Ok  :)

ok.

Niinpä niin Anu...ikävä tapa  ???  Hieno juttu Bichon Lehdessä, tosi hino ura on ollut sulla...ainakin lukemastani päätellen  ;)

Kyl meidänkin kääpiöt aina välillä haukkuu, mut ei juuri koskaan ihan muuten vaan, tai esim. ihmisiä/toisia koiria kadunkulmassa...
Mistä muuten luulette johtuvan pikkukoirien räksytysalttiuden? Onko ne kurittomampia kuin isommat koirat vai onko se jotenkin rotutyypillinen ominaisuus pienillä? Monesti on tullut mietittyä, että mitä jos nämä tyhjää räksyttävät pikkukoirat olisivatkin yhtäkkiä kooltaan dobermannin luokkaa... kuinka moni taluttaja niitä silloin pystyisi pitelemään?
Ehkä suurikokoiset koirat kuitenkin koulutetaan jo pennusta saakka sen verran hyvin (pääasiassa), että niiden omistajat myös pärjää niille kokonsa puolesta, haukkuipa ne sitten toisia tai ei.  Pikkuisen kanssa se koulutus (ai mikä koulutus..? ) on niin helppo laiminlyödä, kun ovat niin suloisia pikku lutusia...    Vai mitä mieltä olette?

Tällänen kysely vaan Keksin sen jostain taivaan tuulesta  :D  Mutta
...vastauksia...

Joskus vähän komentaa ulkona, jos vieraita koiria on näkyvissä. Ei onneksi kuitenkaan usein. Ja välillä rappukäytävässä liian äänekkäästi kulkevaa tömistelijää pitää haukkua oven takana.

Silloin tällön suunsa aukaisee

Kyllä  :angry: vieläpä herkkähaukkuinen rotu, kääpiöpinseri.

Silloin tällöin innostuessaan

Vastasin ,että usemmiten kyllä, vaikka itse en mielelläni sitä räksyttämiseksi kutsu vaan haukkumistahan se on . Ja kun kyseessä on kääpiöpystykorvat niin sehän on melkein itsestäänselvyys, että haukkuääntä löytyy.

haukkuu, kun jätetään yksin "mamma, tuu takasin!!"  :D

no, ihan pentuhan toi meiän fifi vasta on

Silloin tällöin suunsa avaavat...

Jo on muutama naapuri niskassa

Ei varsinaisesti. Kun koira on kotipihassa, se älähtää, siis ei räksytä vaan haukahtaa kysyvästi, jos joku vieras menee pihan ohi (rivitalo, siis jos naapureilla on vieraita tms.) ja kun oman perheen auto tulee pihaan, tytteli haukkuu iloisen kimeällä äänellä.
Toiset koirat aikaansaavat pikku metakan, toisille nostellaan niskakarvoja ja osa saa osakseen hännänheilutusta...
Je hevoset, tuo ihme, joita satunnaisesti näkyy, saavat pelästyneen haukun niskaansa.

Hyvä kysely, kääpiökoiriahan monesti pidetään "räksyttäjinä", vaikka monet eivät sitä ole.

Vähän vaikea oli kyllä löytää oikeaa vastausvaihtoehtoa, meidän koirat kun ovat tässäkin suhteessa kuin yö ja päivä. Toinen pitää meteliä lähinnä ulkona kun vastaan tulee epäillyttävän näköinen koira. Toinen, joka ei muista ulkonaliikkujista paljoa perusta, haukkuu raivokkaasti ovikelloa. Yhtenä mopsina komennetaan tv:ssä liikkuvia koiran näköisiä otuksia ja kovaa mekkalaa pitäviä hälytysajoneuvoja.

~Riikka~

Sillon kun oli koira (japanese chin), niin aika hiljainen veijari, mutta kun halus jotain niin tahto oli saatava läpi .


:hii:  :love:

Silloin tällöin suunsa aukaisee....vaikka koirani EI ole kääpiö.... vastasin silti!

