Niinpä. Uskomaton on ihmisen sietokyky, kun kyseessä on lemmikki. Just sen hetken, kun näkee tuhot riipaisee ja lujasti (vahingoista riippuen), mutta kun siirtää katseensa siihen tuhoajaan, niin heti on jo parempi olo .

Mitenkä mä olen käsittänyt, että nippusiteillä tarkoitetaan niitä, joiden avulla muovipussien suut suljetaan. Väännetään vaan päät yhteen ja aukaistaan kiertämällä päät toiseen suuntaan. Elikkäs niitä ei tartte varsinaisesti solmia umpisolmuun tai rusetille. Mutta eiköhän joku sulle siitä kerro, kun mulla on aina ainoastaan vaan sellaiset mutu- tuntumat asioihin .

Pitää katkaista, mutta niitä saa muutamalla eurolla ison pussin. Eihän ovea tartte sulkea, kun sä oot kotona eli pussi riittää pitkään. Jossain kohtaa koira (ehkä) lopettaa tuloksettoman oven availun yrityksen



Alareunasta avaaminen ei ole yhtään hankalaa, kysy vaikka Helmiltä Ja kun sen kerran oppii, sen myös osaa, senkin todistaa meidän Helmi. Eli osta niitä nippusiteitä vaan, ainakin ensiavuks.

Myydäänhän niitä semmosia "lapsilukkoja" kaapinoviin, mutta eivät kyllä ole koiran hampaiden kestäviä kapistuksia

Onkos kahvat ihan semmoset "perusmallit, tyyliin l____l ?
Vai sattuisko nniiten päissä olemaan vielä jotkut jatkeet, tyyliin _l____l_ ?

Meillä on eteisen vaatekaapin kahvoissa tommoset "jatkeet" ja estin muksuilta kaapille pääsyn kiepauttamalla hiuspampulan kahvojen ympärille.

Jestas noita noita "Turnereita" Sanokaahan nyt koirillenne että menevät vaihtoon Hobby-Haliin jos eivät ala olemaan ihmisiksi.. Ukko aina puhuu hobbis vaihdosta jos ei kaikki mene niin kuin pitää.. jopa koirat on sitä uskoneet..

Mä voi vain nähdä noi teidän tuhon jäljet ja ei varmaan naurattanut yhtään.. Nippusiteiden käyttö on meilläkin pop, mutta aivan eri syistä.. Ukko kun niiyä kantaa töistä ja käyttää niitä milloin mihinkin, ja ne on ihan käteviä kun pysyvät paikallaan kun ne on laitettu ja helppo katkaista kun haluu sen veks..

Toi mitä sinä abc tarkoitit on niitä pakastepussin ja pullapussin sulkijoita ja eivät ole nippusiteitä..

Jahas, taas kerran mulla sivistyksen suhteen suuri aukko . Jos olisin eilen kuollut, niin toikaan asia ei ois mulle valjennut. Jotenkin vain yhdistin noihin pussin sulkijoihin...

Voi, mikä pettymys herätä tähän aamuun ton ilman suhteen. Eilen oli niin kaunis, kirkas ja aurinkoinen päivä ja nyt taas harmaan ankeata näkyvissä.
Olis vain jatkanut kaunista ilmaa, se ois helpottanut mussa vallitsevaa jännitystilaa. Mulla on huomen aamulla kaupunkiin meno ja jännittää taas lähtö, kun ei oo privaatti kyytiä. Mitenkä mä selviän matkalippujen leimailuista jne. Päivämääränkin olen ehtinyt tänä aamuna jo kahdesti tarkistaa, että varmasti on meno huomisaamuna eikä tänään. Kaiken maalman jännittämisiä sitä ihminen kontolleen saakin.

Joo, pitänee sitten hankkia niitä nippusiteitä... Eteisessä on toinenkin kaappipari, josta toisesta kaapista löytyy mm. mun käsilaukut ja toinen on siivouskaappi, missä on tietysti kaikkea pientä kivaa...

wiputar, ihan peruskahvat ilman jatkeita - sun vinkki olisi varmaan muuten ollut tähänkin ihan toimiva. Kengännauhat ovat liian houkuttelevat, mutta hiuspampula jo paljon huomaamattomampi.

Hei, tehdäänpä niksi-topic - mulle tuli heti yksi juuri kuulemani loistovinkki mieleen...

