bimerle tyttönen löytyypi täältä.

Mä menen huomenna hoitamaan 3 shelttiä, yks tulee sen jälkeen meille...

en jaksanut lukea kaikkia noita sivuja läpi, valitan..
itse veisin shelttejäni näyttelyyn,
ellei molemmat olisi sinne kelpaamattomia.
toinen ei millään pärjännyt, ja toisella tietenkin nousee korvat pystyyn.
kummatkin hankittiin nimenomaan mm. näyttely harr. varten.
noh, ei niistä sinne ollutkaan, toinen agilityssä, toinen tokossa

Millanen väri on bimerle?

Se on sama kuin blue merle, mutta ilman tan-merkkejä eli niitä ruskeita

WOW!
kyllä on tullu shelteistä juttua....
voih.... olisipa mullakin sheltti

no juu, mä haluaisin nykyään jonkun itsevarmemman rodun,
sellaisen jota ei tarvitsisi totuttamalla totuttaa muihin ihmisiin
(eikä se silti opi luottavaisemmaksi)
sellaisen joka ei olisi niin arka rotu.

shelteissäkin on rohkeita yms yksilöitä, mutta no, koulutuksesta, totuttamisesta yms.se on kiinni.
on vain kauhea duuni kun koiran molemmat vanhemmat tai emä on ollut arkoja, niin kuin liian monella sheltillä, ja arkuus on geeneissä asti!

^Onhan sitä geeneissä, mutta mikä saa kasvattajan teettämääm pennut aralla emällä... Emä kuitenkin antaa sen roolimallin. Mutta enemmän mie korostaisin totuttamisen tärkeyttä. Shammy oli koko kesän mun kanssa mökillä, ei koiria ei ihmisiä, kyllä mamma suojaa ja sen huomaa. Nyt se on alkanut saada rohkeutta lisää kun vierellä häärää yli-innokkas Soolo.
Sooloahan taas kuskattiin kaikkialla kaikkien haisteltavana kaikkien rapsuteltavana ja senkin huomaa. Sosiaalinen kaveri. Välillä sitä kuitenkin toivoo että olisi sellanen kultaisen keskitien koira .

Siksipä ehkä olen yrittänyt saada sinua vähän miettimään sitä että kannattaako todellakaan sinun teettää koirallasi pentuja, ehkä näitä arkoja ei kannattaisi ainakaan tuottaa enää lisää....

Kyllä shelttejä todellakin on myös reippaita. Luonne on kuitenkin erittäin tärkeä kriteeri jalostuksessa.

Mintti:Juuri Näin...

tämä asia on jo puitu muualla.
tiedät varsin hyvin että itse en sirulla teettäisi pentuja, mutta äitini haluaa.
siinä ei 15v tyttären kommentit ja keskustelun yritykset auta.

minkäs teet kun vanhemmilta tulee kommenttia
"sä oot aina olevinas niin kaikkitietävä sheltteistä"
"mitä sinäkin muka tiedät näistä asioista"

eli älä sekoita asiaa tähän

Lemmikkipalstoilta repästynä kysymys: Miten teistä on aikoinaan tullut juuri sheltin omistajia?



-------------------------------------------------------------------------------

Mulla itelläni se on ehkä enemmän sattumaa. Ihan vaahtosammuttimenkokosesta asti meillä on ollu hoidossa cockeri Jeri. Mullehan oli sitte ihan selvää, että otan cockerin. Tämän kyseisen cockerin omistaja sitten ehdotti mulle shelttiä, mutta silloin sitä ei kuunneltu, kun halusin vaan sen cockerin. Sitte rupesin tutustumaan rotuun tarkemmin ja jotenkin ne sairaudet ja porukoitten sana ei trimmattava... pisti sitten miettimään. Selailin sitten koirakirjoja ja ihastuin shelttiin. (Tässä vaiheessa ei sitten muistettu Hannan viisaita sanoja ) Näinpä sitten tutustuin rotuun tarkemmin otettiin kasvattajaan yhteyttä ja odoteltiin.