Niinhän nuo kääpiökoirat tuppaa suunsa aukaiseen vähän "liian" usein.  Mutta minkäs teet kun niillä näyttää asiaa olevan.. :0

Havaneesipoika avaa suunsa silloin tällöin  :) Sammarit päivittäin  ;)

juu.... kyllä varsinkin johtajakoira on vähän räksy. muut on sitten paljon hiljaisempaa sorttia.  :ehh: tai no, okei.. aina silloin tällöin..  :huhuu:

Juuri nyt haukkuu lakkaamatta  :angry:
Eikä laita suutaan kiinni millään. Ei tämä hirveästi hauku mutta jos haukkuu sitä ei nopeasti hiljennetä. Vaikka lupailtiin ettei cottoni ole mikään räksyttävä rotu tai ei hauku juuri lainkaan. Todistettavasti voin sanoa ettei ole rodusta vaan luonteesta ja elinympäristöstä kiinni tuo haukkuminen, ja todiste haukkuu tuolla alakerrassa!

iloisia uutisia, mun Doris kulta osaa olla jo ihan hiljaa  :inlove:  Kyllä siinä meni aika opettamisessakin  :oops:

ovikellon soidessa ja joillekin tietyille koirille..

Meitin apso ei edes osaa haukkua, se vaan piipittää  :0 Jos pellolla menee joku niin meitin poika rupee piippaamaan, jotta dallumme ja mäykkymme tulee haukkumaan sen pois  :D

Chinimme haukkuvat leikkiessään ja ovikellon soidessa. Välillä kun haluavat jotain hyvää, saattavat haukahtaa. Muuten hiljaisia.

Edellinen cottoni ei juurikaan haukkunut, mutta saa nähdä mitne tuo seuraava...

Kotona enemmän muualla ei pahemmin. Eli silloin tällöin suunsa aukaisee.

Meijän poika ei räksytä. Todella hiljainen.

Onneks ei hauku ihmisille tai koirille....
Tottakai koira sentään jotain ääntä pitää joskus. Sehän kuuluu koiraan mutta ihmisille, koirille tai pihalla jatkuminen haukkuminen
eli harvoin haukkuu.

Räksyttää..

Silloin tällöin suunsa aukaisee Eli itseasiassa aika usein...

Helmi haukkuu jonkin verran kun innostuu... Namu noin kerran viikossa

Uno haukkuu isoille koirille ulkona, etenkin uroksille. Vasta maalta kaupunkiin muuttaneena uusi reviiri vielä ihmetyttää.
Sisällä ei hauku koskaan. Joku iloinen äännähdys saattaa päästä leikkiessä.
Ulkoräkytyksen haluan saada hieman kuriin ja olemmekin siksi menossa koirakouluun. Olisikohan kenelläkään hyviä vinkkejä Stadin koirakouluista? Minne mennä aloittelijana, missä paljon muita pikkukoiria, omia kokemuksia?
Suuret kiitokset jo etukäteen tiedonmurusista.

Meilläkään (japanese chin) ei haukuta kuin, silloin, kun haluavat saada jotain tai, kun haluavat päästä huomion kohteeksi... Muuten hiljaa...

No nykyään se on ruvennut haukkumaan! c")

Cotoneistani vanhempi, Wilma on herkkähaukkuinen. Emma taas haukkuu paljon vähemmän, lähinnä aina Wilman innostamana. Kun ollaan Emman kanssa kahdestaan liikenteessä, se ei pahemmin haukahtele.

Harvoin haukkuu,tosin tällä rodulla ei ole tapana yleensäkään räksyttää!

No, mitä joskus:)

Sillon tällöin suunsa aukaisee, eli siis jos ihmisiä kävelee tässä pihamme ympäristössä niin haukkuu (asutaan umpikorvessa), mutta kun ihmisten ilmoille lähdetöön niin koira on hiljaa.

Miten sen saa olemaan hiljaa?

Harvoin haukkuu, mutta innostettaessa kyllä - esim. riehuessaan toisten koirien kanssa.

useimmiten ja KYLLÄ! nyt on kuitenkin tapojaan alkanu parantaa