suljettujen) ovien takana

Meillä kissa rei'ittää kaikki ruokapussit, jos ne on näkyvillä. Oli materiaali mikä vaan.

Mikään ei ole Helmin kestävää..


Meillä palattiin takaisin tuohon Eukanuba säilytyssaaviin, kun tuo sinkkinen "roskis" ei ollutkaan ihan mieleinen, siitä kun irtoaa myrkkyäkin, ja se pitää aina vuorata jollain, niin ukko sanoi että eikö voida käyttää tota vanhaa tynnyriä.. Vei sitten kaverille autotaliin roskikseksi sen sinkkisen.

Eukanuba saavissahan on sellainen nostettava kansi joka ei ole hirveen tiivis.. Koskaan ei meillä ole ruuat homehtuneet siellä.. Turusella on varmaan ollut nappuloissa vikaa, tai sitten astia on ollut kostea kun olet nappulat sinne kaatanut.

Meillä on pojilla yks TÄMMÖNEN ja tilasin toisenkin kun noilla riittää ton parissa enempi touhua kun tavan Kongin, että minä annan pointsini tolle kapineelle .
Ei perinteinenään Kongi huono ole, mutta tuo on ainakin noille meijän ötököille haastavampi

Joo en suosittele käyttämään ainakaan sellaisia vedonestovaljaita tai valjaita joissa remmit kulkevat kainaloista Meidän yhdella ajokilla oli sellaiset pentuna, kun veti niin hiivatista ja kiitos niide valjaiden eräässä näyttelyssä alkoi tuomari ihmettelemään etteivät etulavat ole kiinnittyneet vaikka koiralla on ikää jo pari vuotta... En ollut ennen tuota pahemmin kiinnittänyt huomiota koirien rakenteeseen ja vasta tuon tapahtuman jälkeen aloin ko. koiran liikkumiseen kiinnittää huomiota ja todentotta se käveli silleen hassusti etujalat hieman haralla Eli ne valjaat todella vaikuttavat koiran kehitykseen ainakin jos ovat vääränmalliset.

No meillä jättävät tuon säkin rauhaan, mut nää ei muutenkaan oo mitään tasmanian tuholaisia

Pitää koputella puuta, etten tule tänne joku päivä valittaan kun ruokasäkki tyhjä ja seinät syöty...

Kuinka paljon tuo eroaa tavallisesta? Kun tuo kuvassa näyttää ainakin helpommalta kuin tavallinen.
Mulla siis ollut nämä kummatkin, mutta musta parempi.

^ No meillä ainakin namit on sitä koko luokkaa, että eivät ihan hevillä tule ulos ja pojat koittaa saada nameja perinteistä pyöritystekniikkaa käyttäen ulos. Pallo kuitenkin tuppaa pyörimään niin, että reijät jääkin sivuille, eli on oma taktiikkalajinsa saada pidettyä pallon reikä alaspäin ja vielä namikin sieltä jotenkin ulos

Ahaa okei
Mä olen tunkenut tuonne milloin mitäkin, koiranmakkaraa, nappuloita ja tukkona makkaraa, maksalaatikkoa, lihaa, yms yms. Tuon koiran makkaran ja maksalaatikon kanssa saa tehdä töitä, ne kun ei ihan niin vaan sieltä vieri pois

Olen muuten fiksu eilisissä toko treeneissä, ostin maksamakkaraa TUUBISSA, voi pitää hanskoja kädessä ja namit ei lentele pitkin kenttää. Mulla kun jäätyy aina sormet kun treenaan kaksi koiraa peräkkäin. Tuubista voi vaan suoraan puristaa koiran suuhun palkan, seuraamisestakin tuli paljon tiiviimpää Evitan kanssa

Mä muuten just puhuin siskon kanssa, että ostan sunnuntain koirakouluun pötkön maksamakkaraa, johon teen pienen reiän Mun sormien motoriikka ei riitä työntämään lihapullan muruja Helmin kitaan sillä vauhdilla kuin neiti niitä nielee. Ja jos namivirta katkeaa, katkeaa toistaseks myös seuraaminen Viimekskin meidän alue hallista oli lihapullamurusten peitäämä, kun tehtiin lähtöä. Onneks Helmi on myös hyvä siivoamaan Mutta jos maksamakkaraa saa tuubissakin, niin sehän on vielä parempi.