Romaania Muiltakin juttua kiitos

Mulla oli aluksi hoitokoirana pumi, joten kun tuli ensimmäisen oman koira aika, halusin aluksi itselleni pumia. Pumit olivat siinä vaiheessa mulle kuitenkin liian tulisia ja sähäköitä, joten alettiin miettimään sitten toista rotua.
Seuraavaksi pitikin tulla espanjanvesikoira, ja olikin ihan sattumaa, että päädyttiinkin shelttiin. Oltiin jo nimittäin varaamassa espanjanvesikoiran narttupentua, kun naapurin kokenut koiraharrastaja sanoikin, että: "äläs nyt perroa ota. Ota joku hieman helpompi rotu". Hän sitten ehdotti shelttiä, mutta aluksi en oikein lämmennyt ajatukselle.. Äiti kuitenkin oli vakaasti päättänyt, että jos koira taloon on tulossa, niin sen on sitten oltava sheltti.
Ja tässä sitä ollaan onnellisena ihanan trikkipojun omistajana .

Täysin tuurilla. Pitkään olin jo koirasta haaveillut, mutta Sissi tuli meille sitten melko hetken mielijohteesta. Lehdestä satuttiin huomaamaan, että koiranpentu on myytävänä ja päätettiin lähteä sitten katsomaan. Muistan, että äiti sanoi vielä lähtiessä, että ei me sitä oteta, kunhan käydään vaan katsomassa. Noh, saavuttiin kasvattajalle, joka laski pienen nyytin äidin käsille ja sen jälkeen äipän ekat sanat oli "Täähän sitten tulee meille!"

Shelteistä en rotuna tiennyt Sissin tullessa lähes mitään, miulle ne oli minilassieita. Sitten myöhemmin aloin tutkimaan enemmän shelttiä rotuna, ja kun toista koiraa joskus aloin miettiä, ei rodusta ollut mitään epäselvyyttä.

hoitokoiria:
meille tuli ensin 4kk ajaksi hoitoon petitti, jonka olisimme saaneet halutessamme jopa omaksi, mutta se oli liian tylsistynyt elämäänsä, aktiivi nolla ja aivan mahdoton.
sitten:
hankimme löytökoira, mahtavaa järjen juoksua
se oli meillä viikolopun tarkkailussa, mutta luovuimme siitä sillä se oli liian iso pikkutytölle, ja lisäksi se oli villi.
..................................................................................
.................

päätimme hankkia koiran.
halusin belggarin.
halusinharrastaa agilitya ja näyttelyitä sekä tokoa.
koiralla piti olla turkkia, max. keskikokoinen, iloinen ja vilkas..
listattiin kaikki ihanimmat rodut ja kas shetti sopi kriteereihin.
katselimme kuvia ja kirjoja ja soitimme lopulta kennelliittoon josta löytyi pentuvälityksestä kultasoopeli pentuja.

soitimme kenneleihin ja Sound´s kennelissä olisi parin viikon ikäiset pennut(2+1)
Halusimme uroksen, toisella oli kivesvika, ja toisen kasvattajat olivatkin jo luvanneet kavereilleen! se kuullemma saattaisi menestyä näyttelyissä.

no, kuitenkin kasvattaja suostui myymään luvatun uroksen meille ja niin minusta tuli onnellinen sheltin omistaja.

tosin koira ei koskaan menestynyt näyttelyissä

Meillä täällä aloitellaan nyt paranteleminen. Tänään Shammylle tehtiin kastraatio. Onpahan sekin nyt alta pois ja pelko kaikenmaailman kasvaimista pienempi. Vieläkin ressukka ihan väsyneenä. Nukkuu vaan. Silmiään aukoo aina välillä mutta suurimman osan ajasta on ihan unessa.

Leikkaus kesti reilun tunnin, mun piti olla kattomassa leikkausta, mutta jänistin loppujen lopuksi. Tosin eipä ne lääkärit siellä muuten puhuneetkaan, kuin että soitetaan kun leikkaus on valmis. Äiti toi mulle sitten Soolon ja lähin sen kanssa lenkille, kotona en olis pystyny olemaan. Soolo oli alkuun vähän hämillään itki ja pyöri ympyrää, raukka ei oo ennen päässyt lenkille yksin. Kiitos -Emppu- lenkkiseurasta, rauhotti hyvin Soolo odotteli sitten autossa kun haettiin Shammy. Soolo sai ihan kamalan hepulin kun tultiin autoon. Haistoko sitten lääkkeet tai vaistosi jotain. Ulisi ja huusi takapaksissa. Nyt pikku sairaanhoitaja nukkuu patjoilla suora näköyhteys Shammyn häkkiin. Haistelemaan ei enää edes yritä, kun kerran kielsin. Antaa Shammyn olla nyt ihan rauhassa.

