En ole itse enää Junnu iässä...
Mutta junnu kisoja seuranneena olen pistänyt merkille että usein pienet seura-kääpiökoirilla kisaavat yleensä ovat 1-5 joukossa. mm. silkki,mäykky,bichoit,maltan,whipukka,toy-kääpiövillis ovat tuossa kärkipäässä.

Joskus ani harvoin olen nähnyt että isommalla koiralla voitetaan... ainaski täällä Hkin alueella...
Eli miten on??
Usea on kysynyt minulta koiraa JH-kisaan, annan mielelläni, mutta kun vaikka se esiintyi (nyt eläkkeellä ja todettu kasvain silmäluomessa, eli kaput kehistä) todella rauhallisesti ja händleri (tiedät ketä tarkoitan ) on osaava.

Tämä rotu kuuluu ryhmään 5 niin en viitsi antaa, koska vaikka koira seisoisi ku nakutettu ja ylväästi, tuomari ei edes vaivaudu katsomaan, vaan on napannut aina seurakoiran vierestä jatkoon. Kerrankin katoin ku eräs pienempi koira temppuili ym mutta JATKOON koska se oli "näitä rotuja" ja ryhmän 5 iso koira seisoi kun patsas rotu asennossa....
En tarkoita että ja vaikka EHKÄ kuulostaa katkeruudelta EI todellakaan, olen vaan pistänyt merkille tämän seikan....

Itse kisaan lähes aina FCI 6 ryhmän koiralla ja välillä tuntuu ettei tuomari vilkaisekkaan muussa kuin yksityisarvostelussa. Tämä voi vaikuttaa mustasukkaisuudelta, mutta sitä se ei ole!

Minusta tuo asia piti paikkaansa jonkun aikaa sitten, mutta nykyään alkaa pärjäämään jopa paremmin isoilla ja näyttävillä koirilla. Viikonloppuna Saarijärven näyttelyssä sijoituin molempina päivinä - ja olin sunnuntaipäivänä ainoa pienellä seurakoiralla sijoittunut!
Muutenkin nykyään näkee paljon enemmän isojakin koiria ja se on mielestäni aivan mahtava juttu!

Hyvä aihe! Tämä meinaa varmaan mietyttänyt monia

Nuo rodut joita luettelit aloitusviestissä, silkki ja bichoni esimerkiksi, ovat olleet junnuissa aika yleisiä rotuja ja siksi varmasti enemmän näkyvät sijoittuneiden joukossa En epäile lainkaan, etteikö minkä hyvänsä rodun kanssa voisi menestyä.. Mutta töitä se vaatii - harva handleri on niin taitava että voi viedä vieraan rodun kehään ja esittää sen yhtä hyvin kuin joku muu esittää "oman rotunsa", tai koiran jonka kanssa on tehnyt kauan töitä.

En ole myöskään samaa mieltä siitä että pienempien koirien kanssa olisi helpompi menestyä, niitä vaan näkyy enemmän junnuissa ja siksi ne mahollisesti useammin voittavatkin.. Yleisyyteen puolestaan vaikuttanee se, että pienet koirat ovat yleisempiä ainakin näyttelyväen kesken. Ja toisaalta ymmärrän sen jos nuorten handlereiden on helpompi lähteä kisaamaan pienen koiran kanssa, koira on oikutellessaankin usein helpommin hallittava.

Harvaisempien rotujen kanssa kilpaileville/kilpailleille; jos ei menestystä tule, on usein helppo vierittää syy harvinaisen / junnuihin "kelpaamattoman" rodun syyksi...Mutta sitä paremmalta se tuntuu, kun harvinaisen rodun kanssa sitten menestyykin! Maltti on valttia tai muuta yhtä kornia

Nooo itse kisaan yleensä terriereiden ja juuri näiden pienempien terrierien kanssa, se johtunee pääasiassa niiden luonteista ja temperamentistä joita itse ihannoin . Toisaalta olen myös huomannut olevani epävarmempi isojen koirien kanssa kehässäollessa, johtuu tietenkin siitä että olen enimmäkseen pieniä esittänyt.