Jos koira on jonkun narulelun tai vaikka hanskan perään, voi seuraamisessa kokeilla kikka kakkosta ja laittaa sen hanskan tms. vasemman olan ja posken väliin jolloin koiran täytyy kulkea vieressä ja kytätä sitä hanskaa josko se vaikka putoaisi. Saattais tietty toimia myös isommalla lihapullalla muttei ole varmaankaan kovin esteettistä

Voin kuvitella tai siis noin luettuna huvitti tuo putkesta namia suoraan suuhun, varmasti kätevää mutta jotenkin hassua. Meneekö jo ohi tarkoituksensa?

Huomasin edesmenneen Kittyn kanssa agissa, nykyään käytetään paljon namia. Ohjaajilla taskut pullottivat ja agiohjaaja sanoi jatkuvasti, namia, namia. Tämä on namilaji. Itse käytän hirmu vähän, jos en ollenkaan. Minusta ne namit vievät ja sotkevat keskittymistä. Ymmärrän palkan vaikkapa lopuksi, mutta niitä tungettiin heti, kun koira jotain teki tai yritti sinne päin. En tiedä, kai se toimiva systeemi sitten on, minusta Kitty olisi tehnyt samat jutut ilmankin namia. Ehkä osin paremmin, sillä selvästi jotain kertoja se ei edes tajunnut mitä teki, kunhan odotti saavansa hyvää.
Olenkos muuten kertonutkaan, Kitty menehtyi noin kuukausi sitten vain 18 kuukauden ikäisenä luusyöpään, kauhea suru meille kaikille ihanan ja ilosen neidin tunteneille.

Onyxille olen käyttänyt ainoastaan sen tullessa syksyllä luoksetulossa namia. Sekin siksi, koska se ei ollut niin leimautunut ihmisiin. Nykyään tulee jo eikä saa enää namia. Näyttelytreeneissä en anna yhden yhtään namia, sillä minusta kehässä syöttäminen kielii huonosta koulutuksesta ja eipä yleensäkin nameja tällä rodulla käytetä. Sitä ihmettelen aina, miten jotkut muut rodut, huomattavasti tottelevaisemmat kuin vinttikoirat tarvitsevat arsenaalin leluja ja nameja kehässä, ei tajua ei. Meillä on riittänyt taputtelu ja koiran kiittäminen ja silloin tällöin yllätykseksi joku nami, mutta karkkiautomaatiksi koiralle en aio ryhtyä.

Ihan vaan yleistä pohdintaa palkkiosta koiralle, ei liity sinänsä Wanssun koiriin, kunhan siitä tuli mieleeni.

Meillä mä toimin nyt alkuun nonstop-namiautomaattina, koska muuten Helmi pomppii koulussa vain tasajalkaa ja haukkuu ja remuaa. Kun pieni ei vielä tiedä lainkaan, mitä nyt olisi tarkoitus tehdä Ilman namia se vain näkee ja kuulee koulun muut koirat, ei minua lainkaan. Tarkoitus on pikkuhiljaa jättää nami vähemmälle, kunhan neiti ymmärtää eri käskyjen tarkoituksen. Jos tottista jatketaan, niin toiveissa on päästä siihen vaiheeseen, että namia ei anneta kuin vasta suorituksen päätteeksi. Tällä hetkellä ollaan siinä pisteessä, että seuraaminen ja ohitus on tehtävä jatkuvalla namipalkalla. 'Katso' onnistuu jo välillä siten, että mulla on nami taskussa ja sen saa vasta, kun on katsonut mua silmiin. Ja 'istu' ja 'maahan' onnistuvat jo samoin, näyttämättä namia. Hiljaa hyvä tulee, uskon mä

