Eli tällainen kontaktipulina, en ainakaan haulla löytänyt mitään "yleispätevää" aihetta.

Mikäs systeemi teillä on käytössä? Itse olen nimittäin miettinyt vähän että millä tavalla opettaisin seuraavalle koiralle. Nykyinen menee aika sekatekniikalla (lue: ei tekniikkaa ollenkaan ). No joo, on ne olevinaan 2on/2offit.

Täällä on jotenkin alkanut tökkiä ajatus noista on/offeista, vaikka näin pidemmälle ajateltuna voisi olla järkevää.
Juoksukontaktit (sivuilta löytyy videoitakin) ovat alkaneet kiinnostaa, mutten tiedä sitten kannattaako. Toistoja tarvittaisiin varmaan aika määrä. Uusimmassa Caniksessa oli aika kriittinen artikkeli aiheesta, jossa oli paljon asiaa.

Itseä epäilyttää lähinnä pari asiaa joihin artikkelisakin kiinnitettiin huomiota: ensinnäkin, itsellä voi tulla tosi kiire jos koira painaa kontaktilta ja rataa eteenpäin täysillä. Ahtaat radat eivät helpota asiaa yhtään, vaikka luultavasti koirasta medi tulisikin. Tämä on lähinnä se joka epäilyttää.

Usein törmää lisäksi ajatukseen, että juoksukontakti = ei opetettua kontaktia ollenkaan. Caniksen jutussa puolustettiin on/offeja nimenomaan perusteluna se, että koiralla on jokin tehtävä kontaktilla. Kuitenkin juoksukontaktien opettamiseen neuvottiin tapa, jossa juttu menee koiran liikemuistiin: kaaret kontakteille ja ääretön määrä toistoja.
Itse kuitenkin käyttäisin Silvia Trkmanin menetelmää, joka eroaa mielestäni edellämainitusta melkoisesti.

Koira, joka tekee 2on/2offit, on usein opetettu pysähtymään pinnalle vaikka kosketusalustan avulla.
Miksei samalla menetelmällä voisi opettaa juoksukontakteja (ajatus: näkymätön alusta kontaktilla, tehtävä: juokse alas pintaa koskettaen ja jatka matkaa)

Itse uskon, että juoksukontakteista voi saada varmat, nyt vain mietin, että kuinka paljon työtä se vaatii ja onko se sen vaivan arvoista. Toisaalta taas 2on/2offit tarjoavat ohjaajalle hyvän ajan sijoittua tarvittaessa seuraavaa estettä varten.
Mitä muita tapoja niitä onkaan? Lähinnä taitavat olla variaatioita noista 2on/2offeista, kuten kuonokosketus ja four off (jonka olen kuullut joskus Suomessa tulkittavan jopa koiran pysäytykseksi radalla?).

Kellään ideoita/kokemuksia? Onko mun idea ihan hullu ? Jos on, niin saa vetää takaisin maan pinnalle
Tarkoitus olisi valita jokin menetelmä, jolla tehdään sitten varmat kontaktit *raapii päätään*. Pitää kaivaa Clean Runin kontaktiekstra esiin...

Me ollaan kans pähkäilty kontakteiden kanssa miten tehtäisiin, kursseilla neuvottiin pysäyttämään ja palkkaamaan kun koiran etutassut koskee maahan ja takatassut on kontaktilla. Nyt kun kurssit on ajat sitten käyty on alkanut meidän olemattomat pysähdykset näyttämään juoksukontakteilta, jotka eivät ole varmoja. Mitään ongelmaa ei ole vielä varsinaisesti syntynyt. koira yhä koskee kontakteihin, muttei varmasti. Toistoja tarvittaisiin mutta kun kontaktieste tarvittaisiin kotiin missä treenata. Vapaavuorolla rataa kun ei ehdi tehdä kun muutamasti ja silloin ei tule mieleenkään ottaa mukaan namialustaa millä saada koira ottamaan varma juoksu kontakti. Nyt suunnitelmissa hioa kontaktit varmoiksi kesän aikana. Pysähdys kontakteja olin koiralle suunnitellut, mutta koiralla on koko ajan sellainen vauhti päällä että juoksu olisi ehkä varmempi, kun koira ei välttämättä vauhdissa tulisi pysähtymään jossen seisoisi koiran edellä ja namilla pysäyttäisi, mitä kisoissa ei voi tehdä. Kesäksi jotenkin hommataan avain seuran este konttiin tavalla tai toisella ja mennään treenaamaan aika ajoin kontaktit kuntoon, suunnitelmissa myös saada jotain lautaa puomin kontaktia hiomaan, koska meillä se on se epävarmin..