Ja vielä lopuksi pitää kommentoida etten ole nähnyt muistaakseni ikinä että joku olisi maltankoiran kanssa kilpaillut, tai sijoittunut

Itse voin ylpeänä sanoa että olen sijoittunut usein meidän pystykorvamme kanssa, olen kisannut lapinporokoiran kanssa ollen pp2. Voin sanoa että jos handleri vaan osaa niin sitä pärjää sittenvaikka englannibulldogin kanssa.

Itsestäni kyllä junnuissa sijoitetaan tasapuolisesti osallistujia rotuun katsomatta. Mutta kuten tuossa aikaisemminkin jo tuli: niiden pienien koirien kanssa vain kisataan niin paljon enemmän että väkisinkinhän siinä silloin parhaiden joukkoon mahtuu niitä pikkukoiria. Toiseksikin, esim. villakoira ja bichon ovat niin "klassikkorotuja", että samassa kilpailussa niitä voi olla viisikin saman rotuista, ja eihän siinä silloin mitään ihmeellistä ole että yksi niistä sattuu pääsemäänkin viiden parhaan joukkoon.

Yksi seikka on minusta myös huomioitava. Pienen koiran pyörittely ja käsittely on monilta osin helpompaa kuin suuren koiran kanssa (varsinkin kun nämä nykynäyttelyiden junnukehät sattuvat monesti olemaan niin helkutin pieniä. Monenmoiset koukerot näyttävät tuomarin silmäänkin varmasti paljon esteettisemmältä rauhallisesti kävelevän pikkukoiran kanssa jonka kanssa handleri voi oikeasti halutessaan olla eleetön, kuin jonkun ison rodun, joka ei olekaan aivan pikkusormella ohjattavissa oikeaan suuntaan. Ja sitäkin olen monesti monesti miettinyt erityisesti 5 ryhmän koirien kanssa, että onko se oikeasti aina handlerin ansiota että se koira seisoo kuin patsas nakutettuna siinä täydellisessä näyttelyasennossa? Anteeksi jos tämä kommentti syystä tai toisesta loukkaa jotain.

Mutta tosiaan, alkurepliikkiin palaten, kyllä tuomari katsoo ensisijaisesti niitä esittäjän taitoja rodusta riippumatta ja suhteuttaa yhteistyön myös rodun esittämisen vaativuuteen jne.

^Aivan, pieni koira pysyy "käsissä" helpommin, vaikka vetäisi ulos kehästä tai ei suostuisi seisomaan kunnolla ym. (Joku paikalla ollut saattaa muistaa Tukholman MV:n osaltani ... kehässä olo oli erittäin vaikeaa ko. koiran kanssa, mutta auta, jos tuolla lailla käyttäytyvä koira olisi ollut samojedi tai muu isoikokoinen ... ) Isoa koiraa on vaikeampi hallita, jos se sille päälle sattuu.

Myös ikä kysymys on mielestäni asia mikä pitäisi ottaa huomioon. Jos kilpailet pennulla jolla ei ole kamalasti kokemusta näyttelyistä ja esim. et saa hampaita heti näytettyä, tai koira arastelee kun tuomari koskee. Tuomarin pitäisi otta huomioon, että nuori koira ei ole vielä vältämättä tottunut siihen että vieras ihminen tulee tutkimaan


Juuri näin!

Ei pitäisi/saisi olla rodulla väliä. Nyt viime aikoina en itse ole paljoa jh-kehiä seurannut, joten en nykyisiä suosikkirotuja tiedä tarkkaan.
Tosiaan pieni koira on helpompi pitää hallinnassa, mutta kyllä nekin temppuilee. Tosiaan yleensä ne kehät on postimerkin kokoisia tai muuten ihmeellisiä esim. Aptuksessa oli keväällä kummallinen suorakaiteen muotoinen kovin kapea kehä.