Noista näyttelytreeneistä tuli mieleen Voittaja 2007. Borkuissa VSP oli narttu, joka kirjaimellisesti esitettiin siankorvalla Se ei liikkunut ilman korvaa, ei seisonut ilman korvaa, ei yksinkertaisesti tehnyt mitään ilman sitä. Tuomari oli niin pihalla (muutenkin), että ei kiinnittänyt siankorvaan mitään huomiota. Itse olisin tuomarina antanut kyseiselle koiralle lähtöpassit kehästä. Luulen että juuri siitä syystä kyseistä koiraa ei esitetty esim. meidän erkkarissa kesällä, koska tuomarina oli Rainer Vuorinen. Hän tuskin olisi katsellut sekuntiakaan korvan heiluttelua

^ ei taatusti olisi katsonut. Samainen tuomari kuulemma uhkasi meilläkin muutamia vuosia sitten muuttaa kehän näyttelytreeniksi ja määräsi kaikki koirat lämmittelyyn. Turha tulla nurtsilta suoraan nykäistyn koiran kanssa kehään Tottako lienee, en ollut itse paikalla. Ei silti, ihan oikeassa hän onkin, isot ja lihaksikkaat koirat esittävät hyvin äkkiä jäykkää ja tipsuttaa ravia. Sopii lämmittelyn muistaa kaikkien tuon tyyppisten kanssa, läski sinänsä ei lämmittelyä taida kaivata
Just tuota kuitenkin tarkoitin, että namipalkka äkkiä menee yli, ohi tarkoituksena. Koira ei tee mitään ellei kuono edessä ole jotain hyvää. Pian joutuu heiluttelemaan puolen kilon lihapalsta saadakseen tehoa. No, vähän liioitellusti.

Myönnän kyllä, onhan sillä hyvät puolensa. Kuten äsken, Onyx oli lähdössä katsomaan jäälle pilkkijöitä. Ei kuunnellut EI huutoa, mutta " täällä on karkkia!" sillä se tuli, jopa. Pakkohan koira oli palkita runsaasti. Hiton pilkkijät, pilaavat nyt meidän juoksuttamisen hetkeksi. Tulevat ihan rantaan, kun kauaksi eivät uskalla siinä sohjojäässä mennä, mutta mentävä silti on pilkkimään. Minä en uskalla edes koiraa sinne päästää.

Ei tuo Voittaja-07 borkkunarttu esiintynyt kyllä sen korvankaan voimalla. Lähinnä näytti siltä, että ei sitä kiinnosta mikään. Tykkään R. Vuorisesta, koskapa tällä on kanttia sanoa myös epäkohdista eikä vain hymistellä.
Tuosta Onyxistä ja pilkkijöistä tuli mieleen tuttavien nyt jo edesmennyt ranskanpullanarttu, joka oli lähdössä livohkaan niin paljon kuin kintuista irtosi. Oli jo päässyt hyvän matkaa yli pellon, kun perhe huutaa perään vvuorotellen koiran nimeä ja tänne-sanaa. Ei tulosta. Mutta kun huudettiin perään taikasana MAKKARAA, koira kurvasi välittömästi ympäri niin että pöly lensi ja juoksi kotiin.

Juu, kyllä meillä on tarkoitus tulevaisuudessa totella ilman lihapullaakin. Pikkuhiljaa vaan jätän palkan taskuun piiloon ja sitten en enää palkkaakaan ihan joka kerta jne. Nytkin meillä on namipussissa sekaisin lihapullan paloja ja tavallisia nappuloita. Helmi ei siis tiedä, mitä se saa, megaherkun vai nappulan. Säilyy jännitys.
Ennenkuin voin jättää tuon palkan vähemmälle, mun pitää kehittää vähän luottamusta tuohon hönttiin. Nyt se nimittäin saattaa saada kesken kaiken päähänsä lähteä huitelemaan jonnekin muualle, jos siellä on jotain mielenkiintoisempaa. Ei oo kiva raahautua neidin perässä pitkin hallia pienten pentujen juostessa alta pois


Jos sitä korvaa ei olis ollut, tuo narttu olis todennäkösesti jäänyt istumaan kankulleen kehän laidalle Vuorinen on minustakin hyvä tuomari, juuri siksi että uskaltaa kirjoittaa siihen arvosteluun muutakin kuin ERIn, jos koira ei sitä ansaitse. ERI Vuoriselta on todellakin ERI.