Mä uhkailen joko pelkällä paluulipulla Eestiin ja vakavemmassa rikkeessä uhkaan myydä mustalaisille eurolla

Jestas nyt menee liian halvalla, johan sulta menee katu uskottavuus.. Pyydä nyt edes kymppi..

abc Kyllähän pieni jännitys on aina poikaa.. Turhaan mäkin aina hermoilen kun menen johonkin "uuteen" paikkaan sit kuitenkin kaikki menee ihan hyvin olen jopa päässyt joka kerta eksymättä perille..

Mun vastaus kuuluis varmaankin niksijuttuihin, mutta kun ei oo varmaa tietoa, että tepsiskö, niin kerrottakoonpa tässä. Jos noi mainitut uhkailut ei tepsi, niin kokeilepas sanoa lähettäväs abc:n luokse . Yks kaukainen ystävär aikanaan kirjoitti mulle, että hän selvisi lapsen kiukutteluista sillä, että uhkasi lähettää lapsensa mun luo . Tarua vai totta uhkailut, mutta yhtä kaikki, kokeilla kannattaa .


Kyllä minäkin uskon, että perille osaan, mutta riivatun matkakortit ja metrot... ja ne eivät ole mulle PIENTÄ jännitystä. Vielä itse tilasin ajan tarkastukseen, vaikka olisin voinut kutsun jättää huomioimattakin. Sain kutsun mammografiaan. Tää on viimeisin joukkotarkastus, mihin pääsen, ellei mun aikanani rukata noita ikärajoja korkeammaksi. Ja siinä mielessä olen periatteen naisia, että jos noihin yhteistarkastuksiin saa kutsun, niin niihin menen, etteivät niitä lopeta asiakaspulan takia.

Tein ajanvarauksen netin kautta ja sekin oli taas sarjassa niitä uusia asioita, joita en ollut koskaan kokeillut tai edes tiedostanut, että niinkin voi joissain tapauksissa tehdä .

Onnea mammografiaan.. Sä meen varmaan Bulevardille.. Matkakortti on ihan iisi juttu.. Mä ostan aina arvoa ja jos kuljen täällä Espoon sisällä niin lykkään kortin vaan keskelle lukijaa ja samalla painan ykköstä, se piippaa ja veloittaa matkan ja jos menen hesaan painan kakkosta.. Kuukausikortiahan vaan vilautetaan ilman painamisia..

Mä en ole koskaan varannut aikaa netissä, olen viellä luottanut tuohon puhelimeen..

Onni on...

...yli vuosikkaat ruttuturvat.

Vitsi me ollaan päästy vähällä. Irma on nyt kohta tuhonnut yhden kulman koirien viltistä. Viime aikoina ei mitään muita tuhoja. Ja jottei mee vallan kehuskeluks, voin lohduttaa, että kissan tuhotyölista on pitkä. Ja näkyvä.

Miksi tämäKÄÄN ei päde meidän Helmiin ? Mitä ihmettä mä teen väärin, kertokaa... Vai onkohan se vaan niin, että nämä toteuttaa sitä Täystuhon mainettaan täysin rinnoin koko elämänsä Laitanko tämänkin havainnon pentukansioon? Saattaa jäädä pennunostajat vähiin...

No jo on aikuisilla halvat huvit!
tossa viitisen minuuttia sitten kuulu auton tööttäilyä ihan: tööt-tööt-tööt-tööt-tööt-töööt-töööt-töö-tööt-tööööt-töööt-töööööt-tööt-tööt-töööt-....
Aluks luulin tulevan telkasta, mutta kun se vaan jatku ja jatku niin tajusin sen tulevan ulkoa.
Kiiruhdin olkkarin ikkunalle niin eikös siellä hopeinen Audi ollu just peruuttamassa kääntyäkseen ympäri ja huristeli hirveetä kyytiä pois

^ Hulluilla on halvat huvit, mut idiooteilla ilmaiset..

Tai sit joku halus kiinnittää sun huomion.. sä olit vaan niin hidas, etkä mennyt heti kattomaan kuka siellä tööttää..

Hugis Helmi on Helmi, sun pitäis tehdä ihan päin vastoin jos se vaikka auttais.. elikkä et huomioi sitä ollenkaan.. Jos tekee jotain tuhoja käännät sille selkäsi, et toru sitä etkä kommentoi millään tavalla, olet kuin se olisi ilmaa.. Toisilla tämä auttaa..