Tietysti ns. näyttävät rodut pistävät silmään helposti, mutta sekä junnujen että varsinkin tuomareiden tulisi muistaa vaatimus rodunomaisesta esittämisestä. Kaikkien rotujen ei kuulu juosta pää pystyssä pitkällä askeleella. Mun mielestä on hienoa, jos junnut "uskaltavat" kisata roduilla joita ei usein jh-kehissä näy. Hyvä esimerkki vuosien takaa ei-niin-suostitusta rodusta on mäyräkoirat; varsinkin kääpiö/kaniinimuunnokset ovat kovin mitättömän näköisiä ja eipä niitä jh-kehissä näkynyt. Kun sitten mäykyillä kisaavat saivat menestystä, tuli muitakin mäykkyhandlereita. Nykyään mäykkysiä näkee aina välillä jh-kehissäkin Tipsuilla oli myös 90-luvulla tilanne, ettei kun muutama junnu kisannut tipsujen kanssa, mutta vuosituhannen vaihteessa tipsut tuntuivat hetkellisesti olleen muotirotu, nyt suosio taitaa olla taas laskussa. Tämän hetkinen suosikki taitaa olla silkki, mutta tosiaan ihan mututuntumaa, kun en junnuja ole kunnolla seurannut.

Tosiaan taitava handleri saa usein koiran kuin koiran näyttämään hyvältä. Parhaiten mun mielestä kuitenkin voi esittää itselle tuttua koiraa, kun tuntee sen ja tietää sen viat ja oikut. Jos junnut viitsivät nähdä vaivaa ja tutustua kunnolla esittämiinsä yksilöihin, se varmasti vaikuttaisi myös kehässä näkyvään suhteeseen (kontaktiin). Oma koirani on mielestäni hyvä esiintyjä ja tykkään esittää sitä, kun se toimii kanssani kuin ajatus. Tosin näin se ei kaikkien kanssa toimi, sekin on tullut nähtyä...

En tiedä kuinka moni junnu nykyisin kouluttaa jh-koiransa itse, mutta ainakin omasta mielestäni kaikkein palkitsevinta on olla kehässä itse kouluttamansa koiran kanssa ja varmasti se näkyy myös koirakon yhteistyössä. Todellakaan vapaasti esittäminen ei kovin helppoa ole, vaikka usein se siltä näyttääkin (sehän on ihanne). Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä perinteisiä aseltavia rotuja (esim. setterit) esitettävän vapaasti, sillä koiran luonne näkyy yleensä paremmin. Pointtina tässä siis se, että vapaasti esitettäessä koirasta esiintymishaluttomuus näkyy selvästi, mutta aseltaessa haluttomuus "jää piiloon", tosin on niitäkin koiria joiden naamasta sen näkee vaikka kuinka pitkälle

En tiedä meneekö edes aiheeseen tää vuodatus, mutta en ihan sitä ymmärrä miksi kaikkien pitäisi päästä esittämään niitä näyttäviä ja hienoja muotirotuja. Kuinka monella on motiivina aito kiinnostus ja rakkaus esittämäänsä rotua kohtaan. Ja miten tämä taas liittyy mihinkään... mielestäni koiran ja handlerin erityinen suhde näkyy kyllä ulospäin, mikäli heillä sellainen on. Siinä ei rotu merkkaa mitään ja mikäli tuomari osaa asiansa tämmöisen parin pitäisi pärjätäkin.

Mutta tässä tultiin tähän, miksi ei sitten kilpailla isommilla ja ei niin muotiroduilla??
Nytkin Hkin junnukilpailussa 1-5 oli melkeen kaikki pieniä koiria?

