Minä taas kyselemässä... Kertokaa teidän ulkoiluistanne.. Siis että pystytkö pitämään koirasi vapaana vai katoaako se silmistäsi heti kun oot saanut hihnan irti. Vinteillähän on suuri ajovietti.. Tarviiko aina pelätä pupu parkojen puolesta. Entä jos koira näkee esim. rusakon.. niin kuuleeko se kieltojasi vai säntäileekö pupun perässä kunnes saa sen kiinni tai kunnes rusakko katoaa näkyvistä..

Siksi kyselen mahdolllisimman paljon kaikkea, koska olen ite hankkimassa Whippettiä ja on kiva kuulla muiden kokemuksista.

Tottakai salukimme saa juosta vapaana! Ja se tulis kyllä aika hulluksi jos ei pääsis  :D  Jos joku elukka sattuu tulemaan metsässä vastaan niin varmasti lähtee perään, mutta tulee sitten takaisin kun eläin häviää näkyvistä. Juuri viime viikolla kun kävimme lenkillä niin Eetu lähti riekon perään. :huhuu:

No jos mulla olis afgaani ihan omana, puhun nyt afgaanin puolesta kun niiden kanssa niin paljon touhuan  ;) , niin ehdottomasti kytkettynä!  :muu: Affua en irti päästäisi!

Mutta irti sen on saatava juosta. Menisin vain aidatulle alueelle, ja siellä se saisi revittää niin paljon kuin haluaa. On kyllä melko uhkarohkeaa päästää afgaani irti!  :D

Kyllä vinttikoiran elinehto on vapaana juoksu. Tämä on mahdollista tarkkaan harkituilla paikoilla esim. soramontut. Greylle noi puistot ovat vähän liian pieniä (ei pääse edes kunnolla vauhtiin kun aita tulee vastaan). Afgaani on sen verran ketterämpi, et se pystyy toteuttamaan itseään myös puistoissa.





No joo, koirakohtaisesti. Mulla on yks' afgaani jolle täytyy toitottaa ennen irti päästöä ettei kandee lähtee kauas ; mulla on makkaraa taskussa. Muut tottelee ihan mukavasti.

Mulla on kolme whippettiä, ja ulkoillaan vapaana metsässä lähes päivittäin. Uskallan pitää niitä irti, koska tottelevat "täällä" sanaa lähes 100 % (saavat silloin namia) ja ovat ulkoilleet vapaana pienestä saakka. Kannattaa pentua ottaessa muistaa se että aikuista koiraa on paljon vaikeampi opettaa olemaan irti kuin pentua. Eli kun pentu saa juosta vapaana ihan pienestä saakka niin se on aikuisenakin helpommin hallittavissa.

Meidän wiisi whippettiä ulkoilevat 100% vapaana, paitsi tietenkin tiellä jne. Yleensä lenkkeilemme metsäpoluilla ja vastaavilla, landella kun asustetaan (ah kaikkien niiden ihanien  pupujen sun muiden metsänelävien kanssa) niin paljon muita lenkkimahdollisuuksia ilman autolla erikseen jonnekin lähtemistä ei edes ole. Olen aina ollut "ehdottoman" luoksetulon opettamisen kannalla, ja kuulun siihen sakkiin jonka mielestä asia on opetettavissa.... mutta, tunnustettakoon että tänäpäivänä ote koirista on sen verran lipsunut että ainakaan heti ei se parhaiten opetettukaan jäniksen perästä tule, joskus aikanaan palasi samantien kunnon käskyn jälkeen (kyse on koirasta joka varmasti ajaa ja viettiä löytyy). Eli oma mielipide/kokemus on se että (ainakin omille whippeteilleni) on opetettavissa sellainen käsky (jota ei arkielämässä "kuluteta" puhki) jolla jäniksen perästäkin saadaan palaamaan. Mutta vaatii tietty pohjalle kunnon suhteen koiraan ja jonkinsortin perustottiksen kuntoon.

