Pommia luultu pystykorvan pennuksi Kissa no myös yksi käytetyimpiä
arvauksia. Joskus no luultu tipsumme pennuksi

Meillä on faaraokoira. Väinöä on luultu dobberiksi (tosi yleistä), rhodesiankoiraksi, cirnecoksi, basenjiksi ja portugalin podengoksi.
Hyvin usein kuulee pikkulapsilta hihkaisun "äiti, kato bambi" ja vanhukset kyselevät myös usein "onko se koira".
Paras keskustelu oli yhden miehen kanssa, hän niin itsevarmana aloitti keskustelun:
-Tuo on semmonen koira joka ei hauku.
-ei kyllä se haukkuu ja usein..
-(mies edelleen itsevarmana) No sit se on semmonen leijonanmetsästäjä.
-Ei, jäniksiä korkeintaan.
-(nyt jo ärtyneenä) Se on siis semmonen karvatonkoira!

Miks ei vaan voinut kysyä minkä rotuinen se on..
Usein muuten ihmisten ensimmäinen kommentti kuultuaan että mul on farkku on "ai, se on semmonen karvatonkoira"

heh

Mä inhoon tollasia ihmisiä, jotka "tietää" kaikesta kaiken!

Luultu on meiän mitteliä:
Laivakoiraksi,karjalankarhukoiraksi,pomerianiksi, Kleinspitziksi,sekarotuiseksi,shelttiksi ja vaikka miksi!
Jopa kissaksi

Karjalankarhukoiraksi??!! No huh huh

Mini-samojedi. Mi-mi-mikä? Joku vissii keksinyt oman rodun.

Meillä oikeestaan kukaan ei ole koskaan luullut koiraani miksikään muuksi, kuin siksi mikä se on, vaikkeivät monet tuota rotua kyllä tiedäkään. Kaikista ärsyttävintä toisaalta siinä on juuri se, kun joku kysyy minkä rotuinen koirani on, ja vastaan, että pomeranian, niin heti kysytään, "ai, mikä?" sitten kun sanon uudelleen hitaammin, pomeranian, niin taas "ai, siis mikä?"

minniä (mitteliä) on luultu kleinspitziksi ja laivakoiraksi...

Meiltä löytyy kolme jämttiä, joita aika usein lapset luulee susiksi... "Susikoira, hae pallo" on kyllä ehdottomasti yksi parhaimmista kommenteista

Shibaani on luultu usein suomenpystykorvaksi, sekarotuiseksi ja basenjiksi. Migiä sanotaan usein koti-ketuksi. Kerran kun kävelin yhden naisen ja hänen lapsensa ohi, sanoi nainen lapselleen: Katso miten kaunis sekarotuinen

meiltä on joskus kävelyllä ollessamme kysytty "onko nämä samojedinpystykorvia?" no korjattiinpa se kumminkin samojedinkoiraksi.. ja jotkut ovat sitten yleisemmin kysyneet "minkä rotuisia nämä ovat?" ja kun oltiin kerran kävelemässä niin yks lapsi sano äitilleen "kato äiti jääkarhuja.."

Pojua on luultu: Siperianhusky, bordercollie, aussi, berninpaimenkoira, monirotuinen Ei ikinä lapparix :

Kerran ku olin noiden kanssa lenkillä, yks vanha mies pysähty ja kysyi että onko noi lapinpystykorvia, lapparia on sanottu kauan kauan aikaa sitten lapinpystykorvaksi ku sitä Matilta (lumiturpa) kysyin ku ihmettelin et lapinpystykorva

Meillä on molempia luultu kissoiksi (podengoa ja farkkua). Farkkua yksi pikkutyttö sanoi myös villakoiraksi.

Multa on vaan jääny ne villat saamatta...

Mun podengoa ollaan luultu myös kissaksi ja sit länderiksi ja russeliksi..

ainakin pommit on luultu tibetinspanieliksi. Ei ne nyt oo ollenkaan sen näköiset edes =) ja kettu tulee yleensä. Mutta kuka nyt pitää kettuja lemmikiksi.

Meidän sammareita on luultu huskyiksi ja ties miksi.
Paras oli kuitenkin kun meidän Nella kleinia luultiin pienenä apinaksi :'D Siinä oli kyllä jo nauru herkässä.

Japaninpystykorvan pentua moni luulee samojediksi

Samoin meillä. Jääkarhuiksi näitä sammareitä useimmin "luullaan".. Tai nalleiksi

samalla päivällä luultiin että mun äidin ja minun pomeranian koiria oli chow choweja tai kiinanharjakoiria....Kahdesta eri ihmisestä. =) Hän joka luuli ne choweiksi niin sanottiin että ne ovat kyllä pommeja, ajaa, kyllä ne aika pieneltä kyllä näyttävät....