Hallittavuudesta, jos koira on rauhallinen ja hallittavissa, miten se voi olla haastellisempi? Vanhemmissa junnuissa kilpailijat ovat jo sen verran ikää, että varmasti rauhallinen isompi koira pysyy hanskassa?
Olen nähnyt kilpailevan mm. flätillä,dogo argentinolla,settereillä ym mutta oikeasti 99% on pieniä... Itse isomman rodun omistajana ihmetyttää tälläinen...

peikkovuorelainen: En oikein usko, että oikeasti jh-kisoissa 99% on pieniä koiria Toki riippuu siitä miten määrittelet pienen koiran.
Minun mielestäni esim. kerry ei ole pieni koira. Itse jakaisin koirat pieniin 35cm ja alle, keskikokoisiin 35-50com ja isoihin yli 50 cm.

Luulisin, että osayynä pienen koiran valitsemiseen on älyttömän pienet kehät. Miten saat ison koiran liikkeet esille kehässä, jossa sen kanssa ei mahdu edes liikkumaan.
Tietysti junnukoiran valintaan vaikuttanee monet seikat, yksi on tietysti (jollei oma koira ole kyseessä) kuka koiria lainaa. Yleensä pienempi koira on helpompi kuskata mukana.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla junnujen mielipiteitä asiasta

Nooo onneksi tässä ei ole kyseessä mistään toko ja bordercollie -ilmiostä, junnuissa ei kuitenkaan ole kysymys mistään isolla koiralla ei voi pärjätä tsudusta... Kun kehää seuraa niin kyllä hyvin pitkälti poikkeuksetta voittajat paikkansa ansaitsevat ihan taidoillaan ja esittämisellään eikä edelleenkäään koiran koolla, ulkonäöllä tai muulla asiaan kuulumattomalla seikalla. Ja jos koiraa on näyttelyihin edes jossain määrin treenattu, ei vaikeuseroja ison ja pienen koiran kanssa varmastikaan ole, rotujen luonne-erot tietenkin erikseen mutta veikkaisin hankalimmat löytyvän terrieri ryhmästä .

Nämä ns. muotirodut - käsite taas joka nostaa meikän niskakarvat pystyyn Mutta kyllähän sitä periaatteessa on nähty: esim. itsellä tulee ekana mieleen faaraokoiran voitto muutamia vuosia sitten messarissa - sen jälkeen junnuissa oli helposti kolme, neljä farkkua. Nykyään tsägällä yksi. Chihuahuoita ei kuitenkaan pahemmin junnukehissä näkynyt vaikka pari vuotta sitten se kauhee buumi olikin!! Näin ne menevät!

Täytyy sanoa että perun aiemmat viestini. Nimittäin ollessamme Virossa sijoitun gbgv:n kanssa neljänneksi ja taaksemmme jäi villakoira ja yorkki

Tosiaan.
Olen pohdiskellut juuri tätä aihetta usein.
Kisaan itse usein Manchesterinterrierillä, ja välillä tuntuu että tuomari ei tosiaan katso kuin yksityisarvostelussa.
Tuntuu, että ne rodut joilla sijoitutaan ovat usein näyttävän näköisiä, en kuitenkaan väittäisi että vain pieniä koiria, vaan ihan on settereitä, ym. näyttävämpiä rotuja joilla on sijoituttu.
En vain ymmärrä, että miksi ihmeessä se rotu vaikuttaa joihinkin tuomareihin, koska kuitenki junior handlerissakin arvostellaan sinun ja koiran yhteistyötä, ja tarkoitus on esittää koira mahdollisimman rodun omaisesti.
Totta on kuitenkin että suurempi osa sijoittuneista koirista luultavasti on pieniä koiria. En tiedä.

Uskoisin, että tähän vaikuttaa myös se, että kun nykyisin näitä pieniä koiria on enemmän ihmisillä niin tällöin myös niitä pienempiä saa helpommin lainaksi junnuihin. Ja juuri tuo Lydian mainitsema kehien pienuus merkitsee suuresti.