No eipä meiltä muuta tällä kertaa, paitsi että eilen käytiin noutamassa Kotkasta kymppi. Ei mitään kamalan nopeeta menoa ja idiootit virheet. No tästä on suunta sitten ylöspäin.

Makujen Maailmasta hyvää iltaa!
Meillä on tänään erikoisvieraana Soolo. Tämä nuori ennakkoluuloton herrasmies on lupautunut kertomaan kaikkiruokaisuudestaan. Soolo kertoo Me Kaikkiruokaiset lehden päätoimittajalle, kuinka helppoa on olla kaikkiruokainen. Soolon mottona onkin "Ei ennakkoluuloille" ja "kaikkiruokaisuus kunniaan" Toivotetaan Soolo tervetulleksi.

-No Soolo kerroppas tämän päivän ruoka saldo!

-No me oltiin äsken lenkillä, mie mamma ja sit Shammy. No käveltii tuolla metässä, me ollaa vapaina tai nyt Shammy on kiinni ku sil on jotku tikit tai jotain. No mie kuitenkin oon vapaana. Käveltii siellä sitte ja siellä oli menny joku lauma. Kettuja tai susia, jotain sellassii. No nii siihen ruokailuu. Mie tietty maistelin käpyjä, keppejä ja lumipaakkuja. Mut ne on niinku normaalia. Sit käveltii eteenpäin ja siin maassa oli joku möntti. Mamma ei nähny ni mie päätin ottaa sen suuhun. Mulla on nimittäin tapana kanniskella kaikkea. No sit mamma näki et mul on jotain ja sano että "irti" No mie kilttinä laskin heti mut otin tietty sit sen takas. Siin vaiheessa se tajus et se oli kuulemma joku hilleri tai hiiri joku semmonen pikkuelukka kuitenkii ja se sai kamalat slaagit. Huuteli vaan irti käskyä, kyl mä sen osaan ei sitä tarvi toistaa. No laskin sen sitte ja mamma pistää vauhtia.

Sit jatkettii matkaa ja sieltä tuli sellanen paperi räkäpaperi kuulemma. Kerkesin jo nostaa sen kunnes se hirmu mamma siis tuli ja käski mun laskee sen pois. No jatkettiin sitten ja siellä oli joku syöny jonku elukan ja siitä oli vaan iso luurankakasa jälellä. Sitä en kerenny maistaa, mamma oli liian nopee, höh.

No kerkesin mie vielä kerran koirankakkaa maistamaan ja sitte lunta. Kiviä yritin mut olin jo hihnassa ni mamma kerkes estämää. Se alko jo puhumaa jostaa kuonokopasta, mikäköhän e on? Sit kotona sain vielä luun, mikä kuulemma raikastaa hengitystä ja tuhoaa bakteereja tai jotain sellasta. Miksköhän se sellasen anto? Söin sen kuitenkin. Sellasta tänää. Sain mie tietysti aamiasen ja aamulenkillä jotain pientä kivaa, mut tälläsistä uusista elämyksistä on kiva kertoa.

-Kiitos Soolo. Elät todella mottojesi varassa. Kiitos vierailustasi.

-Kiitos. Kyllä elän!

- Se oli tämänpäivän Makujen Maailma! Nähdään taas ensikerralla siihen asti pysykää kaikkiruokaisina!




Ei elämä Soolo.. Mitä mie teen sin kanssa...

^ Heh, hyvä että maistuu pojalle "ruoka"

Maistuu sekin, mutta voi elämä kun maistuu kaikki muutkin. Juuri kielsin Sooloa syömästä tän penkin jalkaa...

Veit jalat suustani....

Mulla on kohta 7v soopeli poju Kisataan medi1 luokassa. Toinen sheltti olis hakusessa mutta en oikein tiedä mistä sitä pitäisi ruveta kyselemään. Voiko pennusta mitenkään ennustaa sen tulevaa kokoa, sillä en haluaisi sen sijoittuvan agilityssa maxi-luokkaan

Ihan pennusta ei voi sanoa melkein mitään, syntymäpainoltaan pienestä rääpäleestä voi tulle isompikin ja toisinpäin. Jostain muistelisin sellaista, että koiran koko on suunnilleen koko 4 kuukautisena+ 5-7cm. Lisäksi miä ite aina katon pennuilta miten raskas kuono on (pienellä koiralla yleensä sirompi kuono).