Riskeistä huolimatta pidän wiput jokatapauksessa irti, koirat nauttivat ulkoilusta (kuin myös emäntä) ilman remmirumbaa, saavat juosta keskenään, kiipeillä, ym. ym. Yleensä juoksevat max 50 metrin päässä meistä ihmisistä ja palaavat itse lähelle kun ovat liian kaukana. Neten vinkki vaikka täällä-sanan ehdollistamisesta namiin on hyvä keino kaikille omistajille  

Hyvät Vaput!

...typoja...

Asustellaan myös keskellä ei niin yhtään mitään, naapureina peuraa, mäyrää, rusakkoa ynnä muita mönkiäisiä, eli kiinnostuksen kohteita löytyy. Wipukka on 100% varma, aina vapaana, eikä mitään ongelmia. Affe-poika on sitten hieman epävarmempi tapaus.. :0 Ulkoilee myöskin vapaana, lähes päivittäin, mutta yhtenä päivänä vkossa (ja tätä ko. päiväähän ei pysty ennakoimaan, riippuu täysin herran mielenliikkeistä   ) heittäytyy umpikuuroksi & seikkailunhaluiseksi, ja vieläpä samalla kertaa..Suhahtaa 5 min. retkelle metsään, ja palaa takaisin, vuoden polttopuut turkissaan  :huhuu:

Kaupungissa asuessa vain aidatulla alueella oli mahdollisuus päästää vapaaksi.
Nyt kun asumme täällä keskellä ei mitään koirat ovat irti metsälenkillä. Meillä on ihana metsäautotie, joka tekee ihanan lenkin. Eikä tarvitse pelätä autoja.
Enkä pelkää, että lähtisivät jonkin eläimen perään koska metsä on niin risukkoista etteivät sinne lähde.

Aidatulla alueella saa ja pitää juosta vapaana. Siellä saa meidän afgaani revitellä niin paljon ku lähtee. Mutta ei olla uskallettu päästää irti aidattomalla alueella. ...ainakin meidän koira osaa taitavasti sulkea korvansa tarpeen vaatiessa... :ehh: :hii:

Kaikki salukini ja siskon wipukka (plus muut koirat) kirmaavat irti metsälenkeillä ja luoksetulokin sujuu ihan kiitettävästi niin kauan kuin riistaa ei oo näköpiirissä

Salukeista ainoastaan Asheerah on vaikea pyydystettävä, aavikkosalukit ovat OK. Oikeastaan kahden taloutemme koirista ainoastaan pari MÄYRÄKOIRAA ja tuo Asheerah ovat vaikeahkoja irtipidettäviä, mutta kunhan turvallinen paikka löytyy (irtipidon edellytys kaikilla) niin kyllä nekin saavat vapaudesta nauttia.

Vapaana suurimman osan ajasta. Meillä on yli yhdeksän hehtaarin aidattu satama koirien juostavana ja riehuttavana. Siellä riittää tilaa, mäkiä, spurttisuoria ja uimaankin pääsee, jos vaan menisivät
Lenkit menevät sitten peltotiellä, siellä myös vapaana. Oma piha on aidattu. Hihnoja tarvitsemme kyllä päivittäin, sillä asumme kuitenkin keskustassa, viiden minuutin kävelyyn peltotielle ovat koirat kiinni.
Valitettavasti veteraaninartun juoksuja on pakko koiran taudin takia rajoittaa.
Ja meidän uusi, suloinen pentu juoksee vielä vain pihassa niin lujaa kuin kahdeksan viikkoisen greyn numeroa liian isoilla koivilla pääsee :love:

Pihastamme on osa aidattu ja siellä wipukat wiipeltää, metsälenkillä käymme muutamia kertoja viikossa.

Vanhemmalle (3 ½ v) olen nimenomaan namiin ehdollistanut luoksetulon ja toimii ahneella koiralla mainiosti  

Nuorempi (8 kk) onkin koko ikänsä ollut sellainen kannoilla kävelijä, ei ole ainakaan vielä näkyvistä hävinnyt  ;)

Kuten Nappa kertoikin, luoksetulon opetuksen merkitystä ei voi liikaa toistella! Omieni kanssa olen kulkenut tokotreeneissä siitä kun ovat puolivuotiaita olleet ja kyllä perustottelevaisuus helpottaa arkea kummasti  

Sekä että. Yleensä remmissä liikutaan paikkaan jossa irti juokseminen on mahdollista  :)

Samoin meillä!
Päivittäin pyrin pitämään vapaana, polski on tämän kevään aikana käynyt rohkeammaksi ja kuuroutunut samalla (pitäisköhän putsata korvat..?) joten ei aina käänny pupun perästä takaisin käskystä, mutta huolehtii kyllä etten minä jää liian kauas...