^Eiks toi oo vähän vaikeeta, jos tuhotyöt tehdään mamman poissa ollessa?

Hugis, ei sille voi mitään, mutta jollekkin se säännön vahvistava poikkeus on osuttava. Helmi on aika spesiaali muutenkin, ei voi olettaa, että tämä tuhoomis juttukaan toimis niin kuin yleensä. Se taitaa olla vaan niin, että sun on sopeuduttava.

Hugis, kun niitä pentuja alat joskus kaupata, niin kutsu pennunostajat pitkälle visiitille ja laita Hempuke syliin ja Turner pyörimään. Jos vielä sen jälkeen ovat vakuuttuneita, että tämä on heidän rotunsa, niin sitten ovat jo oikealla asialla. Harvalla kasvattajalla on noin hyvää pennunostajatestiä omasta takaa kuin sulla.

Sepäs toimii kuitenkin.. kun menet kotiin niin koira odottaa sun huomiota, kun odottaa toruja, ja sä et sitten torukkaan etkä huomioi sitä millään tavalla, on tavallaan mennyt hukkaan koko homma..

No mä en kyllä usko, että koira odottaa toruja. Tuskin edes muistaa/tajuaa tehneensä väärin.

e: En siis usko koiran yhdistävän sitä tuhotyötä mamman kotiin paluuseen mitenkään.

Mä oon kyllä monta kertaa huomannut että koira tietää tehneesä väärin.. Edelliset koiratkin kun olivat jotain tehneet, ne ei tulleet edes ovelle vastaan vaan olivat piilossa, ja kurkkivat sieltä.. Jos sanoit jotain tuli mielin kielin luo ja oli sen näköinen että mitään oo tehnyt..

Oon mä Bonollekin näyttänyt eteisen tuolin jalkaa kotiin tullessani, mitä se pentuna kalus ja se meni heti nolon näköiseksi ja peruutti pois, sanoin että en mä tunne noin tyhmää koiraa, sen jälkeen välittänyt siitä vaikka se yritti kuinka kiinnittää mun huomiota.. Eikä se ole sen jälkeen niihin koskenut.

Varmaan riippuu rodusta, kuinka mielyttämisen haluisia ovat..

Hugikselle, anna Helmin olla Helmi . Mutta tietty, jos muutoksia jotain tahdot, niin voisit vaikka muuttaa jotain oman lähtötapasi kanssa, joko sanoin tai teoin. Jokainen koira on yksilö ja niiden kanssa on ne omat niksinsä löydettävä.

Kerran eräs naapuri oli sakemanninsa kanssa "pulassa" aina, kun hän lähti lähikauppaan ruokaostokselle. Koira suorastaan huusi ja ulvoi koko ajan, kun omistaja valmistautui kaupalle. Samaa mekkalaa ei pitänyt silloin, kun omistaja oli lähdössä luennoille yliopistoon. Talossa oli huonot äänieristeet ja pistin merkille, että likka puheli koiralle aivan eri tavoin kauppaan valmistautuessaan mitä luennoille mennessään. Koirat osaa melko hyvin yhdistää asioita ja reagoivat niiden kautta.

Ja kotona mulla on toisenlainen esimerkki. Koira joka kauppareissullani (20min.) ehtii repiä lehtiä lattialle, pureskella kyniä, jos on yltänyt pöydältä sellaisen ottamaan, pureskelee kaktustani, mutta ei tee yhtään mitään, kun olen kauemmin aikaa kotoolta poissa. Olenkin miettinyt, että mistä se hiffaa, että meen vain kaupalle, kun lähtö toimenpiteeni ja vaatteet ovat aina samat kaupalle tai muualle mennessä. Mitään sen suurempaa havaintoa en ole tehnyt kuin sen, että kun lähden pidemmille asioille, niin silloin otan myös pikkuriikkisen olkalaukun, mihin saan rillit ja muut tilpehöörit mahtumaan. Ja nähtävästi tuo olkalaukku on se, mikä kertoo Miralle, etten ihan hetkeen takaisin tule. Muita syitä en ole itse keksinyt.

Eli tänäänkin se oli taas mitään tekemätön poissaollessani, vaikken muistanut edes kaktuksiani korkeammalle nostaa, kun lähdin kaupungin keskustaan asti asioille.