Tässä linkki toisen koirani kasvattajan kotisivuilla olevaan kasvutaulukkoon, on ihan hyödyllinen Kasvutaulukko

Onnea pennun etsintään

Pitäähän munkin tänne jälkeni laittaa.

ja esitellä solon sukulaisii jos saan kuvat näkyyn



tämä likka on Black shepard's finally Fada



Tämä on Black shepard's Finally Fée



ja tämä sijoitustyttönen Black shepard's Finally Fairy


kaikki tytöt ovat mustan paimenen viimeinkin haltijatar nimellä

Fada on portugaliksi haltijatar
Fée (fee) on ranskaa ja saksaa ja tarkoittaa haltijatarta
ja Fairy on silkkaa enkkua haltijatar/keiju

myönnän...alkoi hiemen tuo vaikuttaa....

Voi, pennelit
Pikku-Hertta Sisko-Sijotus ja Mustikka

Toivottavasti niistä tulee yhtä hurjia kun Soolosta

^ Mie_kärsin. Pieniä rinsessoja, yli-ihania.. Pistäkää miulle yks postissa. Pikalähetys kiitos.

Tää tytteli on mun:

Soolo lähettää siskontytölleen paljon pusuja ja haleja!

Jos Soolosta voi mitään ennustella niin Hissun merlet on kahjoja
Täällä siis asustelee Bs Emerald Solo eli enopuoli(ko) *miettii*

Ompas suloisia pentukuvia!

ei mun merlet kahjoi oo!!!!

vai...??
ei kai ne ny sentään niin.....

HÄH!!!!??

niil on vain aina kiire

On sitten kyse ajatuksesta tai liikkestä

Ja sitäpaitti!!!

ei se oo vaan merlet!

Mutta mun koirat sentään on ihan toista kun toi Krokotiili Kira

^No Soolo on sitte poikkeus ...hih... No ei vais, sillä on sitte harvinaisen huono kouluttaja Pojalla on hassua viisautta. Mm. sivulle ei tulla namin avulla, täyden ruokakupin avulla kyllä

Ja krokohan on vallan viehättävä Herttanen kakru

Kuvia shelltisestäni<333
http://www.hevoset.com/keskustelu/uploads/...37371_thumb.jpg
http://www.hevoset.com/keskustelu/uploads/...37565_thumb.jpg

^Mulla näytti kuvat niin pieninä eikä suostunut suurentamaan (vika minussa koneessa vai onko ne kuvat noin pieniä?) Ei oikein ottan selvää millasia koirasia

Mä sain näkymään isompana silleen, et otin siitä osotteesta pois _thumb

^Kiitos toimi

Shammyltä poistettiin tänään tikit. Mie kun kerkesin jo uskoa että vapaana lenkitys alko nyt ja agiin parin viikon sisällä.
No vapaanalenkitys ensviikon lopulla ja agiin kuukauden päästä...
No parannellaan tässä kunnolla ja sitten entistä varmempana (or not..) kisaamaan

Soolon kanssa TOKOssa. Paljon on opittavaa kun koulutettavana ei olekkaan koira jolla asenne on "mamma teen mitä ikinä pyydät." No kyllä tämä tästä, vielä

Soolo poika kouluttaa mammaa vai.

Jep Kun tohon Shammyn -teen-mitä-ikinä-käsket asenteeseen on jo liiankin tottunu! Mutta tänää nuo oli keskenää öö... reilu viitisen tuntia eikä kakara tehny mitään sisää!!

Miten niin me ollaan jälkijunassa

Meni koko päivä taas kisoissa, tosin starttaamatta ite kertaakaan. Soolon kakrun kanssa alotellaa alkeita. Tarkotuksena olis saada möllijoukkue agirotuun, kun sinne se ikä sitten riittää, möllijoukkueeseen on nimittäin ikärajana kuulemma 12kk

Ja Onnea Mintille ja Biitille kakkosiin nousuta!

