Olen ihan uusi täällä, joten jos tämä meni ihan pieleen niin

Koira siis on 9 v vanha, puoliksi labbis ja puoliksi schäfer.
Takajalkojen tärinää olen havainnut jo parin vuoden ajan.
Nyt vajaa kuukausi sitten koirasta tuli nuutunut ja sen selkä/niska tuntui aristavan. Lääkäristä kuuri Rimadyliä ja kaikki näyttikin paranevat. Koira oli (kun kaikki näytti normaalilta) muutaman kerran juoksulangassa (valjaissa), ja tilanne paheni taas. Tämän havainnon jälkeen on ulkoilutettu vain valjaissa/taluttimessa ja köpötelty hissukseen pitkin tonttia. Juoksulankaan ei ole tarkoitus laittaa enää lainkaan.
Eläinlääkäriin siis taas. Nyt kuvattiin. Pojalla on tuolla likellä niskaa parissa kohtaa todella ahtaat nikamien välit ja yhdellä kohti jotain kalkkeumaksi oletettua. Nyt kokeillaan kortisonia. Sen jälkeen kuulema neurologille (jos kortisoni ei toimi) ja mahdollinen leikkaus tai sitten lopetus.

Kyselisin nyt muiden kokemuksia, onko kenelläkään jotain vastaavaa? Miten olette toimineet? Minusta tuntuu, että se juoksulangassa olo saattoi katkaista hyvän paranemisen, ja sikäli nuo vaihtoehdot, jos siis kortisoni ei auta, tuntuvat aika radikaaleilta. Tosin kortisonissa on vasta toinen päivä menossa, joten ei tässä tietenkään kannata kirvestä kaivoon vielä viskoa sen suhteen.

Lääkäri nimittäin käytti sanontaa "kun Rimadyl ei ole auttanut" ja minusta siinä mennään vähän metsään. Typerä omistaja siinä muni eikä lääke. Nettiä surffaamalla olen päätellyt, että tämän päätöksenteon ei tarvitsisi olla ihan näin mustavalkoista. Koira on välillä tosi virkeä ja hyväkuntoinen, etenkin ulkona piristyy valtavasti ja menohaluja olisi mutta kun ei sallita koska pitää levätä. Hetkittäin on heikko, nimenomaan pään koholla pitäminen vaikuttaa silloin työläältä. Ja niinä hetkinä sitä sitten saakin todella miettiä, mikä on oikein...

Sakansapäimenkoirilla on aika paljon noita selkä ongelmia. Onko mahdollista että vois jotenkin olla peritty vika? Vai onko ihan iän tuomaa?

Tuolla peräpäässä on varmaan perinnöllisiäkin vaivoja, siellä näkyy kuvissa jotain joka kuulema on tyypillistä schäferille. Poika on rakenteeltaan schäfer mutta naama ja väritys on labbiksen. Niskan osalta lienee ikään liittyvää.

Nyt tuli vielä ongelmaksi ripuli ja siinä verta. Eläinlääkäri antoi ohjeita, Canikur, Attapectin ja maitohappobakteerit on nyt haettu ja yleiskunnon pysyessä kunnossa koiraa ei tarvitse kiikuttaa minnekään. Aamulla oli huonossa hapessa, mutta nyt näyttää taas ihan "normaalilta" ja uloste on hivenen kiinteytynyt + viime ulkoilulla ei verta ollut enää selkeästi havaittavissa. Olo parani havaittavasti heti, kun vatsa saatiin rauhoittumaan. Sain koiran jopa lepäämään muutaman tunnin, kun vatsa ei enää ajanut sitä jatkuvasti jalkeille ja pitänyt levottomana.
Olen lukenut että jotkut saavat Rimadyliä vuosikausia, joten tuskin tuo alle 3 vk:n kuuri sitä kovin pahaa vatsalle teki. Kortisoni tuon sitten ehkä aiheutti (aiheutti minullekin aikoinaan ripulia) tai sitten on saanut jonkun vatsapöpön, joka sekään ei ole poissuljettua, koska toinen koira kärsi samoista vaivoista alkuviikosta (ilman verta tosin). Nyt sitten jännätään tätäkin...

Positiivista on, että niskan osalta näyttää paremmalta, pää kääntyykin aika hyvin ja johan tuo mokoma vetää taluttimessa (ei uskoisi että siitäkin voi olla iloinen, mutta menköön) Tuossa kunnossa sitä on tosin vaikeampi saada lepäämään.

Lähistöllä olevalle koirafysioterapeutille kirjoittelin illalla ja kysyin, voisiko koiran tilannetta jossain vaiheessa parantaa hänen hoidoillaan. Katsotaan, mitä vastaa. Heillä on erilaisia hoitomuotoja käytössä, ja ihan koiran mahdollisia jäljellä olevia elinvuosia silmällä pitäen koitan etsiä apuja - sillä jos leikkaukseen ei päädytä, ei vika niskassa katoa minnekään, ja koitan varmistaa että kaikki mopen hyvinvoinnin eteen tulee sillä saralla tehtyä (ja saa tällä tuttavapiirissä mukavasti lisää pisteitä "hullun kirjoihin" pääsemiseksi kaupan päälle )

Päivitetäänpä tilannetta. Koiruus on syönyt kortisonia, jota ajetaan alas, ja kävi pari kertaa fysioterapiassa. On nyt lähes oireeton. Fysioterapiaa jatketaan tarvittaaessa. Säikähdyksellä päästiin tästä erästä.