Kyllä mun lapsukaiset lähinnä aivotoimintansa menettäisivät, jos eivät irrallaan saisi juosta. Julkisilla paikoilla koirat ovat kuitenkin aina remmissä, ihan jo muiden ihmisten sukuun kuuluvien kummajaistenkin takia.

Voih...Olen kateellinen...  

Hihnassa lenkkeillään, ei ole tuo podenco niin varma luoksetulija aina. Pari kertaa viikossa pääsee juoksemaan pellolle vapaana noin tunniksi kerrallaan, eikä (ainakaan omasta mielestään) liian kauas omistajasta lähde. Sitten mennäänkin ihan kuraisina kotiin kurapellolla kurvailujen ja ojaan molskahtamisten jäljltä Eikun tassupesulle.

Vapaana metsässä. Podengo saattaa tosin juosta hyvinkin kaukana ihmisistä, ei kyhnää kyljessä kiinni niinkuin nuo pienet.. Mutta täällä maalla on lääniä  :D

Meillä ainakin pääsivät vipukat lenkin aikana juoksemaan myös vapaana. Niille oli kyllä hyvin opetettu "tänne"-käsky ja yleensä sitä toteltiinkin.  Sitten jos koirat olivat juosseet riittävän kauas, niin ne eivät olleet kuulevinaan "tänne"-käskyä ja siitä syystä pidettiin huolta siitä, että koiria huudeltiin aina välillä käymään luonamme. Ja sitten oli tietysti ne tilanteet, jolloin joku koirista huomasi rusakon... silloin ei ollut minkäänlaisilla käskyillä ja kutsuilla tehoa. Koira palasi kotiin omia aikojaan. Vain kerran yksi koiristamme toi rusakon mukanaan.

Ehottomasti koira vapaana jos se tottelee käskyä esim."Tänne!" mut jos ei tottele nii sit tarhalle tai jonnekki muulle aidatulle alueelle ja antaa koiran juosta sydämesä kyllyydest!!

Whippetini on vapaana lähes aina (paitsi autotien vieressä) ja tulee kyllä luokseni kutsuttaessa kesken revittelynkin. Kun olen pitänyt sitä pienestä asti lähes aina vapaana, ei ole siitä tullut mitään ongelmaakaan. Toki se pupun tms. nähdessään lähtee ajamaan, mutta kääntyy kyllä pian takas, kun tulee mammaa ikävä.

Affuani pidän vapaana aina silloin kun mennään jonnekin kauemmas metsään tai pellolle. Se ei onneksi karkaile, mutta uskaltautuu lähtemään pois näkyvistäkin välillä... joten hirveän pienellä alueella ei sitä viitsi irti päästää, varmuuden vuoksi. Olen kyllä huomannut, että affut ovat esim. wipuja huomattavasti herkempiä karkaamaan, mutta kuitenkin affuissa on yksilöeroja. Omani on ainakin niin perso herkuille, että sanan "NAMI" kuullessaan ampaisee pikimmiten luokseni!

Onneksi kuitenkin vain alle kilometrin päässä kotoani on koirapuisto, jossa käymme lähes päivittäin ja molemmat saavat turvallisesti revitellä menemään.  :)

En omista vinttaria, mut Cairnini on joskus pihalla vapaana, ja myös jos mennään metsään lenkille..  :)

taloutemme kolmesta koirasta kahta pystyy pitämään vapaana. pupun ja monen muunkin eläimen perään lähtevät, mutta kunhan hukkaavat saaliin niin palaavat takaisin päin. tarkka olen kyllä sen suhteen missä ne vapaaksi lasken. en kovin lähellä autoteitä ainakaan..

yksi, tuo vanhus, on sitten niin ovela otus etten sitä ilman aitoja pysty vapaana pitämään. onneksi sillekin löytyy tarpeeksi isot aidatut alueet spurttailla

Mun kaverilla on venäjän vinttikoira ja yhdessä mun Cotonin kanssa ne aina juoksentelee

Kytkettynä..