Muutaman kerran ollaan tultu kysymään, että "eikös tuo olekin sellainen pitkäkarvainen chihu?.."

Pomeraniasta pitkäkarvaiseksi chihuahuaksi. Jaaha, erikoinen tapaus.

(kun soica oli vähän yli vuoden)soicaa on luutu: kartannkoiraksi, porokoiraksi,hyskyksi ja kun on sanottu että se on suomenlapinkoira niin kaikki on sanonut aijaa ,sitten se on varmaan narttupentu kiva se sitten on ollut selittää että kyllä tämä nyt on ihan puhas suomenlapinkoira uros

Mun koiraa on luultu suomenpystykorvaksi
Niin ja ketuksi on luultu,just just.....
Pommin mä omistan oikeesti

Miten pommia voi luulla suomenpystykorvaksi?

niinpä Ei se kovin mies koiraihminen ollut,kun se sanoi,että onpa mulla nätti suomenpystykorvan pentu. Ja kuulemma miehellä oli kaksi aikuista suomenpystykorvaa Mä kyllä sanoin sille,että mun koira on ihan puhdasrotuinen pomeranian.... Kylläpä siinä oli miehellä ihmettelemistä.

meillähän ohikulkujat kiven kovaa väittävät että meillä on faaraokoira, eivätkä usko kun sanon että cirneco. kommenttina kuuluu että eihän semmoista rotua ole, tää on sitten varmaan joku sekarotunen jossa on faaraokoiraa, kyllä varmasti on jalostettu faaraokoirasta jne...

no, kaipa en ite sitte tiiäkkään mikä koira mulla on, paremmin nuo ns. koira-asiantuntijat

Meejä lapparii luultiin alaskanmalamuutiksi! Ja sit niin lapinpystykorva on varsin hyvä veikkaus.. Eläinlääkäriin mentiin lonkkakuviin niin ei tunnistana se vastaanottoapulainen meijä koira rotuu, kysy minkä rotunen. Tänä kesänä monet kaupungissa luulivat meijä Berttaa pennuksi tosin ikää 2vuotta. En ole varma mutta joku taisi joskus sanoo meijä Berttaa lapinporokoiraksi..

Sitten Reetasta kysyvät joskus että onko puhaspystykorva, vaikka mielestäni kyllä ihan oikeelle pystikselle näyttää.

Pikkutenava rattaistaan: "Äiti, onko tuolla tätillä karhunpentu?"
Äiti: "Ei se taida olla karhunpentu"
Tenava: "Äiti, onko se sitten leijonakoira, miksi se on musta?"
Äiti: Ei se ole leijona. Se on sekarotuinen koira.
Ja silloin minua nauratti, kävelin hymyssä suin ohitse korjaamatta tilannetta

Minulla on sininen chowchow...
paljon on ollut kyselijoitä, lähinnä kukaan ei ole osannut sanoa rotuun juuta ei jaata, hyvin harva tietää mikä rotu on kyseessä.

Aikanaan ulkoilutin meidän ensimmäisiä koiria: suomenpystykorva, sakemanni, yorkki ja mitteli...
Usein tuli määritelmä: pystykorva, susikoira, chihuvahuva / muu kääpiökoiru / jyrsijä / rottaeläin, toinen pystykorva...

Kerran yksi äiti lapselleen: kato kun on ihanasti emo ja pentu lenkillä, kun talutin siis pystykorvaa ja oranssia mitteliä yhtä aikaa. (Ihan ymmärrettävä erehdys, myönnetään..)

Paras kaikista oli kuitenkin eräs setä, joka pihaltaan hihkaisi: "mikä mato sulla siellä on narussa?" Yritin siihen kovasti, että ihan on yorkshirenterrieri. Mies vain nauroi takaisin, että "jo on kumma kun ulkoiluttaa matoa narussa..."

Hoitobasenjia luultu lyhytkarvaiseksi minicollieksi

Siperianhuskyt sekoittaa alaskanmalamuuttiin vaikka ne aika hyvin ovat tunnistettavissa toisistaan. Yleensä kun joku vain tunnistaa että on valjakkokoira kyseessä niin ehdotetaan roduksi jopa samojediä vaikka tämä on jo aika kaukana huskystä.

Mustaa sekarotuista koiraani luullaan yleensä joksikin lintukoiraksi vaikkei koskaan kukaan ole mitään rotua sanonut (saksanpaimenkoira+kultainennoutaja+suomenajokoira+lapinporokoira.)