Mutta koska tää ketju on valittamista varten, niin kyllähän sitäkin on . Hiivatin, hiivatti, kun en nyt tiedä syyttäisinkö koiraa vai itseäni, mutta mun sormustin on kadonnut. Jo eilis iltapäivän sitä etsiskelin. Osaanhan toki neuloa ilman sormustintakin, mutta mä en vain tykkää siitä, että multa katoaa kamat (pienetkään) niin, etten tiedä minne ne ovat joutuneet.

Ei nuo koirat tosiaan mitän tyhmiä ole. Ei meillä tulla vastaan lainkaan, jos olen pahalla päällä töistä tultua. Viltiltä kattellaan sen näkösenä, että elä akka kiukkua, vaikken olis sanonu sanaakaan. Mutta annas olla sitä hyppimistä ja riekkumista, kun normaali mielentilassa tulen kotia. Kyllä nuo lukee mua kuin avointa kirjaa, ois mun mielestä vähän reilumpaa, jos noita koiriakin vois vaan lukea niin.

No, meidän Helmihän on jo huomattavasti "parempi" juuri tuon huomioimattomuuden takia. En mä ole sitä koskaan kotiin tullessa torunut, ei se kuitenkaan auta seuraavaa kertaa varten (kokemusta on kahden rutun verran ) Tuhoaminen loppuu, kun se loppuu. Hugollakin loppui kuin seinään, ihan kun joku olis kääntänyt yön aikana on-katkaisimen off-asentoon. Mä olen rotuni valinnut ja tiennyt jo lähtökuopissa, että remonttia saattaa tulla enemmän kuin keskivertokoiran kanssa. So what, ne on joka tapauksessa ihania ja ennen kaikkea - ne on MUN, yksin MUN

Tuo huomioimattomuus otti kyllä vähän koville siinä kohtaa, kun Helmi repi untuvapeittoa mun vieressä, kun istuin koneella ja näin sen koko ajan silmäkulmasta Silloin ei auttanut muu kuin mennä viileesti tupakalle...

Huh.. Oli varmaan tilanne.. Mä olen kyllä ensin kommentoinut lujalla äänellä, AI AI AI ja otan pois pureskelun kohteen, ja sanon kuka oli tyhmä taas.. sitä ai aia sanaa Bono uskoo ja menee ihan noloksi.. sen jälkeen en huomioi sitten koiraa vähään aikaan..

^ Meillä kun Helmi on ylihuomionkipeä, sille on ihan sama, saako se positiivista vai negatiivista huomiota. Jos se ei muuten mun huomiota saa, se alkaa tehdä näitä kiellettyjä asioita. Siinä ei auta mikään. Jos kiellän ja otan kielletyn tavaran pois sen suusta ja palaan esim. koneelle, se käy hakemassa sen tavaran välittömästi uudestaan. Ihan kuin sen mielestä se olis kivakin leikki. Jos otan niskasta tai poskesta, se alkaa vaan pomppimaan leikkipomppuja. Tuohon yksilöön ei normaalimetodit tehoa. Mun siis täytyy viedä siltä pois se, mitä se eniten haluaa, eli se huomio. Se on ainut, mikä toimii. Ehkä tuo Helmin keskimääräistä kovempi kallo myös vaikuttaa tähän asiaan

Vaan Helmi on Helmi ja olkoon niin. Mitä pari peittoa ja tusina tyynyjä ja pyyhkeitä on sen rinnalla, että se antaa mulle joka aamu aamupusun Ei yhtään mitään

Meillä jätkät tietää että mamma on tosissaan kun päästän semmosen oikein murahtavan "Ja nyt prrrrrrrrrrkele loppuu!" Sillon loppuu urpoilut kun seinään ja kumpikin painelee suorinta tietä makkariin odottamaan mysrkyn laantumista
Nuo ei kyllä onneks huomiota hae tuhojen kautta vaan ihan suoraan syliin änkeämällä

Niinpä.. Helmi on Helmi ja ei se siitä muuksikaan muutu.. Ihana toi pusuttelu.. Helmi taitaakin tietää etä sillä saa kaiken anteeksi.. on se vaan niin ovela mussukka..

wiputar meillä myös toi voimasanan käyttö on nykyisin sellainen että jo muu ei tehoa niin kovalla äänellä per**le auttaa.. ei edes hiljaa sanottuna tehoa vaan pitää olla pontta siinäkin että oot tosissas..

