Niin on pieni 7-vuotias bullmastiffirouvani ollut eläinlääkäriasemalla kello yhdestä lähtien..ja seitsemältä menen hakemaan, josko ois jo herännyt.
Juoksu loppui 3 viikkoa sitten, ja ruokahaluttomuus, alakuloisuus, valkea vuoto alapäästä ja vatsan pyöristyminen ilmaantuivat.
Helatorstaina Sara jopa piristyi, pitkästä aikaa päästiin piiitkälle lenkille, ja iloinen se oli tänäänkin klinikalle mentäessä. Oikein piti kenkäparia kantaa edestakaisin suussa ympäri kämppää, kun sanoin että lähdetään!

Klinikallakin niin kiltisti, tassu nätisti verinäytteen ottoon, ultraääneen käskystä makaamaan ja selälleen, siinä pitkän aikaa rellottaen. Kertaakaan ei yrittänyt liikahtaakaan, ja hoitajat rapsuttelivat massusta. Kaikki kehuivat miten hieno ja esimerkillinen nainen on tullut potilaaksi.

Kauheeta vaan, että vaikka oireet olivat näin lieviä, niin leikkaus suoritettiin heti. Kirurgikin tuli ihan sitä varten klinikalle, huomiseksi ei olisi uskaltanut jättää.
Jos uuden nartun vielä joskus omistan, en todellakaan aikaile minkään kohtutulehdukseen viittavan oireen kanssa!! Ja nytkin Sara oli pirteämpi viikkoihin, kun oli ollut juoksu, miesten perään itkut ym. hankaluudet.

Mä pidän peukkuja että kaikki on sujunut hyvin. Kohtutulehdus voi olla nartulle hengenvaarallinen eli siksi yleensä päädytään lähes heti leikkaukseen.

Leikkaus meni hyvin, rouva vaan oli aivan unessa vielä klo 2 yöllä, kun viimeisen kerran yöllä pissille sitä vein. Eipä tehny mitään ku vasta aamulla kuudelta, halusi vaan lysähtää maahan lepäämään.
Ei olisi kuulemma ehkä selviytyny, jos ois tänään vasta leikattu. Kauheeta, kun koira kuitenkin oli suht pirtee klinikalle mentäessä..

Pablolta iiiiiiso pusu paranemista vauhdittamaan Jäämme odottomaan että näemme taas puistossa. Tsemppiä

Oma 9-vuotias narttuni oli vain hieman väsyneempi kuin yleensä. Koira söi hyvin, joi vähän eikä vuotanut mitään. Ajattelin, että ennenkin kipeänä ollut niska taitaa vaivata... Siinä vaiheessa noin kilon painoinen märkäkohtu löytyi tunnustelemalla. Koira toipui leikkauksesta täysin.

Toivotaan parasta teillekin!

Onko tämä toipumista? Kun tulin kotiin, oli ämpäripäinen nainen ottanut hyllyltä nilkkasukkia täynnä olevan pussin, suikaloinut sen palasiksi ja heitellyt sukat ympäri kämppää!!
Ja taas ämpäri päässä kannettiin kenkää ympäri asuntoa kun mami tuli.
Kun kauluri otettiin pois, mamia piti käydä tökkimässä useaan kertaan kuonolla.

Aamulla piti ryömiä sänkyyn, ja kiva oli olla kun ämpäri tökötti rinnuksilla ja leuassa kiinni... (Sara nukkuu usein äidin keuhkojen päällä.)

Ulkona onkin sitten veto pois, mutta kotona pitää vähän riekkua entiseen malliin!

Tuohan on hyvä uutinen Voit laskea paranemisen sukissa eli mitä enemmän revittyjä sukkia, sitä paremmin potilas voi

Nyt Saran pissa on veristä...

Pikaista paranemista Saralle, lähettää kaimakoira

Emännälle läääkärit ovat sanoneet että verta ja verihyytymiä saattaa tulla -ja tuleekin, kohdun poiston jälkeen jonkun päivän ajan. Eli ihan normaalia. Meidän vanhalta rouvalta leikattiin aikanaan todella paha märkäkohtu koiran ollessa jo lähes verenmyrkytystilassa leikkauksen vihdoin käynnistyessä. Silti paraneminen oli nopeaa ja koirasta tuli entistä pirteämpi ja leikkisämpi pakkaus

Meillä myös Lissu leikattiin aikoinaan ja parani kyllä tosi nopeasti, olisi jo seuraavan päivänä tehnyt kevät juhla liikkeitä niin että piti oikein toppuutella
Saman päivän iltana kun oltiin oltu leikkauksessa meinasin, että pistän patjan lattialle ja nukun siinä Lissun vieressä, kun näytti niin kipeältä siinä oman patjansa päällä, noh heräsin yöllä ja Lissu oli käppäillyt makkariin ja jättänyt mut yksin keittiön lattialle patjan päälle että niin kipeä, oli varmaan kattonut että mitäs toi mamma mahtaa maata tääl keittiös, että mä ainakin painun makkariin
Onnea paranemiseen