Mutta eiköhän se ainakin tällä hetkellä ole niin, että tällä hetkellä Suomen taitavimmat junnut (siis ne he ketkä useinmiten sijottuvat) kisaavat eniten pienillä koirilla, josta johtuu se, että sijoittuneiden joukossa ei näitä isompia liiemmin näe. En todellakaan tarkoita tällä nyt syyttää heitä siitä, että kisaavat pienillä, tarkoitan vain, että kuinka siellä sijoittuneiden joukossa nyt voisi isoja näkyä, kun junnujen tarkoitus on esittää koira mahdollisimman hyvin ja yleensä näillä henkilöillä nyt vain sattuu olemaan pienikoira narunpäässä. En nyt osannut pukea ajatuksiani sanoiksi, mutta toivottavasti edes joku ymmärsi.

Ja itseäni ei liiemmin haittaa, että onko siellä sijoittuneella koirana pieni vai iso - pääasia mielestäni on, että se sijoitus on ansaittu ottaen huomioon lajin tarkoituksen.

Niin ja pakko vielä kommentoida, että kuten joku jo taisi mainitakin niin myös omasta mielestäni nykyisin ollaan kyllä menossa siihen suuntaan, että sijoitetaan ne taitavat handlerit rotuun katsomatta. Toki tämäkin on ihan tuomari kysymys ja toki löytyy niitäkin tuomareita, jotka eivät ole ihan sisäistäneet lajin ideaa ja sijoittavat tällöin nuoret, joilla sattuu olemaan omaa makua miellyttävä rotu. Mutta tälläisiä on onneksi harvassa eikä omiin silmiini ole tälläistä ainakaan tämän vuoden puolella tullut.

Kyllähän keskikokoisilla ja isokokoisilla menestyy jos vaan saa sen koiran parhaat puolet esiin.

Kyllä joskus itsestäkin tuntuu että eivät katso näitä isompia rotuja tarkemmin, mutta kyllä sitä nyt kun harjoitellut tiettyjen koirien kanssa niin menestystäkin on alkanut tulemaan.

Saattaa myös useimmiten olla tuomarista kiinni.

Minun mielestäni rodulla ei ole väliä. Tai ei ainakaan pitäisi olla. Pienillä koirilla saatetaan vaan kilpailla enemmän, joten tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että niillä sijoitutaan useammin. Itse kilpailen nykyään todella paljon isojen rotujen kanssa, tunnen itseni niin epävarmaksi pienten kanssa Ja voin kyllä sanoa että isojenkin kanssa pärjää ihan yhtä hyvin En tiedä ovatko pienet koirat muka "varmempia", mutta ne saa todennäköisemmin paremmin kuriin kuin isot. Saattaa olla että aloittelijat tuntevat olonsa varmemmaksi jos kisaavat pienellä koiralla

Noista ns. muotiroduista on puhuttu, ja esim. silkkiterrieri, joita näkyy nykyään hieman vähemmän, mutta vuosi pari taaksepäin niitä oli älyttömästi. Aloin miettimään ketkä silkeillä kisaili, ja kaikki keitä tuli mieleen, joko omisti silkkiterrierin tai oli silkkiterrierin omistajan hyvä kaveri. Ja niinkuin Hanna sanoi, näin nämä menevät, joskus joku rotu on suosiossa, seuraavaksi joku toinen.

On ainakin omasta mielestäni. Pienillä ja näyttävillä koirilla sitä enemmänkin pärjäilee nykyään junnuissa,
tämä ainakin on minun kantani tästä asiasta. Sen on huomannut siinä mielessä, kun lukee näitä sijoittuneita.
Junnu kehät on kaiken lisäksi useimmiten aika pienehköjä, tai ainakin minun kohdallani ollut, ja kaikkihan se tietää,
että siinä ei oikein pysty näyttämääm ison koiran liikkeitä jotka vaativat sen tason vauhdin, joten useimmiten liikkeet
menee päin sitä itseään.. Tokihan sitä isoillakin pärjää, mutta näin ainakin itse ajattelen tämän asian.

