Tulipa tällainen aihe mieleen...

Millä tavoin yleensä opetatte koiranne esiintymään?
Harjoitteletteko vain kotosalla vai käytettäkö näyttelyharjoituksissa?
Opetatteko koiran seisomaan vapaasti ja asetellen vai ainoastaan rodun käytännön mukaisesti?
Mihin seikkoihin kiinnitätte huomiota koiria opettaessa?

//muoks//
Eikö junnut opeta itse omia koiriaan esiintymään, kun yhtään vastausta ei ole tullut
//muoks//


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Itse yleensä kotona opetan ruokapalkalla vapaasti seisomaan. Käytän apuna peiliä, josta näen miten koira seisoo ja kun se seisoo hyvin, tulee palkka.
Tämä menetelmä on ainakin noille isommille koirille sopinut hyvin, ovat olleet sen verran ahneita, että koulutus on onnistunut
Kun koira on osannut perusasiat, oon usein tutussa porukassa treenannut. Yleensä tuolloin vasta on liikkumista alettu treenaamaan. Eipä mun koirilla ole kyllä liikkeissä suuria ongelmia ollut, joten seisomista ollaan enemmän treenailtu. Pöytätreeniä pikkukoirien kanssa en ole hirveästi ottanut, sitä ehkä olisi voinut treenata enemmänkin.
Mäykkysen kanssa asettelua ollaan treenailtu ihan lattialla ja lähinnä omistaja siinä harjoitusta tarttee... edelleenkin

Tässä vielä pohdintoja mitä itseltä jää joskus unohduksiin koiria treenattaessa...
Ehkä tuohon vapaasti esittämiseen pitäisi lisäksi vielä hiplailla itekin koiraa, kun se seisoo. Tuomarinhan pitää koiraa saada kokeiltua ja voihan se muodostua ongelmaksi jos koiraan ei ole ikinä koskettu sen seisoessa. Sama purennan katsomissa, pitäisi itse ja pyytää muitakin silloin tällöin kurkkaamaan koiran suuhun.

Mä ainakin olen opettanut täysin ton meidän nuorimmaisen esiintymään.

Ei olla käyty missään treeneissä, vaan oon opettanu tossa pihalla.
Itse olen vähän laiminlyönyt tuota rodunomaista esittämistapaa, eli asetellen esittämistä. Iisalta tulee vaan niin luonnostaan toi vapaasti seisominen! Sitä on tarvinnut oikeastaan vaan vahvistaa.

Kirjotin just toiselle palstalle kuinka opetin Iisan liikkumaan. Tällä tyylillä on opetettu siis Iisa liikkumaan minun edelläni, ryhdikkäästi.

"Meillä Iisan kanssa auttoi kun ruvettiin ottamaan vaan leikin pohjalta. Esim. laitoin sille hihnan kaulaan ja leikin hetken. Sitte taas pienen tauon jälkeen uusi leikki. Sitten pikkuhiljaa rupesin pitämään siitä hihnasta kiinni ja heittämään esim. just palloa eteenpän ja juoksin sitte Iisan perässä. Tämä sai ainakin Iisaan vauhtia koska se luuli että yritän varastaa siltä sen pallon. Sitten rupesin yhdistämään siihen sanan. Eli aina kun pallo lensi ja oltiin lähdössä niin oikein innokas "Mennään!".

Nyt Iisa lähtee kun tykinsuusta kun kuulee sanan "Mennään."! Välillä tehostan tuota kun treenataan näyttelyjuttuja, niin pallon sijasta heitän ruokaa tms. "

Tossa aluksi vaan pitää huolehtia että koira pysyy hanskassa, ettei se lähde mihinkään poukkoilemaan hihna kaulassa.

Tällä hetkellä me keskitytään Iisan kanssa paikallaan pysymiseen vapaasti seisonnassa. Iisa pysyy jo paikallaan jos meen sen sivuille, mutta jos meen taakse niin se rupeaa kääntymään. Eli tämä haasteena seuraavaksi.
Mun mielestä on hienoa kun saa palautetta että "Kylläpä esiintyy hienosti" kun on opettanut itse. Ja jos vaikka joskus sijoittuu kisassa niin se on tosi palkitsevaa!

Toivottavasti vastasin edes vähän topickin alkuperäiseen tarkoitukseen.

Kyllä kouluttaa (ainaki täällä), omat ja vieraatki koirat, muttei oo ollut aikaa vastata vaikka mielenkiintoinen aihe tavallaan onkin.
Eikä aikaa ole nytkään.