Voi Siiriä, yhä vaan haluaa pitää itsensä Top ensimmäisenä ja emännälle käy kalliiksi. Kenkien syönti on kyllä kurjaa, siitä kilahtaa aikas äkkiä minäkin.

Meillä eilinen meni hyvin, ainoastaan rairuoho sai taas kuusi kertaa kyytiä. Oikea vuoden uhma, kiellosta huolimatta Onyx meni ja pudotti aina vaan uudestaan. Ruohostahan ei ole muuta kuin multainen möykky jäljellä, mutta periksi ei anneta. Loppuihan se sitten, tänään saanut aamuna olla ruohoparka rauhassa. Kohta pitäisi kukkien siemenet kylvää, pahaa pelkään, ettei onnistu tänä vuonna ollenkaan.

Koska tämä on vatutusketju, pitää mainita että viikko on ollut aikas syvältä. Ei jaksa nettiinkään kirjoitella.

Onneks Onyxkin osaa noita ei toivottuja tapoja . Mä olen meinannut jo menettää toivoni, ettei mulla vinttaria olisikaan, kun oon teidän muiden vinttareista saanut niin hyvän kuvan .

Toivotaan, että ens viikko, alkaen vaikka jo viikonlopusta, alkaisi tuntumaan valoisammalta s-mllle. Joskus vain on niin, että on ne matalapaineetkin koettava. Mutta kun sellainen olotila helpottaa, niin aaah miten auvoista onkaan herätä parempaan aamuun .

Osaahan nämä vintitkin ainakin nuorena kaikenlaista kivaa puuhata. Onneksi rauhoittuvat jo aikaisessa vaiheessa, Camu on ollut kaikista kiltein. Nytkin se tulee heti kertomaan, jos Onyx touhuaa sen mielestä jotain laitonta. Meidän poliisi, joskus jopa liiankin virkaintoinen
Onko Mira nyt keksinyt jotain uusia juttuja?

Toivotaan, että tulisi tuo autuas olotila vähän äkkiä, eipä vielä näy, mutta sitä odotellessa..

eikä tämäkään suju

Siis aikaisessa vaiheessa. Mä olen aatellut, että Mira rauhoittuis vielä reilusti ja aikaa olen ajatellut antaa sellainen pari-kolme vuotta lisää . Eli oonkohan normittanut aikaisen melko myöhäiseen?

Ihan oikeasti, niin kyllä tää kotona olo sujuu jo hyvin (kaktuksista ja mun pers sellaisena olemisista huolimatta), mutta tuolla ulkona... Mutta olen mä jo oppinut ymmärtämään sitä sen vertaa, etten jaksa aina saada hepuleita sen kanssa. Mä olen kerta kaikkisesti vain tajunnut sen, että whippet ei ole koira vaan se on vinttari.

Täytyy samantien tulla lisäämään just tapahtunutta. Annoin Miralle ruokakupin annoksineen. Itse menin partsille siksi hetkeksi, kun toinen söi. Tulin takaisin, ruoka oli syöty ja mistä löytyikään sen kuono . Toisessa nurkkauksessa olevasta kaktuspurkin mullastapa tietenkin . Koirat oppii viimeistään toisesta kerrasta, kun sanotaan, että mun kukkapurkkeihin EI kajota, mutta whippetille asia ei mene perille puolessatoista vuodessakaan . Ja tää on ollut mulle kova pala hyväksyä, ettei mun sanomisiani olla huomioitu niinkuin pitäis .

^ Vinttikoirat on vaan katsos niin wiksuja
Heti kun silmä välttää, ne on puuhailemassa kiellettyjen hedelmien parissa

Meillä Remu koittaa joskus nousta kurkkaamaan, josko ruokapöydällä olis jotain. Mutta, mullapa onkii silmät selässä ja HARVOIN sen metsästysreissut tuottaa tulosta. Sillä kun on tapana jolkotella muualle saaliinsa kanssa ja siinä vaiheessa (viimestään) jää nalkkiin

abc, niin tosiaan ulkona! Mikä lenkki äskenkin meillä, huh. Hyppi, veti, haisteli ihmisten peppuja, rimpuili muiden koirien perään ja vielä yritti määrätä suunnan. Ei siis mitään kontrollia, sen kuulolaitekin oli pois päältä ja vajosi vauvakoiran tasolle. Onneksi on kokemusta isoista koirista. Pärjäsinhän sen kanssa, ei silti, mutta vähänkö vatuttaa tuollainen käytös. Sitten taas menee pitkään kuin enkeli, siksi ei viitsisi enää näitä kakarajuttuja.

