Tämä aihe koskee periaatteessa kaikenlaista harrastamista, mutta pistän nyt kuitenkin tämän tänne toko-osaston puolelle.

Kyseessä siis koiran vapautus liikkeen jälkeen ja toisaalta myös koko treenin jälkeen.

Itse olen nimittäin huomannut käyttäytyväni karmivan epäjohdonmukaisesti vapautuksen kanssa. Mulla on pääasiassa käytössä sana/käsky "vapaa". Se, mitä sillä tarkoitan, onkin vaan vähän eri juttu.. jos liikkeen (esim. sivulletulo) jälkeen sanon "vapaa", tarkoitan, että liike on ohi. Oletan kuitenkin, että koira yhä edelleen pysyy ns. hallinnassa ja kontaktissa. Sitten toisaalta esimerkiksi juuri koko treenin päätyttyä voi jälleen sanoa "vapaa", jolloin se yhtäkkiä tarkoittaakin, sitä että koira saa lähteä pois (esim. käymään pissalla läheisessä metsikössä tms.).
Olen kyllä tiedostanut ongelmani jo pidemmän aikaa, mutta kun tapa on niiiiiin pinttynyt, niin välillä sattuu sitten kaikenmoisia lipsahduksia..

Nykyisin olen yrittänyt välttää "vapaa" sanan käyttöä liikkeen jälkeen. Liikkestä pyrin palkkaamaan & vapauttamaan koiran useimmiten esim. "jes" ja "loistavaa" -sanoilla, jolloin "vapaa" -sanalle jäisi sitten enemmän se sellainen nyt on kaikki hommat loppu -merkitys.. mutta enpä tiedä. Kaiken lisäksi "vapaa" vielä kotona tarkoittaa sitä, että on lupa mennä syömään ruokakupille...
Hyvin sekavaa siis.

Millainen käytäntö muilla on vapautuksen suhteen?

Itse en liikkeiden välillä varsinaisesti koiraa vapauta.. Se tosin johtuu lähinnä siitä, että meillä on nyt käytössä suht uusi juttu, ruokakuppipalkkaus, jonka vuoksi koiraa täytyy koko treenin ajan pitää "käskyn alla". "Vapaa"-käskyllä se olisi kupilla alta aikayksikön.

Itse treenatessa (ja kisoissa liikkeen jälkeen) palkkaan koiran niin, että hihkaisen sille juuri "jee" tai "hyvin" tai jotain muuta vastaavaa, taputtelen sitä vähän ja kaivan namin/lelun taskusta palkaksi. Koira tajuaa siitä, että se teki oikein ja tehtävä päättyy palkkauksen ajaksi, mutta ei toisaalta sitten ryntää sinne ruokakupille syömään (vaikka kaukaa ei kyllä liippaa sekään, mutta treenin avulla varmasti lähtee sujumaan). Varsinaista vapautusta en sille käytä muutoin kuin silloin, kun lasken sen remmistä irti, jos se siis silloin saa lähteä huitelemaan minne sattuu. Treenin lopuksi, kun koira on tehnyt jonkun jutun oikein superhyvin, sanon sille "mennään syömään" ja silloin se saa rynnätä kupille odottamaan, että tulen ottamaan kannen pois.

Silloin, kun ruokakuppia emme vielä käyttäneet palkkauksessa, treeni loppui yleensä pieneen leikkiin ja sitten pakkasin tavarat kasaan ja lähdimme lenkille. Usein jos koira lopetuksen jälkeen yrittää jotain (tulee viereen tuijottamaan, ehdottaa sivulletuloja tai maahanmenoja tai mitä hyvänsä) sanon sille, että nyt riittää, loppu, jolloin se yleensä lähtee sitten huitelemaan omille teilleen. Harvemmin se tosin sellaista tekee, paitsi silloin, jos jään vaikka treenikaverin kanssa juttelemaan vähäksi aikaa ja koira "on siinä jossain". Näissä tapauksissa kyllä yleensä pyrin käskemään koiran maahan, jotta se ei lähde pitkin kenttää huitelemaan.

Koko treenin loputtua sanon "loppu".

Yksittäisen liikkeen jälkeen kokeenomaiset rapsutus-kehut/palkka kertovat liikkeen olevan loppu, silloin pitää pysyä lähellä vaikkei tarvitsisi perusasennossa istua. Treenattaessa "vapaa" tarkoittaa lupaa rynnätä ruokakupille.

"Vapaa" sana on käytössä myös kun irrotan koiran hihnasta esim. ruohokentälle riehumaan, jolloin se saa olla vähän vapaammin.
Sitten on vielä "ota", joka on oikeastaan turha, "vapaa" kun kävisi siihenkin. Se on käytössä keittiössä, kun koira saa mennä syömään ateriansa.