Meillä on sekarotuinen pentu jolla on sininen silmä eli takana on huskyä. Siitä usein kysytään onko tämä husky, jonka korvat eivät vielä ole nousseet pystyyn. Koiralla on valtavat luppakorvat jotka eivät ole sen näköisetkään että nousisivat pystyyn.

Shiboista tulee myös erilaisia kettu kysymyksi ja muita. Ei niitä jaksa edes muistaa

Pikku samojedi/samojedin pentu on aika yleinen. Samoin klein-/mittelspitz. Yllättävän moni ei oikeastaan japsia tunnista ihan suoriltaan, useimmat kysyvät ensin minkä rotuinen ja siihen perään "joo, niin ajattelinkin". Harmi sikäli, olis hauska kuulla enemmänkin noita rotuveikkauksia.

Villein veikkaus taitaa olla maltankoira... Toisaalta en ihmettele, koirapuistossa viipottaessaan tuosta meidän aijästä ei välttämättä erotakaan muuta kuin sen että se on valkoinen ja sillä on karvaa.

Meidän suomenlapinkoiraa luultiin pentuna eläinlääkärissä (vastaanottohuoneessa) saksanpaimenkoirapennuksi, joka oli mielestäni jo huikeaa, koska oikeastaan mitään yhteistä en sakemanniin nää tuossa
Ja on kerran sitä sanottu meidän koirista (lapinkoira ja sheltti) että toinen on toisen pentu, en sitten tiedä kumminpäin menisi

Vähä nauroin

Faaraokoiraksi on luultu monta kertaa. Ja Tiara on siis cirneco dell'etna.

Kaverin suomenpystykorvaa on luultu mm juuri ketuksi... Kai nyt pystykorvan tunnistaa?

Timiä (rodultaan mittelspitz) on luultu monesti perhoskoiraksi värityksen takia, japaninpystykorvaksi, sheltiksi ja kuinka uskomattomalta kuulostaa niin myös bordercollieksi

Keeshond on rotu ja arvaukset liikkuvat melko suppealla alueella koska rotu on melko harvinainen, ainakin täällä meidän alueellamme. Yleisin arvaus on norjan harmaa tai suomenlapinkoira, oiken rodun on tiennyt vaan yksi ohikulkija jolla hänellä oli itsellään ollut kessu joskun ammoisina aikoina. Arvaus apinasta tai lampaasta ei mene paljon metsään kun katsoo tätä kuvaa



aikuisena sama koira

Meidän valkoista ruotsinhirvikoiraa luullaan melkein aina valkoiseksi paimenkoiraksi. Ne on oikeesti melkein samanlaisia, ruotsalaisella on vaan kippura häntä ja se on säkäkorkeudeltaan pienempi. Tosin toi häntäkin on välillä silleen suorana niinku paimenella, ei oo ihan aina kippuralla.

Ketuksi...

Kyseessä on siis Lunnikoira. Toiset ovat sanoneet myös, että muistuttaa jotain Dingoa yms. Pitää varmaan alkaa varoa, että milloin tulee viranomaisia ovelle kun pidän villieläimiä lemmikkinä. Useimmiten kuitenkin luullaan, että se on pentu ja oletetaan, että se tarvitsee "sosiaalistamista" ja tuodaan niitä hurttia ihan väkisinkin siihen minun ilmakuplaani.

Mun perunkarvatonta on veikkailtu seuraaviksi:

Saksanpaimenkoira
Belgianpaimenkoira malinois
Sekarotuinen (ja usein toisena puolikkaana jompaakumpaa ylläolevista)
"Joku ajokoira"
Kissa (tätä veikkasi eräs pieni poika)
Vinttikoira

Meidän samojedinarttua luuli eräs mies siperianhuskyksi

Hieman oli miehellä rotutietämys hakoteillä, miten valkoisen ja pörröisen sammarin voi sekoittaa huskyyn? Ja perusteluksi mies sanoi, että huskyillahan on aina vaalea kuono (sammarillahan oli tuolloin talvinenä)

Paimensukuista lapinkoiraamme on luultu lapinporokoiraksi, shetlanninlammaskoiraksi, islanninlammaskoiraksi jne. Lista jatkuisi loputtomiin. Lisäksi on luultu ketuksi, sudeksi, karhunpennuksi, näädäksi ja kissaksi. :')

Meillä mittelspitziä on sanottu ainakin japaninpystykorvaksi, lapinkoiraksi, karhukoiraksi ja kissaksi. Sitten myös kleinspitz, mikä nyt on jo ymmärrettävää, ja myös keeshondiksi on luultu. Joku josku myös automaattisesti oletti että kyseessä on sekarotuinen koira, ei sillä että se paha asia olisi, hassua vaan vähän koska yleensä oletetaan kuitenkin että on jotakin tiettyä rotua.