Kyllä sitä tällainen pohjosen tyttö on ihmeissään täällä "etelässä" kun on joulukuu ja lumi suli...

Meidän toinen neiti hienohelma on aivan kummissaan ulkona kun pellolla on LÄTÄKÖITÄ , eihän siellä silloin voi kävellä kun tassut kastuu. Koko eilis päivänä meidän boksu neiti ei tehnyt ulkona pissaa kummempaa. Kun ei ollut sitä ihanaa lumikinosta enää. Tänään sitten hätä oli jo varmaan melkoinen, ettei moinen lumen puute enää haitannut. Mutta ne LÄTÄKÖT ne piti kiertää monen mutkan kautta. Ja sitten ne halveksuvat katseet Goljattia kohtaan kun toinen käveli suoraan lätäköistä. Jos katsetta osaa yhtään tulkita niin teksti oli seuraavaa:"oletpas sinä epäsiisti pikkupoika kun kuljet suoraan noista KAMMOTTAVISTA likaisista lätäköistä, et tule ainakaan minun viereen nukkumaan, muista SE!"

No ehkäpä tähän kummallisuuteen joskus tottuu, kaiholla muistelin kuinka eräänä Tapanina kuljin "tapanin tansseihin" villahameessa ja pakkasta oli 30 astetta, ja oli niin kylmä että parin kilometrin kävelymatkalla täytyi käydä melkein joka rappukäytävässä lämmittelemässä.

Joo meilläkin on neiti hieno helma. Siis lumihangessa on kiva juosta, mutta, kun jään päällä on lätäköitä niin ne ovat ihan kauhea asia.

Olen naureskellutkin, että meidän neitiä ei oikein uskoisi bullmastiffiksi, kun se on tollainen hieno helma.

Tänäänkin kun ulos katsoo niin hyi mikä ilma. Meillä Aida on enenmänkin hienohelma.Kulkee perässä pää alhaalla ja katsoo alta silmäin ja kuuntelee josko mamma sanoo , että takasin päin.
Aidaa saa oikein vetää perässä, meinää aina joka reissulla hermot mennä kun sitä ei meinaa saada liikkeelle.

Meillä kelpaa Leeville keli kun keli eikä se hienostele. Pidän kun on myrskyä ja kunnon tuulen tuiverrusta eikä koiratkaan sitä pahakseen pistä. Ajatelkaas jos ei olis säätä ollenkaan, mites sitten ulkoilu sujuis

Tää sää voi jatkuu kevän astii. Kunnon Göteborgintalvi Nyt on helpompi kävellä ja koirat ja minä voi olla ulkona enemään