Oletko tosiaan huomannut, että kehät ovat todella pieniä, joskua tuntuu, että ihan postimerkin kokoisia. Ehkä tämä on syy juuri siihen, miksi ihmisillä on pieniä koiria nykyisin enemmän kehissä? Ja jos on enemmän pieniä, niin myös niitä näkee enemmän sijoittuneiden joukossa.

Mielestäni (ihan yleisesti) on väärin syyttää ihmisiä heidän rotu valinnoista kisoissa. Moni on myös varmasti pistänyt senkin merkille, että monelle junnuista joku pieni rotu on se oma rotu, jonka edustajia on myös kotona. Tämä vaikuttaa paljon siihen, minkälaisten rotujen kanssa kisaa.

Oletko tosiaan huomannut, että kehät ovat todella pieniä, joskua tuntuu, että ihan postimerkin kokoisia. Ehkä tämä on syy juuri siihen, miksi ihmisillä on pieniä koiria nykyisin enemmän kehissä? Ja jos on enemmän pieniä, niin myös niitä näkee enemmän sijoittuneiden joukossa. <- Lainaus...

Kröhm..... tosta kehistä.... ihan samankokoisia jos ei oikeasti isompia ole junnuilla kun laatuarvosteluissa koirilla... esim syysnäyttelyssä oli valtava kehä junnuilla, isompi ku rotukehissä...
Jos tarkoitit tässä junnuja.....
Ei kehän koko ole se miksi junnuilla on pieniä koiria....

^Mutta siitä huolimatta se kehä on liian pieni junnuille. Rotukehässä kun ei ole parhaimmassa tapauksessa about 10 koiraa kerralla, junnuissa parhaimmillaan peräti 20-50.

^ No on jossain roduissa isoja luokkia ja ihan PU/PN-kisoissa voi se 20 koiraa myös olla. Toisaalta junnuja saattaa olla useita kymmeniä, joten eivät ne pieneen kehään mahdu.

Tuota Bellan (Lydia) asiaa, että junnuja on useita kymmeniä, niin kyllä se tila käy ahtaaksi. Ja mielestäni on edelleenkin väärin tuomita ihmisiä siitä, että he kisaavat jonkun tietyn kokoisilla koirilla. Jo kuten aikaisemmin sanoin, että monella junnulla on myös kotona pienemään rodun edustaja, joka johtaa automaattisesti usein rotuvalintoihin kisaan.
Esim. Hämeenlinnassa oli lauantaina vanhempien voittajalla oli iso koira, ja kuten myös Kouvolassa. Eli kyllä niillä isoillakin koirilla pärjää.

Itse olen pääosin kisannut vain keskikokoisilla/isoilla koirilla ja ihan on tuntunut siltä että kyllä se on taidoista eikä koirasta kiinni ja vähän tuomareistakin... mm. Let`s go:ssa 07 kisasin toisen päivän alaskan malamuutilla ja kehä oli postimerkin kokoinen nurmikkovelli. ja kyllä sinne jatkoon pariin otteeseen päästiin.

Tuomareista kuitenkin välillä erottuu ne jotka katsovat enemmän koiraa kuin junnun ja koiran yhteistyötä.

Mutta ei se rotu aina estä menestymistä! Eckerössä osarivoitto portugalinpodengolla ja useimmat tuomarit eivät ole aina edes nähnyt kyseistä rotua

- tätä olen yrittänyt ajaa takaa.. Kun seuraa vähän tarkemmin kisoja niin sen huomaa.... Se on valitettavaa, mutta tosiasia...