Vinttikoira ei saa tarpeeksi tyydyttävää liikuntaa remmin päässä, ja siksi sitä on pakko vapaana juoksuttaa säännöllisesti. Toivottavasti sitä ei sentään kukaan yritä kyseenalaistaa.

Meillä on samoin kuin ilmeisesti useimmilla täällä, eli turvallisesti remmissä kävellään paikkaan jossa voi pitää turvallisesti irti. Simppeliä. Paikan on oltava sellainen ettei pyrähdys pupun perässä vie heti koiraa kohtaloonsa auton alle tai muuhun vaaranpaikkaan.

Sohvi(vanhempi italiaanomme) on välillä hihnassa, ja välillä vapaana, pysyy vasemmalla puolellani kiltisti vapaana, eikä karkaa minnekkään. Metsässä ja pelloilla saa Sohvi sitten ihan vapaana juoksennella..... siiri(itskupentu) ei vielä pysy vapaana, mutta kaikki aikanaan....

No ainakin Kirsti, jonka afgaaneja käymme hoitamassa.
Pitää koiria vapaana metsässä, kun on siellä lenkillä. koirat aina lähtee pikkusten lintujen ja sellaisten perään, mutta tulee kyllä kun huuuta. Kaikilla koirilla paitsi jussilla on aina basenji väinö mukana, ja kun sille sanoo hae koirat, se hakee afgaanit kirstin luokse. Jussi ja Väinöä ei voi pitää yhtäaikaa irti kun ne ei tule toimeen. Mutta sitten niit käytetään lenkillä, ja iso aitaus pihalla.

no enäänhän ei saa pitää koirii vapaana?!

Ei niin! mutta on vähän eriasia, kun asuu tuolla tuppukylässä, josssa naapuri suunnileen 5km päässä.. pelkkää mettää vaan.

Kyllä meijän wiput pihalla aina vetää irti, talvella mistykään ei ees meinaa mennä ulos

Meillä toinen kestää pihalla vapaana mutta toista ei voi pitää..Lähtee välittömästi kaiken liikkuvan perään, tai jonka kuvittelee liikkuvan .
Uskoisin että silläkin on paljon merkitystä miten pentuna saanut/tottunut olemaan vapaana, meillä tämä vapaana pysyvä vasta puoli vuotiaana pistettiin hihnaan , toinen taas koko vastaavan ajan joutunut viettämään kytkettynä.

Auch.. Luto tuli eilen lenkiltä (metsästä) kotiin jalat ihan veressä.. hanki repi tassut ihan auki. Aika pahaa jälkeä seki voi tehä.

Auts.

Siis ihan tavallisilla lenkeillä pidän meijän whipukat kytkettynä... Mutta kyllä me käydään "juoksuttamassa" koiria metsässä tai aidatulla alueella (jos löytyy joku tarpeeks iso).
Meijän koirat ainakin lähtee jäniksen yms. perään jos ne näkee et se jouksee ja sillon ne ei tottele/kuule mitään. Onneksi ei oo käyny ikinä niin että koirat ois saanu jonkun jäniksen kiinni.

En valinnut kumpaakaan vauihtoehtoa, sillä meidän irkut saavat olla sekä vapaana että kytkettynä. Aapoon luotan niin kovin, että annan sen joskus olla vapaana, mutta Tildan irtipitoa harkitaan vielä ainakan puolen vuoden verran.

Sekä että siis.

Voivoi. Mikä siihen tuli?!

Mää oon muuten aina luullut että sen nimi on Pluto, eikä luto.. vähän aikaa sitten tajusin että Luto!

Se häipy pihasta itekseen pupujahtiin, ja hanki repi auki.. sillä kun on niin ohut karva ettei se suojaa jalkoja yhtään..