No, nyt olen pari päivää miettinyt aktiivisesti, muttei mitään tulosta .

Tarkoitus olisi nääs opettaa todella kunnolla erittäin varmat kontaktit, ei mitään namialustoja ja sähläystä siinä kontaktialueen ympärillä, vaan oikeasti sellaiset itsenäiset. Ja tottahan se on, että 2o/2o:t on helpompi korjata, jos joku alkaa mättää. Ja tarkoitus on, valitsin minkä menetelmän tahansa, aloittaa jo pennun kanssa olohuoneessa maassa olevan laudan kanssa treenailu ja siitä edetä sitten takapihalle jne. Niin ettei treeneissä sitten tarvitsisi aloittaa ihan alusta (säätäen niillä namialustoilla)...

Mä tulin jo tulokseen, että opettaisin nopeat 2o/2o:t, siis ei sellaisia että koira alkaa jo alastulevan luiskan alussa hidastaa, vaan täysillä loppuun, tiukka pysähdys ja täysillä eteenpäin kun lupa tulee; kenties hyvinkin nopeasti. Mutta, tuo rasittaa koiraa fyysisesti huomattavasti enemmän kuin juoksukontaktit.

Mietitään, mietitään .

Mulla oli mietinnässä tuo kun agin aloitin että kotona kontaktit opettaisin mutta ei tullut opetettua ja treeneissä sähläystä ollut palkkauksen kanssa, ja nyt on varmistunut että juoksukontaktit aion opettaa tavalla tai toisella, luultavimmin nyt jotain lautaa hommataan ja aloitetaan siitä, nostetaan sitten toista päätä pikku hiljaa. Tuo linkki oli todella valaiseva kun joitain kohtia siitä suomentelin. Videotkin oli tosi hyviä, tuskin tosin meille koskaan tulee nuin hienoja juoksukontakteja, kunhan nyt yritetään, kuitenkin ensimmäinen koirani ja ensimmäinen koira sitä myöten kenen kanssa agia harrastan ja ikääkään kun ei hirveästi löydy niin ei ole mitään kiirettä virallisiin kisoihin. Haetaan nyt kesällä tuntumaa epävirallisista ja mölleistä. Näkee miten menee ja sitä myöten lähdetään treenaamaan ongelmia, meillä ohjausksessa ehkä suurimmat ongelmat kontaktien lisäksi. Namialustalla nyt lähdetään sähläämään, kunhan lautaa saadaan, ollaan jo harjoiteltu vähän namialustalle säntäämistä käskystä. Hope so saadaan nyt sitä lautaa mahd. pian niin päästään harjoitus suunnitelmia toteuttamaan..

Huonosti opetetut juoksukontaktit ovat oikea painajainen, joten kannattaa (niin kuin mikä tahansa muukin) opettaa kunnolla jos opettaa. Se on totta että niiden kanssa koira alkaa helposti hyppiä yli etenkin kisatessa ja stressatessa. Ja niiden korjaaminen/uudelleen opettaminen vie sitte aikaa. Joten kannattaa luoda itselleen selvä visio siitä mitä haluaa, eikä vain sinne päin

*Jatkaa edelleen pohdintoja*.
Nyt olen miettinyt, että jos opettaisin puomille nopeat ja terävät pysähdykset ja A:lle juoksun. Koska A on niin eri mallinen, ettei siinä ohjaajalla tule niin kiire kuin puomilla vaikka olisikin kenkku rata. Puomin yhteydessä on usein jyrkkiäkin käännöksiä, joten voisi tulla ihan turhia kunniakierroksia ja ohjausvirheitä... Lisäksi puomille pysähtyminen ei rasita koiraa niin paljon kuin stoppi A:n lopussa...

Voisi vain tulla vähän hommaa, enkä tiedä olisiko siinä loppujen lopuksi mitään järkeä. Ennen kaikkea se tuntuu vesittävän harjoittelumahdollisuuksia: Jos vihje tehtävään (pysähdys/juoksu) on levyn kaltevuus, ei sitä voi varmaan harjoitella vähitellen korotettavalla pätkällä ilman, että koira sekoaa totaalisesti?