No mäpä voisin sitten vaikka kirjottaa, kun olen meidän kummatkin koirat periaattessa esiintymään opettanut.
Alotetaanpa vaikka tosta käppänästä, eli sen kanssa me ollaan ihan vaan harjoteltu kotona. Koira oli jo n. 6 kun aloin sen kanssa harjoittelemaan, eli noin vuosi sitten. Aluks se oli tosi hankala kun liikkeis pakitti ja ku vähän hoikkeli toi on, niin se pitää asetella tietyllä tavalla et näyttää sit edes vähän kääpiösnautserilta.
Mut me tosiaan treenailtiin aluks vaan sillein, et eka leikittiin ja rieuhttiin ja sit mentiin. Nykyään se menee jo ihan reippaasti eteenpäin ja seisoo asettelen. Vapaaseisotus otettiin myöhemmin mukaan ja palkkasin ainakun seiso hyvin. Ja nyt se tosiaan seisoo paremminkin vapaasti, eli sitä käytetään. Ihan kivasti toi siis nykyään esiintyy, mutta vieraiden kans se ei mene. ;/ Muutaman kerran sitä on vieraat koittanu, ja se ei siis suostu esiintymään ja on tosi paljon mun perää, mutta harjotusta vaan.
Ja toi meidän sprinkku-neiti sitten.. Armihan oli jo 5-6kk, kun se meille tuli. Tullessaan se oli jo muutamassa mätsärissä käynyt, mutta esiintyi kyllä aika vallattomasti ja tota seisotusta ollaan harjoteltu. Käytiin me muutaman kerran näyttelyharjotuksissakin, mutta nekin sitten jäi. Armi esiintyy nykyään mielestäni tosi kivasti, kun miettii että ikää on vasta 8kk. Se tykkään esiintyä, ja lähtee mielellään vieraidenkin mukaan. Seisoo nätisti, liikkuu rauhassa. (liikkumista ollaan nyt treenattu, kun siellä näyttelyharjoituksissa alkoi peitsaamaan, eli vauhtia vaan. <:) Tuomarinkin neiti antaa tutkia rauhassa paikallaan seisomalla, ja vapaastikin se seisoo nykyään. Oon kyl tosi tyytyväinen noihin ja Armikin esiintyy kyl paremmin ku monet aikusetkin. (:
Toivottavasti ei menny ihan ohi aiheen..

Vanhemman eli sheltin oon opettanut lähinnä kotosalla. Paikallaolo ei Vilille ollut vaikeaa, eikä seisominenkaan varsinaisesti, mutta kun sen rakenne asettaa vähän rajoituksia touhulle... Joten opetin sen naksuttimella siirtämään toista takajalkaa. Tehtiin tämä vähän avustettuna, eli laitoin pari sormea ihan takajalan varpaiden eteen, jolloin koira siirsi jalkaa taaemmas -> naks, palkka. Vili tajusi idean nopeasti, joten kosketus/käsiliike pois ja siirtyminen pelkkään käskyyn. Asettelemista ollaan silloin joskus junnuaikoina treenailtu vähän, mutta tuo itse itsensä esittäminen on tällä se tapa, joka toimii - näyttää ihan eri koiralta kuin arkiminänsä.

Nuoremman kanssa aloitettiin heti pikkuisena. Keskityttiin lähinnä rauhoittumiseen, eli syötin koiraa kun se pysyi neljällä tassulla paikallaan. Sitten nami hiljalleen kauemmas ja kestoa mukaan. Liikkumista harjoiteltiin tuossa kotipihalla, minä kuljin kävelyä ja pysähdyin aina kun koira lähti laukalle, eli alkuun joka askeleella. Parin päivän lyhyiden treenihetkien jälkeen tuli ahaa-elämys ja sitten päästiiinkin jo juoksemaan kunnolla. Tämän tapauksen kanssa on käyty myös näyttelytreeneissä, joista ensimmäisissä tuntui kuin en olisi koiraa ikinä esittänytkään. Metellä oli sikakivaa, se pomppi kaikkiin ilmansuuntiin ja oli ihan hönttysissään. Nyt siihen on ikä ja treeni tepsinyt, eli osaa olla melko rauhallisesti ja seisoo ihan hyvin vapaasti. Metellä on Viliä kiitollisempi rakenne, joten jalkojen siirtelyyn ei ole niin hirveästi tarvinnut kiinnittää huomiota enkä muutenkaan ole sitä kovin paljon asetellut. Musta on kivempi esittää mahdollisimman vapaasti.