Et oo ensimmäinen joka luulee Lutoa Plutoksi! Aina saa sanoa että "Luto, ilman P:tä"

Hehe! Mutta nyt tiijjän.

Meillä on tuo whippet metsässä joskus vapaana, muuten vapaana koirapuistossa vaan. Kyllä se mun luona pysyy, mutta on vaan vastaantulijoita kohtaan niin utelias.. ja kun Hesassa asutaan niin täällä on ihan kamalasti tyyppejä koko ajan

Meillä, vaikka kaupungissa (tai no kaupungin laidalla) asutaankin, on mahdollisuus pitää koiria irti päivittäin ja niinpä wipusemme kulkevat enemmän irti kuin hihnassa. 200 metrin päästä talostamme lähtee ulkoilualueen metsäpolut ja niitä pääsee vaikka kuinka pitkälle kunhan metsä kuivuu. Ennen kuivumista ajetaan autolla jonnekin paremmille juoksupaikoille tai käydään koirapuistossa (postimerkin kokoinen törkylä ).

Vaikka koirani tulevat kutsusta, en pidä niitä vapaana teiden lähellä. Jos kissa juoksee tien toisella puolella on takaa-ajo varma, eikä silloin ainakaan meillä korvat toimi ollenkaan.

Molemmat koirani ovat sellaisia kannoilla hiihtelijöitä, eivätkä uskalla poistua koskaan kauas. Luoksetulo on opeteltu namin avulla ja toimii aina...tytöt kilpailevat siitä kumpi ehti ensin (kateudestakin on joskus jotakin hyötyä ).

Tietystikään noilla metsäpoluilla ei saisi koiria irti pitää , mutta silloin harvoin kun siellä kävelijöihin törmäämme, ovat kaikki suhtautuneet todella myötämielisesti koiriini, ja olleet samaa mieltä kanssani siitä, että vinttikoirien on päästävä juoksemaan vapaana.

kyllä vapaana.kotikujalla koira saattaa joskus käydä naapurissa mutta kotikujalla se pysyy ja nuorempi käy vielä monesti katsastamassa naapureita.

Hoitosaluki metsässä vapaana, kyllä sen ennemmin tai myöhemmin kiinni saa. Pennusta asti tottunu siihen

Pyöräteillä / yleisillä kulkupaikoilla jne. kykettynä mutta metässä vapaana

Vain meijän vanhimmat koirat on vapaana koska ne ei lähe minnekkään ku ne on niin äidin perään

Meidän Mirri on ainoa meidän nuoremmista koirista joka ei lähe,se saattaa kyllä lähteä mutta tulee kumminki takasin Loput meijän koirat juoksee meijän ulko tarhassa päivittäin tai meijän aidatulla takapihalla

Vapaana Suoma pihalla aina on.
Se ei karkaa pihalta, joten sitä on helppo pitää irti

Mä haluaisin kans affen mutta en halua riista viettistä koiraa ja saisi kokoajan olla sydän kurkussa että jos jänis tulee ja koiraa juoksee perässä autotielle Mä aina ajattelen pahinta

Meidän whippetti juoksee metsässä irti, ja pyörätiellä & autoteiden varsilla kytkettynä. Joskus Vimma kyllä yllättää ja lähtee pois mamman silmistä, mutta pian jo kauhealla ryminällä ollaan tulossa takaisin

No pentu on vasta 12vk, mutta irti pidän niin että hihna menee perässä mukana, ei siis hihna irti pannasta, koska jos pentu säikähtää/näkee jtn kivaa niin voi juosta ja napata hihnasta nopeasti kiinni kun se perässä liehuu. Kyseessä siis afgaani pentu

Meillä ulkoillaan remmin jatkeena. Hiekkamontuilla, metsässä (olettaen ei ole vastaantulijoita) tai pelloilla voin irti päästää.
Vanhempi tarkkailee minua paremmin, mutta toisaalta myös lähtee herkemmin vastaantulijan luokse

Vähän riippuu että missä liikutaan mutta kyllä mä vapaana metsässä mm.pidän. mut sit kaupungil tietty kytkettynä