Itse aina kehun ja taputtelen liikkeen loppumisen merkiksi, silloin koira saa palkan heitettynä tai mennä hakemaan kupilta. Jos taas harjoitellaan naksun kanssa, naksu on merkki siitä että liike loppui ja saa palkan. Kun taas koko treeni on vedetty loppuun, niin sanon merkiksi "nyt loppui" ja koirat saa mennä tekemään omiaan. Vapaa-käskyä käytän aina jos ollaan vieraammassa paikassa, ja koiran on pitänyt olla hihnassa tai lähettyvillä, silloin annan merkiksi vapaa-käskyn sen merkiksi että saa lähteä kauemmaksikin.

Siuwi & BlackFlatt: Palkkaatteko lainkaan koirianne "kesken" liikkeiden vain onko teillä palkka aina suoraan sen merkki, että liike loppui?

^Meillä suoritus loppuu palkkaamiseen. Pääasiassa meillä treenataan kahdessa osassa:

1. Uuden asian opettelu/erillisen osan harjoittelu (pilkun viilaaminen): Tässä on kyse mistä tahansa, mikä ei suju kokonaisena liikkeenä (mutta käytän paljon myös vaihtelun ja motivaation ylläpitoon). Silloin otetaan pieniä pätkiä, harjoitellaan pienissä osissa ja tarkoitus on päästä palkkaamaan mahdollisimman usein oikeasta, koira tarjoaa palkan jälkeen samaa heti uudestaan. Eli palkka kuuluu "peliin" eikä merkitse relaamista. Kun osat sujuvat, ketjutan ne yhdeksi liikkeeksi.
2. Kokonaiset liikkeet: Kun koira osaa jonkin liikkeen kaikki osat, liikettä harjoitellessa palkkaan lähes aina liikkeen lopuksi (ei välttämättä ruokakuppipalkkaus, useammin taskusta mutta kuitenkin vasta kun liike on suoritettu). Jos jokin osa tuottaa ongelmia (vaikka liikkeestä seisomisessa seisahdus epätarkka), palautan liikkeen takaisin edelliseen kategoriaan, harjoittelen pelkkää seisahdusta ja ketjutan uudestaan. Kokonaisia liikkeitä harjoitellessa keskityn viretilanhallintaan, erilaisiin ympäristöihin ja häiriöihin jne. Tavoitteena on siis saada kokonaisuus toimimaan kaikkialla.

Jos liike ei toimi kokonaisena niin, että välissä pitäisi palkata, sitä ei tehdä kokonaisena. Silloin treenataan osat kuntoon ja tehdään kokonaisena kun osataan.

Ja vielä: eihän liike ole "kokonainen" jos palkkaa kesken?
(Toivottavasti ei mennyt kysymyksen ohi?)

Ei mielestäni ole. Silloinhan juuri palkkaat siitä jostain tietystä osiosta: esim. idarissa seuraamisesta tai paikallaoloista.

Itse treenaan nykyään aika paljon niin, että aloitan liikkeen "kokonaisena" (idari esimerkkinä, koska sen kanssa olemme nyt painineet melko ankarasti: liikkurin kanssa, lähtö perusasennosta, kierrän koko neliön ympäri koiran jätettyäni), mutta saatan palkata koiraa jossain yllättävässä tilanteessa. Joillakin kerroilla palkkaan seuraamisesta ja joskus taas en otakaan koiraa mukaani istumisesta ja palkkaan siitä, että se pysyy paikallaan. Liikehän ei silloin ole kokonainen, mutta koira ei sitä liikkeen alussa tiedä. Näin sille tulee odotus, että saatan minä hetkenä hyvänsä palkata sen, joten sen kannattaa tehdä oikeasti hyvin koko ajan, jotta sitä palkkaa tulisi.

Tämä tosiaan lähtee kyllä jo OT:n puolelle..

Jos liike on "valmis", ja tiedän että koira osaa sen suorittaa niin palkka tulee lopussa. Pidemmissä tai vähän epävarmemmissa liikkeissä palkkaan joskus keskelläkin liikettä. Nuoremman koirani mielenkiintoa pidetään yllä juuri tuolla tavalla, että palkka voi tulla koska vain.

Joo siis kirjoitin vähän epäselvästi.
Ajoin lähinnä takaa tilanteita, joissa koiraa palkkaa esim. suullisilla kehuilla kesken seuraamisen tai vaikka paikkamakuun. Tai paikallaolossa käy välillä palkkaamassa (tän toki voi tulkita kahdeksi erilliseksikin likkeeksi, riippuu niin näkökulmasta..). Joskus kun seurailin erään agiryhmän treenejä, siellä koiria palkattiin naksulla kesken suorituksen. Siis esim. puomin alastulolla naks ja rata kuitenkin jatkui edelleen ilman sen suurempaa keskeytystä, ja sitten vasta koko radan jälkeen vapautus (+ palkka).

En ehkä vieläkään osannut selittää niin kuin tarkoitan... Mutta ehkä ymmärrätte, mitä ajan takaa. Hyviä pointteja joka tapauksessa teidän viesteissänne. Tämä on mun mielestä aihe, johon ei tarpeeksi keskitytä koulutuksissa, hirveesti painotetaan liikkeiden tyylipuhdasta suorittamista vaan... tai no nykyisin kyllä ollaan kaiketi jo menossa "parempaan" suuntaan