Olen opettanut kaikki koirat Bäksistä lähtien

Alotan ihan niin että näytän namia ja samalla asettelen, jos koira ottaa askelia namin perään sanon "seiso". Kun pentu seisoo pari sekuntia sanon "hyvä" ja annan namin. Vähitellen otan namia pois ja pidän hihnasta kiinni niin että hihna tulee korvien välistä ylös, (alussa siis pidän hihnaa ihan löysästi kaulalla). Sitten pidennän seisomisväliä ja annan palkkaa. Liikkumisen kanssa sama juttu. Ensin hihna löysällä ja kun mennään nätisti tulee palkka. Sitten ajan kanssa otetaan se hihna sieltä korvan alta.

Ihan itse olen opettanut kaikki seisomaan.
Jere ei kylläkään vieläkään osaa kunnolla seistä, jäi treenaaminen vähän kesken, tosin eihän se mikään näyttelykoira olekkaan, jotenkapa ei siinä mielessä sen suuremmin ole haitannut.
Nalle oli varmaankin se vaikein tapaus, ei meinannut oikein ymmärtää ideaa, ja seisoo vieläkin hieman laiskan oloisesti, ei oikein sen lempi juttuja ole ollut, mutta ihan namilla ollaan liikkeellä.

Soma sitten taas. Sen kanssa aloitin ihan pienestä jo. Ensiksi ihan namilla, aluksi kanssa, vähän kuten Saanakin Meten kanssa, kun neljä tassua pysyi maassa tuli palkka. Siitä sitten treenailtiin pikku hiljaa, pariin kertaan käytiin ihan treeneissäkin, mutta sekin sitten jäi. Kun rupesi nuo tassu pysymään paikallaan, rupesin muokkaamaan ihan siirtämällä tassujen paikkaa oikeiksi. Nykyisin tosin Soma seisoo jo ilman mitään siirtelyä, pelkkä käden liike melkeimpä riittää. Liikkeiden opettelua ei oikeastaan kauheasti tarvittu, vain oikea vauhti sekä omistajalle että koiralle piti löytää, muuten tuntui menevän kuin vanhalta tekijältä.
Soman huonoin puoli on varmaan se, että kosketellessa istahtaa, mutta ihan vaan treenin puutetta, myönnettäköön. Ja toisten kanssa esiintyminen on aina välillä ollut kyllä aika hakusessa, että itse sen on aika usein joutunut esittämään, kun ei tunnu menevän niin hyvin muiden kanssa.

Nyt tulee fiksu kysymys !

Jonkin verran on tullut junnukehiäkin katseltua, niin miksi handlereilla on tapana joskus käännöksissä viedä käsi koiran poskelle/leuan alle (isojen koirien kanssa)? Itselle nimittäin tulee tästä vain sellainen mielikuva, että koira ei muuten kääntyisi kunnolla .

Itse ainakin koen tämän paremmaksi tavaksi, jottei koira esim. törmää omiin jalkoihini käännöksissä, ja sehän vain ohjaa koiraa menemään oikeaan suuntaan. Tekeehän jotkut sitä pienillekkin koirille.

Ja hienosti se iita esiintyykin täytyy myöntää Nuoreksi koiraksi hyvin malttaa pysyä aloillaan

Ihan vaan sillä lailla että aina kun koira pysähty lenkillä kattelemaan jonnekkin niin sanoin seiso. Sit vaan otin sen kotipihaan remmiin ja menin sen eteen ja kyllähä se äkkiä oppi sen seiso.
Liikkeet opetin niin, että kädessä oli nami ja sillä sitten vaan vein. Kyllä se siitä oppi. Nyt olen myös huvikseen opettanut Impille asetellen seisomista,ihan vaan pään vaivaksi.

Mä olen myös ihan omin pikku kätösin opettanut molemmat seisomaan.

Gildan kanssa on tehty aika monen askeleen kautta, mutta onneksi on töitä tehty, sillä nyt se osaa seistä asetellen eri tyyleillä ja vapaasti laittaa itse jalkansa oikein Liikkuminen ei ikinä tuottanut ongelmaa eikä sitä ole sille tarvinnut opettakaan, sen kun ottaa remmin käteen ja lähtee eteenpäin niin sieltä se tulee oikein nätisti.

Pentu on vasta 4kk, eli vielä ihan alussa meidän näyttelyharrastus, mutta osaa seistä jo kiitettävästi sekä asetellen että vapaasti. Liikkuminen onkin sitten toinen juttu !