Juuh, meillä myös meni tän päivän lenkki vähän penkin alle...
Remu riuhto remelissä kun kaistapää ja kun kerin sen sitten ihan likelle niin eikös se onnistunu jättämään takatassunsa mun kengän alle. Ja jäipähän toinen etutassukin sitten vähän myöhemmin . Ja huutohan oli ihan kamala, vaikka ei sikaa missään tapettukaan

joskus vaan pitäis kuunnella toisia eikä olla niin itepäinen. Tiivistelmä: töissä rankka viikko, liian lyhyt muisti joidenkin asioiden kohdalla, nuorempi koira on ottanut valikoivan kuulon käyttöön, päänsärkyä, polvi jo hieman paremmassa kunnossa, mutta näitä sattuu välillä

Kivaa olla TÖISSÄ.. No ei se nyt niin kauheesti potuta kun ulkona sataa taas räntää..

wiputar Meillä sama juttu jos otan Bonon viereen seuraamaan niin sen pitää sitten liioitella ja kävellä niin kiinni mun polvessa että meidän jalat aina sotkeutuu ja saan koko ajan varoa etten astu sen tassuille, kun sekin osaa huutaa aika kovaa jos näin tapahtuu..

Miksi tota lunta satelee kun ei enään tavii sataa.. Mä haluun kauniin kevään äkkiä tänne ja lisää lämpöä.. pliis.

^ Lunta??
Kuis teilä semmosta on? Meillä sato pe-ma joka päivä, viime yönä tuli myös vähän. Mutta nyt, nyt paistaa aurinko

Alkoi se arska täälläkin paistamaan ja tosi kirkkaasti.. Kummasti piristi mieltä..

Noh, näköjään tuo surullinen rottweiler-tapaus on taas lisännyt koirapelkoa kansalaisten keskuudessa Olin päivällä Helmin kanssa kävelyllä, kun meidän ohi ajoi pappa pyörällä. Helmi haisteli rauhassa penkkaa, mutta tuo pappa päätti kommentoida mulle mun koiravalintaa sanoin: "Tuollaisia koiria ei tartte pitää, jotka tappaa ihmisiä!" Mulla loksahti suu auki, en kyennyt hetkeen löytämään minkäänlaisia sanoja. Vielä ylittäessään katua meidän lähellä tuo "herrasmies" mumisi mulle jotain, mistä en saanut selvää. Kyllä tuli paha mieli, vaikka ei varmaan pitäis välittää

Hugis, Hommaat tommosen kommenttipanssarikyltin. Ainakin henkisen. Mä olen ilmeisesti melkein immuuni noille jo, kun isä on vähän tota sorttia, ja työnantaja kans. Joskus muutaman kommentin kuullu. Eihän ne voi tietää mistä jää paitsi, kun niillä ei ole tällasia kultasia ruttuja.

Nyt pitää vaan meijän suurien koirien omistajien muistaa olla provosoitumatta. Ja pitää muistaa kytkeä koirat, ellei nyt sit oo jossain hirven persuksis, missä ei oo muita.

^ Nimenomaan. Täytyy yrittää itse käyttäytyä fiksummin kuin nämä kommentoijat. Olisinhan toki voinut sanoa, että enemmän ne ihmiset ihmisiä tappaa kuin koirat, mutta en sitten viitsinyt. Muutenkin olen koirieni kanssa ennemmin ylivarovainen kuin vähääkään huoleton. En halua lisätä kenenkään pelkoa/vihaa yhtään.

SE LÖYTYI TÄNÄÄN , se sormustin. Ja ehdottomasti syytän sen katoamisesta koiraa .Ei ole mun tapaistani heitellä tavaroita "ympäri ämpäri" lattioita, mutta Miran jäljiltä saan kontata joka päivä jotain etsimässä. Yleensä luut ja lelut löytyy huonekalujen alta, mistä se ei saa niitä itse otettua. Sormustin löytyi tv-tason takaalta piuhojen joukosta.

^ Käänteinen noutaja - onko se sillon hukkaaja?!
Mutta hyvä että oli tallessa Täällä on hukassa yks piuha eikä pääse edes syyttämään koiraa ku ei ole aikoihin täällä ollut...