Voi, mä haluan sen ranskanpullan Vaikka ei totteliskaan käskyjä Se sopis tähän lauman jatkoks niin hyvin.

Tuli tuolla iltalenkillä taas mieleen, että annatteko te koiranne murista, rähjätä ja uhota toisille koirille hihnassa? Täällä asuu useita, jotka eivät edes yritä poistaa tuota käytöstä koiraltaan. Pahin on yks keski-ikäinen nainen, joka kulkee göötin kanssa. Kun se näkee isomman koiran, se alkaa jo pitkältä matalan murinan ja kohdalla aloittaa haukkumisen. Eilen tuli mua ja Helmiä vastaan ja meidän kaunis ohitus olikin sitten vain haave Helmi yritti kaikin tavoin päästä tuon puhisevan ja räksyttävän koiran luo ja minä roikuin sen korvissa, kun en muuta keksinyt.

Se, mikä mua tuossa naisessa ärsyttää, on että hän ei edes kiellä koiraansa Koira vaan rähjää siellä pitkän remmin päässä ja nainen tarpoo eteenpäin ja puhuu puhelimeen ! Ei edes päätään käännä. Kyllä teki mieli päästää Helmi siihen ja katsoa, joko alkaa pää kääntymään...

Mä olen vähän mietiskelly noiden meijän "vahtikoirien" kohdalla, että jos kovin alan kieltää haukkumista, ottaako ne sen niin, että mä yhdyn kuoroon ja oikeen siis kannustan niitä haukkumaan. Ohituksissa koitan ottaa kontaktia ennen kohtaamisia, ja yleensä ohitukset onnistuu siten hyvin. Paitsi jos vastapuoli haukkuu, menee ohitus meillä huomattavasti jännemmäksi, ja jos me ollaan isolla porukalla liikkeellä ei Ulpu saa haukkua katkeamaan millään. (tokikaan en puhu puhelimessa silti...)

Meillä jätkät pomppii ohituksissa takajaloillaan kun kengurut. Osaavat kyllä pitää (yleensä) naamansa kiinni, mutta jos haukkuvat, niin Remun tuntien se koittaa komentaa toista juoksemaan. Siis vähän sama ilmiö on kun se joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan (omasta mielestään siis) ruokaa tai herkkua niin se haukahtaa ihan samalla tavalla. Mä oon tulkannu sen vähän semmoseks "hoputtamis haukunnaks" eli ohituksessakin tavallaan ilmasee, että kiva kun nähdään, mitäs tässä odotellaan, lähetään ravaamaan, susta tuli just mun uu paras juoksukaveri

Juusolla taas on mun mielestä ihan selvästi tarve päästä haukkumaan ekana. Esim. appivanhempien norjanharmaata se pelkäs aluks kun se haukkua räkytti Juusoa kun ei päässy tutustumaan lähempää. Sitten joku kerta kun mentiin appilaan ja päästin Juuson autosta, niin se ensi töikseen haukahti pari kertaa, ihan kun se olis tvalaan halunnu työntää harmaalle "luun kurkkuun". Ei siinä mitään, harmaa ei sanonu mitään takas, eikä oo sen koommin haukkunu Juusoa (ovat tosin nähneet pari, kolme kertaa tuon jälkeen).

Jeps, nyt on Sissin muroilla astia, sain kaupan päälle kun ostin uuden murosäkin saas nähdä kuinka toimii, mutta ainakin siitä on paljon helpompi ottaa muroja kuin tuolta ison säkin pohjalta... Olisi vain voinut olla nätimpi mutta eihän lahjahevosen suuhun saa katsoa

^Juu on parempi olla kurkkimatta sinne lahjahevosen suuhun

Meillä on tuo koiranruokasaavi samassa ulkorakennuksessa kuin koirien kopit. Se on viileä ja kuiva paikka kesät talvet, joten se varmaankin edesauttaa tuota ruokien säilymistä.