Adhd-kakarakin osaa yllättää
Eilen käytiin Soolon tokassa mätsärissä. Alkuun juoksutin koiraa reilun kilsan ja käveltiin loppu kolme kilsaa. Tää kannatti koirasta ylimääränen häsellys energia pois. Kehässä käyttäyty kun unelma, no sininen sieltä kuitenkin tuli. Sinisten kehässä sitten repästiin. Ensin neljän parhaan joukkoon (meiät otettiin koko laumasta ekana *ylpis* ) ja lopulta vielä sinisten pentujen voittoon! Tuomari onnitteli ja sano että sinisilmä. Eli silmiin sopi paremmin tää sininen

Bis-kehässä oltiin sitten kuudensia (eli vikoja ) Mutta meidän pari oli bis-3 joten huonolle ei hävitty!

Sen jälkeen käytiin vielä agiliitämässä. Luonnonlahjakkuus. Tajusi heti mitä hypyllä tehdään. Viksu kakara. Sillä alkaa aivotoiminta pikkuhiljaa heräilemään

^ Vielä kerran hurjat onnittelut siulle ja Soolo-poijaalle hienosta mätsärimenestyksestä! Uskaltaako sitä tulla ollenkaa seuraamaa, ku teikäläiset pokkaa pokaalipöydän tyhjäks.

^^ Wautsi On se Soolo niin komia poitsu! Suuuuuuret onnittelut! Hitsit, kun me ei päästy mätsäriin. Olin kipeänä

^Me kiitämme

Uskaltaakos Anazara ottaa Soolokan erkkariin näitten tulosten pohjalta mukaan Sen aivotoiminta heräilee kun sen ylimääräsen energian riehuttaa pois. Pääs vielä nimittäin riekkumaan melkee 5kk vanhan shelttineito Camin kanssa alkuun

Meidän kotisivuja saatiin taas päivitettyä. Käykääs katsomassa, mitä kaikkea hullut sheltit harrastelevat Double Hug´s poppoon harrastuksia

^On muuten kattavat tiedot harrastuksista! Eipä shelttisiltä ainakaan harrastuksia puutu

miksi en uskaltais ottaa mukaan?

vaikka mätsi on eri kuin muut.

Mutta kyllä me sielläkin pärjäämme. jos ei muuten niin tuuaan poika tänne niin on virta loppu näyttelyssä

No onkos palstalaisia tulossa sheltti erkkariin? Soolo kisaa numerolla 24. Luokkana siis junnu-(adhd)urokset.

Soolosta on kuva Kymenlaakson Sennen- sivuilla sieltä mätsäristä. Kakru seisoo kyllä jo suhteellisen huonosti, mutta toisella oli kamalan kylmä. Pyrki vaan kokoajan syliin.

Se BIS-3 sakemanni oli meidän pari jolle hävittiin. Huonolle ei hävitty .

Nassikka.. Teillähän meni upeasti..

Onnea teille vaan..

^Nää kiittää

Vielä pitäs saada toi haukkuminen kuriin. Tai, onhan se hiljaa, jos kaikki muut koirat pitävät kunnon välimatkaa. Jos joku tulee liian lähelle alkaa armoton leikkiinkutsu ja väyhätys...

Täältä ollaan tulossa erkkariin. Simba tulee todennäköisesti sohvachampiooni-luokkaan Ja vaikkei Simba lähtiskään niin tää tulee kattelemaan niitä oikeita näyttelyshelttisiä

Tää sai digikameran, wjuuhuu !!
Pienet fiilikset ollu päällänsä. Kerrankin kun saa vaan räpsiä menemään! Tosin en panis pahitteeksi, jos saisin vielä sen jälkilähetyksen, mikä sisältää laturin ja ohjekirjan Mutta jopa ilman ohjekirjaa saatiin jotain aikaseksi..


Kaunis koila-moilanen




Lumipallot on se salaisuus.

Tämän otti Pikkarainen, luultavasti omalla kamerallaan (?) Mutta se on niin hieno ja onnistunu että haluun sen näytille, kiitokset vevelle tästä

Hienoja kuvia Ja onpas Soolonen taas kasvanut, tai ainakin tuo turkki

Ihania kuvia Iidanassikkanen!
Onkos kellään meseä?Osotteita?
Mun: xSaanax@hotmail.com
Saa lisäillä!

Erkkariin ei olla tulossa, mutta Ouluun eka nly, vaikka Hupi on jo 5v, mutta ei voi mittään, näyttelykärpänen iski...