Tallinkin matkavaraus ottaa päähän.
Saatiin ukon vanhemmilta risteilylahjakortti, rupesinpa sitten varailemaan tuota risteilyä ja naputtelin aikani numeroita automaattiin kun se kyseli että minkämoista palvelua olen vailla. Ja kun valitsin että haluan suomenkielistä palvelua niin oletin sitä myös saavani, mutta puhelimeen vastasi huonosti suomea puhuva naisihminen. Hän sitten onnistui laittamaan meidän lähtökuukauden väärin ja jouduin soittamaan uudelleen jolloin asian sain korjattua. Mutta onnistuivat kuitenkin vieläkin laittamaan auton rekisterinumeron väärin (tarkoituksena oli että otetaan auto laivaan).
Sitä en jaksanut heti ruveta oikomaan ja nyt soitin sitten ja peruutin koko autopaikan kun huomattiin että eihän autoa saa Tallinnassa noin lyhyellä reissulla ulos laivasta joten eipä sitä kannata ottaa mukaan ollenkaan.

Muuten tuo soittelu ei haittaa, en minä puhelinta pelkää, mutta kun tuntuu että haluaisi tuommoiset asiat kerralla järjestykseen ja kun kerta kysytään että halutaanko suomenkielistä palvelua niin silloin palvelun pitäisi mielestäni olla suomenkielistä eikä vain sinnepäin. Eikä tuo ihan halvaksi tule soitella kerta toisensa jälkeen ja oikoa väärinymmärryksiä.
Muuten nuo ihmiset tuolla paikassa olivat oikein mukavia ja ystävällisiä, siitä heitä ei voi moittia.

Olipa sekava sepustus

Miksi mä aina ihastun kaikkeen kalliiseen... Mä kävin keskustassa jumpassa ja päätin käydä Sokoksella kun siellä 3+1-päivät. Olin nähnyt että siellä on kivannäköiset mustat kengät tarjouksessa 19,90€. Ne oli ihan ok, siihen asti kun näin hyllyssä Clarksin kengät, jotka maksoi S-korttitarjouksessakin 74,90€. Mä rakastuin niihin, enkä voinut sitten ottaa kumpiakaan kun ei tili antanut kalliimmille myöden...

Pitäisiköhän käydä palkkapäivänä uudestaan? Mä kuitenkin ostin eilen Lildlistä ulkoilutakin mun ja Siirin ulkoiluihin 9,90€, niin eikö ole lupa ostaa kallimmat kengät?! Ja laatukengät kestää kauemmin, ja on hyvät jaloille, ja...

Sanokaa ny mulle, että 15 v. kissa on parempi lopettaa, ku ettiä uutta kotia. Ei löydy paikkaa. Ne pari pontetiaalistakin pitää kissaa liian vanhana. Ja aika rupee loppumaan kodin etsinnässä. Ja mä en vaan voi hyväksyä sitä, että terve kissa lopetetaan ihan kepeesti vaan.

Ompas ilkeä tilanne.. En minäkään kyllä vois tervettä kissaa viedä piikille..

Miehen veli ja hänen avovaimonsa ottivat kaksi kissaa itsellensä 15 ja 16 vuotista, kun naisen tytär ei niitä voinut ottaa uuteen kotiin, kun siellä oli saksanpaimenkoira joka vihasi kissoja, ja nyt nämä kissä täyttävät 17 ja 18 vuotta ovat äiti ja tytär ja tosi hyvässä kunnossa ovat molemmat.

Toivottavasti löydät kissalle jostain hyvän kodin jossa se sais viettää eläkepäiviään..

Ikävä tilanne sannukalla.
Kurjaahan se olisi tervettä kissaa lopettaa, mutta jos aika uuden kodin etsintään alkaa loppua niin ainakin minusta olisi ehkä parempi lopettaa kissa jos sitä hyvää kotia ei löydy, kuin antaa se johonkin missä siitä ei välttämättä pidetäkkään niin hyvää huolta.

Mutta toivottavasti kissalle löytyy hyvä paikka jossa se saa viettää leppoisia eläkepäiviä

Työsuhde päättyy suurella todennäköisyydellä heinäkuun lopussa Hirvee hakemusten kirjottelu alkaa taas... Voi pylly.