Hugis Kyllä mä komennan Bonoa jos se alkaa murisemaan vastaan tulevalle koiralle.. Nyt se on nimittäin fiffannut sen että se voi antaa takas noille muutamille jotka sille on aina uhonneet.. En tykkää myöskään yhtään kun moni ei reagoi mitenkään oman koiransa käytökseen, saatika sitten komentais niitä olemaan hiljaa..

Antavat vaan louskuttaa minkä leuvoiltaan ehtivät.. Sehän provosoin ilman muuta vastaan tulevaa koiraa.. ja taas ovat omat opit valuneet hukkaan..

Tässäkin kohtaan vois ottaa sen kontaktin ja antaa sen namipalan, jos ei viitsi komentamaan alkaa..
Mä en ole muuten käyttänyt palkkapussia enään aikoihin.. Silloin pentuna sitä tuli joka kerta annettua kun tuli käskystä luokse.. ja jätin sitten pikku hiljaa palkkiot antamatta, kun mun mielestä koiran tulee totella ilman noita palkkojakin..

smäläri Mulla on kyllä muistikuva että olet joskus keronut tuosta.. Tosi kauheata menettää koira noin nuorena..

^Olen mä testannut toki myös tuon kieltämisen. Sillä ei vaan ole mitään vaikutusta, sanonko mä ei vai enkö sano. Siksipä koitankin varautua tilanteisiin jo etukäteen. Ja kahdestaan jos mennään, ei ongelmaa ole. Mutta jos ollan suurella porukalla, se on ihan sama sanonko Ulpulle jotain vai enkö, korvat on päässä vaan koristeena.

Meillä on toiminut tuossa ohitusongelmassa vanhan kunnon lihapulla Kun jaksaa tarjota sitä sitkeesti koiralle ja liittää siihen pikkuhiljaa käskysanan (Hugolla se on 'ohi'), kohta voi jo vähentää lihapullien määrää. Jossain vaiheessa meidän Hugo alkoi tarjota kontaktia ohitustilanteissa automaattisesti, mutta sitten mä laiskistuin ja nyt tulee jo taas ajoittaista remuamista ohitustilanteissa. Onneks tiedän, millä homman saa haltuun, joten harjoitukset on alettu alusta.

^Jep, vanha kunnon lihapulla ollut meilläkin käytössä. Vielä kun sais sen pullan tehokkaammaks ku porukan tyhmyyden tiivistymisen.

Meillä meni eilen yksi ohitus melko mallikkaasti. Juuso ei välittäny vastaantulevasta suomen pystiksestä laisinkaan ja Remukin pomppi tavallista vähemmän ja vastasi pystiksen haukahdukseen yhdellä napakalla haukahduksella. Ei kiinnittänyt sen enmpi pystikseen huomiota ja jatkoi matkaa eteen päin, yleensä kun kävelee vielä muutaman metrin takaperin ja koittaa päästä perään.













Ja kaikesta kiitos miehelle, joka käveli n. 15 metriä meidän edellä, pizza-laatikko käsissään

^ pizza sentään tehosi, hyvä!
Meillä on myös ohitusriekkuminen ollut ongelmana, ei tosin haukkuminen vaan silkasta ilosta hyppiminen. Nyt menee jo monta ohitusta hyvin, mutta sitten taas unohtaa koko jutun ja taas alkaa. Minä kyllä väistän, pelkästä laiskuudesta vaihdan toiselle puolen tai menen jotain muuta kautta, jos näen koirakon tulevan. Paljon helpompaa ja juu juu, tiedetään; se on vain ongelman kiertämistä. Kunhan tuo nyt muutenkin hieman rauhoittuu, lopeta tuon väistelynkin. Tosin vähän täällä tulee koiria vastaan, Helsingissä onkin hankalampaa.