Ei se mun mielestä koiran rodusta oo kiinni, jos on taitava handleri, niin pärjää sitten vaikka mastiffilla Mutta se on kyllä totta, että pienenpää koiraa on paljon helpompi käsitellä ja kaikki koukerot yms. on paljon helpompi tehdä pienellä, kuin isolla koiralla, mikä tuomarin pitäis ottaa huomioon. Mut se mua tässä eniten ärsyttää(niin kun on tullut puheeksi tässä keskustelussa) että nykyään ne kehät on niin p*rhanan pieniä, että isomman koiran liikkeet on vaikeenpi näyttää. Ite kisasin 25.10.2008 Seinäjoen KV:n junnujen osarissa sammarilla, ja oli todella paljon vaikeuksia, kun en pystynyt koiraa kunnolla juoksuttamaan, kun oli niin ahdasta

Itse oon suurimmaks osaks esittänyt junnuissa venäjäntoyta, staffia ja apsoa. Ei koirani rotu ole vaikuttanut yhtään pärjäämisiini PAITSI muutaman kerran staffin kanssa ollessani. Muutama tuomari eivät ole suostuneet koskemaan staffiini (käpälöi muita koiria ihan innoissaan) eikä pyytänyt näyttämään hampaita tai purentaa (minkä muilta pyysi). Noh ei siinä mitään, mutta itse vaan jäi miettimään mitä tälläsen tuomarinpäässä liikkuu, tuskin tällänen 155cm pätkä blondi veisi / pystyisi viedä kehään jtn tappajakoiraa ja vielä se että staffini heiluttaa häntääkin kehässä ja käyttäytyy kaikella tavalla muuten kuin uhkaavasti Suututtaa tollaset tuomarit..

Mielipiteeni tästä vuosia puhutusta asiasta on se, että tuomarit eivät arvostele junnuja koiran perusteella, onko se näyttävä vaan ei. Tuomarit eivät tuomarioisi jh kisoja jos arvostelisivat tämän vuoksi näitä jh kilpailijoita. Tuomari ei välitä siitä, onko koira näyttävä setteri/villakoira vai onko se vanha ajokoira tai pystykorva. Kilpailun tarkotushan on arvostella handlerin taitoja, ja suurin osa arvosteltavista taidoista on saada koira "pauloihinsa" ja esiintymään näyttävästi, eli yhteistyö ja motivaatio koiraan.

Valitettavaa sanoa tämä, mutta muutaman tämän keskusteluun liittyvän kohdalla tuntuu että tämä on vain omasta päästä kiinni että jos ei ole niin näyttävä koira kuin muilla ei millään voi pärjätä. Mutta loppupeleissä, taidosta koko kilpailussa on kiinni.

Minustakaan rodulla ei oo välii tai no ainaki ite pärjään labbiksel hyvin, eiköhän se ihan esittäjäst oo kii

Fcl 1 sama homma.
Nykyään kun katsoo junnukehiä siellä "rumilla" roduilla ei pärjää. Se pitää olla afgaani, amerikan cokeri, villis, bishon ja muutakin...
Itse olen päästämässä koiraani pikkuhiljaa eläkeelle näistä hommista.... ja olen jo sanonut vanhemille että joku "Hieno" koira sen pitää olla niin alkaisi pärjäämään näissäkin kisoissa.

Niin , mutta esittäjästä se eniten on kiinni! Totta kai pienet koirat on ns. helpompi esittää, kun ei tarvitse juosta kehää hullun lailla yms. pienellä koiralla kisaaminen on rauhallisempaa ja jotenkin keskittymistä eniten. itse en ole kisannut kuin omalla tollerillani, ja hyvin on pärjätty.

Olen itse sijoittunut aika monta kertaa rumalla Polski Owczarek Nizinnyllä, mutta olen myös huomannut että seurakoirilla ja terrierillä kisaavat pärjäävät paremmin.
Onko syy siksi että tuomarit eivät tiedä miten ne ns. "oudot" rodut esitetään?
Kehät ovat myös nykyään monissa näytelyissä kamalan pienet (kerran esim. Virossa 4x4 metriä) , niin juokse sitten vaikka afgaanilla siinä