Hahhah, heitin äitille eilen ihan vitsillä, että mitäs jos otettais mulle pentu, että saisin toisen koiran pk-harrastuksiin. Selittelin siinä aikani, että sitten kun muutan omaan kotiin parin vuoden päästä niin ei tarvitsisi siihen tilanteeseen ottaa pentua, vaan nyt otettu pentu olisi jo aikuinen. Noh, olin ihan puulla päähän lyöty, kun äiti vastasi että "ei minulla sitä mitään vastaa ole."

... ja jatkoi perään: "kunhan saat isältäs luvan ja se suostuu maksamaan pennun". Ovela veto, iskä ei ikimaailmassa suostuisi ottamaan tähän taloon neljättä koiraa, hyvä kun yksikin saatiin. Ja jos se olisi päästään jo niin pimeä, että se suostuisi niin sentin senttiä ei heruisi karvakasan ostoon... Kyllä mä sen tiesin enkä sitten tiedä, miten olisin pystynyt asian käytännössä hoitamaan. Nytkin tosin tuntuu siltä, että yksi koira agilityyn ja yksi tokoon, jälkeen ja agilityyn ei oikein meinaa täyttää mun toimintatarmoa
Kahden vuoden päästä sitten. Nyt olis tulossa niin ihana yhdistelmä, tunnen kummatkin vanhemmat hyvin, molemmilla on aivan mahtava luonne ja isä on jo jättänyt oikein mukavia jälkeläisiä. Kummatkin ovat kaikin puolin terveitä ja ovat vielä kaiken lisäksi kauniita koiria, juuri sen näköisiä aussieita, mistä pidän.