Tässäpä minun shelttini:
Päivänpaisteen Fernando Alonso eli
Reno oli elämäni koira. Se ensimmäinen oma ja samalla kaikkein paras. Toista samanlaista ei tule, tiedän sen. Reno jouduttiin lopettamaan hieman yli 2-vuotiaana. Sillä oli jo aikaisemmin todettu PDA-niminen sydänvika, joka alkoi vaan pahenemaan sen vanhetessa. Renon kanssa tutustuimme koiranäyttelyiden, agilityn ja tottelevaisuuden saloihin. Se ei päässyt koskaan kilpailemaan virallisissa agility- tai tokokisoissa, ja näyttelyssäkin se kävi vain kerran. Koiranäyttelyt olikin yksi sen lempiasioista, se rakasti esiintymistä!
Tässä Reno vuoden ikäisenä
http://i34.tinypic.com/2eaj955.jpg ja tässä vajaa kahden vuoden ikäisenä
http://i34.tinypic.com/n2bdpy.jpgPäivänpaisteen Justiina eli
Martta tuli meille keväällä -07 yhtä aikaa Kertun kanssa. Silloin jo oli tiedossa, ettei Renon elämä tule olemeen kovinkaan pitkä. Martalla on sama äiti kun Renolla, ja se on luonteensakin puolesta hyvin samanlainen. Välillä se muistuttaa todella paljoin kaikkein rakkainta koiraani.

Martasta tuli oikein kaunis nuori neiti. Se onkin pärjännyt oikein mukavasta näyttelyissä (mm. pääerkkarin BIS). Se itse otaa menestyksensä varsin vaatimattomasti...

Martta on myös luottojunnukoirani. Se on ihana kilpakumppani, rauhallinen joka tilanteessa. Tosin joskus se saattaa olla hieman liiankin rento.. Martan lempiharrastus on syöminen. Se vaihtaa lennosta omistajaa jos jollain muulla on paremmat namit.

Martta harjoittelee myös agilityä, ja tähtäämmekin kisoihin syksyksi -09.
Martan eri persoonia: Martta näyttelykoira:
http://i38.tinypic.com/34ruihx.jpg Martta agilitykoira:
http://i37.tinypic.com/fjqq8g.jpg (kuva: Hanna Pikkuhookana) ja Martta "otan rennosti ennen kehää" -koira:
http://i35.tinypic.com/35n63d4.jpgPäivänpaisteen I Love You eli
Kerttu tuli meille samaan aikaan kuin Martta. Olin unelmoinut trikkipennusta, ja Kertun äiti oli hurmannut minut jo silloin kun haimme Renon kasvattajalta. Kotiin tuli tammikuussa pieni pörröinen shelttivauva joka sai alle 5-viikkoisena nimekseen Kerttu. Martta ja Kerttu olivat jo pienenä niin nimiensä näköiset ja nytkin nimet sopivat niille täydellisesti!

Kerttu harrastaa nukkumista. Ne ovat Martan kansa melkein kuin yö ja päivä. Kerttu on nirso kuin mikä, sillä saattaa kestää yhden kupillisen syömiseen 30-50min sen noukkiessa ruokaa etuhampaillaan hiiiiitaaassti mutta varmasti. Samalla se kiusaa liioitellulla maiskuttelullaan vieressä kerjääviä Marttaa ja Nadiaa jotka syövät kuppinsa tyhjäksi alle minuutissa. Kerttu ei halunnut agilitykoiraksi. Kooltaan ja ketteryydeltään se olisi ollut passeli siihen, mutta mitenkäs kävikään. Se suorittaa kaikki kontaktit virheettömästi ja vauhdilla, mutta ei suostu hyppäämään ainuttakaan hyppyä. Vaikka rimat laittaisi maahan, se ei suostu niitä suorittamaan.

Kerttu on päässyt kahdesti näyttelyyn. Kerran pentuna ja kerran 1.5-vuotiaana. Se on niiiin kaunis, mutta pieni (kirjaimellisesti) hidaste näyttelyuralle on, nimittäin koko. Kerttu on juuri ja juuri 32cm. Egoa sillä kuitenkin on 60cm korkean koiran verran...
Pari kuvaa kertusta: Kerttu Kemin näyttelyssä
http://i34.tinypic.com/vrcvg4.jpg ja sitten seisomakuva Kertusta:
http://i38.tinypic.com/16mphu.jpg (kuva: Hanna Pikkuhookana)
Minitiimin Updated Quizz eli
Nadia on laumamme kuopus. Se on 4kk ikäinen vauhtihirmu joka rakastaa hyppimistä. Nadia, Martta ja Kerttu kirmaavat mielellään vapaana ja silloin niillä onkin mahtavat hippaleikit. Meno näyttää joskus todella hurjalta, pentukin juoksee niin, etteivät kaikki jalat meinaa koskettaa maata

Nadian kanssa aloitamme agilityn kunhan se on tarpeeksi vanha. Tänään on edessä ensimmäiset tottelevaisuusharjoitukset, ja näyttelykehään se pääsee ensimmäistä kertaa messarissa.
2 Kuvaa Nadiasta: Kerttu ja Nadia leikkimässä:
http://i34.tinypic.com/2ewk01t.jpg ja Nadia 4kk vanhana (takana harmaa hirvikoiranarttumme Hilima)
http://i34.tinypic.com/10hoob9.jpg