Kopioin tämän Pohjalaisesta:
******************************************************************************
Rakkaudella Mikaelille ja Ylen päättäjille
SANOMA-KONSERNIN KUSTANTAMA Ilta-Sanomat on viime päivinä kaivanut esiin mielenkiintoisia uutisia Yleisradiosta. Salaliittoteorioihin mieltyneet voisivat luulla, että Ylen toimia usein moittinut Sanoman johto olisi usuttanut rakkikoiransa Ylen kimppuun.
Uskon tuntevani kaupallisen median toimintaa siinä määrin, että IS:n uutisia ei ole ylhäältä ohjattu. Ne kumpuavat silkasta journalistisesta mielenkiinnosta.
Raportoimisen arvoisia seikkoja Ylen, toimitusjohtaja Mikael Jungnerin ja yhtiön hallitukseen liittyen nimittäin riittää.
PERJANTAIN IS kertoi, että Ylen hallituksen puheenjohtaja, professori Kari Neilimo moitti Jungneria piittaamattomuudesta, kun tämä viis veisasi tekijänoikeuksista levittäessään netissä kuuluisaksi tullutta rakkausvideotaan.
Tekijänoikeuksia valvovat tahotkin tulkitsivat lapsuksen selväksi rikkomukseksi. Käytös on kyseenalaista toimitusjohtajalta, jonka yhtiö valvoo tekijänoikeuksiaan niinkin tarkkaan, että ulkomailla asuvat suomalaiset eivät voi seurata kaikkia Ylen ohjelmia verkosta tai satelliittiantennilla.
Lauantain IS puolestaan kertoi lukijoilleen syyn, miksi Jungner ikävöi puolisoaan ja sai hänet kyhäämään rakkausvideon. Se johtuu siitä, että Jungner on parhaillaan Kalifornian auringossa Stanfordin yliopiston liikkeenjohtokurssilla.
Koti-ikävä ehtii varmasti yllättää, sillä kurssi kestää kuusi viikkoa. Koko lystistä koituu noin 40 000 euron lasku, jonka kuittaa Yle.
Allekirjoittaneen on helppo heittäytyä populistiksi ja irvailla Ylen rahankäyttöä, mutta jo pelkällä maalaisjärjellä voin todeta, että mikään markkinaehtoisesti toimiva yhtiö ei kestä sitä, että toimitusjohtaja käyttää aikaansa kursseilla kuusi viikkoa yhtä soittoa.
SE TOSIASIA, että Ylen toimitusjohtajaa kurssitetaan viikkotolkulla Ameriikassa kertoo karulla tavalla siitä, että yhtiössä on aivan liikaa löysää rahaa.
Herää oitis kysymys, miten niinkin arvostettu liikkeenjohtaja ja hallitusammattilainen kuin Kari Neilimo sallii tällaisen törsäyksen ja tuhlauksen? Kuulisin mielelläni vastauksen.
Parhaillaan valmistelussa olevassa yleisradiolaissa on määriteltävä tarkkaan Ylen tehtävät muuttuvassa mediakentässä ja samalla arvioida kriittisesti Ylen hallintoelimiä.
Kansanedustajista ja poliitikoista koottu Ylen hallintoneuvosto on poliittinen, ei riippumaton. Koko hallintoneuvoston voisi surutta lakkauttaa. Yhtiötä hallitsemaan riittäisi ryhmä, joka koostuisi media-alan, hallinnon ja liikkeenjohdon asiantuntijoista.
Hyviä kandidaatteja löytyy, sillä suurin osa suomalaisen mediakentän ykköstoimijoista on poliittisesti sitoutumattomia.
KUN POLIITIKOT olisivat poissa Ylen hallinnosta, olisi myös nykyistä luontevampaa rahoittaa Ylen toimintaa verovaroin.
Kun yhtiötä hallitsisi rautainen ammattilaisjohto, Ylessä työtään tekevien tai yhtiön asiakkaiden olisi turha pelätä, että poliitikot pääsisivät sorkkimaan yhtiön rahoitusta, jos uutiset tai ohjelmat olisivat jollain lailla ”vääriä”.
Kun rahoitus tulisi budjetista siinä missä muidenkin julkishallinnon laitosten rahoitus, olisi kukkaronnyörejä myös helpompi tarvittaessa kiristää eli kokonaisuus tulisi veronmaksajille edullisemmaksi.
Sitä paitsi minkäänlainen moraalinen tarkastelu ei kestä sitä, että työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset pulittavat saman tv-maksun kuin varakkaat palkansaajat ökyrikkaista puhumattakaan.
KEVÄÄN 2007 eduskuntavaalien jälkeen politiikan toimittajien keskuudessa kiersi sitkeä huhu, että hallitusneuvotteluissa olisi sovittu Jungnerin syrjäyttämisestä.
Syyksi epäiltiin sitä, että porvaripuolueet olisivat halunneet paremmin pirtaansa sopivan toimitusjohtajan. Jungnerin syrjäyttäminen vain poliittisin perustein olisi ollut hallituspuolueilta lyhytnäköinen päätös.
Toivoa sopii, että Ylessä on jo siirrytty epäpoliittisiin johtajanimityksiin. Näin yhtiö ainakin viestitti, kun media-alalla monipuolisesti koulitusta varatuomari Atte Jääskeläisestä tuli Ylen uutisten vastaava päätoimittaja keväällä 2007.
Seuraavan kerran Ylen voidaan valita epäpoliittinen johtaja viimeistään keväällä 2010, kun toimitusjohtaja Jungnerin kausi on katkolla. Uuden valinnassa tulee ratkaista pätevyys, ei sopivuus.
Tämän kaiken kerron teille vain rakkaudella, Mikael ja Ylen asioista päättävät. Saatte lainata ihan vapaasti ajatuksiani, enkä lähetä edes tekijänoikeuslaskua.
Arno Ahosniemi | arno.ahosniemi@pohjalainen.fi
**********************************************************************************
**''
Cee