Miten sellainen shetti saataisiin juoksemaan hyvin ettei ihan koko ajan pitäisi olla vetämässä ja se on myös epä mukavaa sen näin vanhempana olen oppinut

Ipe eipä siihen auta muu kun harjoitus. Kannattaa ensin ottaa "hirttotyyli" eli asettaa koiran hihna siten, että se tulee pään ja laukan liitoskohtaan jossa menee sormella kokeillen havaittava ura korvien takana, kuitenkin varottava ettei koiraa nyt ihan kurista. Aloita kävelemällä ihan rahallisesti ja muista kehua kun koira menee nätisti, jos alkaa vetämään niin pysähdy ja kiellä, sitten taas jatkuu. Voit myös kokeilla kiinnittää koiran huomion esim leluun tai namiin jos sitten unohtaisi vetämisen ja alkaisi pitämään kontaktia.


Itse olen opettanut muutaman koiran esiintymään. Aiemmin ajattelin että on helppo opettaa pentu esiintymään, mutta nyt olen kyllä vähitellen vaihtanut mielipidettä, sillä joissain määrin aikuinen on helpompi opettaa kuin pentu. Aikuinen jaksaa keskittyä paremmin ja voi pitää vähän pidempiä harjoituksia kuin pennun kanssa. Aikuinen ei enään olek iinnostunut kaikesta muusta (hihnan pyydystämisestä, esittäjän housunlahkeista, lentävistä hyönteisistä jne) vaan on tavallaan rauhallisempi.

En nyt jaksa runoilla tänne että miten olen koirat opettanut, siinä menisikin koko loppupäivä, sillä vähän väliä muokkailen esitystyyliä ja kokeilen erilaisia hihnoja ja hihnan asentoja jotka saisivat koiran liikkumaan nätimmin.

Sitten villejä vinkkejä miten saa ylienergisenadhdlapinkoiran seisomaan nätisti.. Semmonen "moka" tässä on tapahtunut että kun näkyy nami, koiran takapuoli laskeutuu alas.
Asettelukaan ei oikein onnistu kun koira tulkitsee sen rapsutukseksi ja heittäytyy selälleen "lisäääää" Ja mieluiten sen vapaasti seisottaisin niin että itse seison edessä.

Varmasti hupaisan näköistä nämä meidän "harjoittelut"

Mon@: Valitettavasti oikotietä onneen ei ole. Sinun pitää vaan aloittaa seisomisen harjoittelu ihan alusta. Ilmeisesti koira on ahne, silloin ei opettamisen luulisi olevan vaikeaa. Ensin palkkaat vaan, kun koira sattuu seisomaan ja kunhan sitä toistat tarpeeksi, niin kyllä koira äkkiä rupeaa sitä tarjoamaan. Sitten voit alkaa harjoitella hihnan kanssa ja liittää siihen käskyn. Jos koira tarjoaa istumista, ei namia tule jne. Aluksi palkkaa aina, kun koira tekee toivotusti, niin se vahvistaa haluttua toimintoa ja samalla istuminen jää helpommin pois (eihän siitä palkkaakaan saa...)

Kannattaa myös opettaa koiraa seisomaan paikoillaan, kun sitä tunnustellaan. Parhaiten koiran saanee pidettyä seisomassa, on olla itse polvillaan sen takana ja pitää toisella kädellä päästä ja toinen käsi esim. mahan alla estämässä maahan menemisen, Muista myös opettaa purennan katsominen.

Sitten pieni muotoseikka lapinkoiran edestä esittämistä... Koira ei saa tuijotella taivaisiin (selkälinja kärsii) eli jos koira katsoo kädessä olevaa namia, käsi pitäisi pitää mahdollisimman alhaalla. Ihanne olisi, että koira katsoo suoraan eteenpäin. Jos itse haluat seistä, niin pidä riittävä etäisyys koiraan, ettei sen tarvitsisi tuijotella ylös.

Valitettavasti ei ole ei..

Eiköhän me tästä pikkuhiljaa jotain aikaiseksi saada Kysyis vaan multa kärsivällisyyttä jota ei aina tahdo löytyä

Joskus auttaa se, että namia laskee alemmas kun haluaa koiran seisovan (kun käsketään istumaan niin kädet on yleensä ylempänä), alussa käden voi laskea ihan selvästi alle koiran normaalin "päänkörkeuden" jolloin se ei hoksaa istua.
Tai sit vaan pitää niin lyhyitä harjoituksia ettei koira ehdi istumaan, ja palkka. Samalla tietysti joku käsky, esim "seiso" tms. Vähitellen sit pidentää aikaa