Ensimmäinen whippettini täytti tuossa tammikuun puolella vuoden, joten kovin kattavaa kokemusta rodusta ei voi minulla sanoa olevan. Voin kuitenkin sanoa, että olen aivan myyty ja elämää ilman wipusta tai useampaa on vaikea kuvitella, vaikka jokin muu rotu siinä rinnalla tulee varmasti olemaankin.
Koirani on emänsä puolelta juoksijalinjaista, isän puolelta näyttelylinjaista ja olen ollut kovasti tyytyväinen. Riista- ja saalisviettiä löytyy, mutta vielä ei rata- tai maastojuoksukunnossa olla ja muutenkin aika näyttää, miten poitsulla paukut riittävät. Wipuilla on edelleen vietit hyvin tallella linjasta riippumatta, vaikka kaiketi poikkeuksiakin mahtuu rotuun kuin rotuun. Pelkän riistavietin vuoksi en siis vielä linjaa valitsisi, mutta mikäli et ratapuolelle ole suuntaamassa, näyttelylinjainen on varmasti ihan hyvä ratkaisu.
Pidän wipustani vapaana metsissä, niityillä jne päivittäin -toki päivä tai kaksi on vuoden varrella voinut väliin jäädä
Remmilenkit ovat sitten aivan erikseen.
Tämä vuosi on poikennut sinänsä monesta aikaisemmasta, että peräti kahdesti lenkillä ollessa liki jaloista on lähtenyt juoksemaan rusakko. Tällöin whippet on ajanut jonkin matkaa, mutta palannut kyllä takaisin hyvin nopeasti. Pikkujyrsijöitä whippet myös ajaisi hangella jos niitä liikkuisi ja ellei sitä ehtisi estää. Suurempi katoamisriski tjsp on tuon sakemannisekoituksen kanssa, joka jää jäljestämään ja/tai aktiivisesti etsii jälkiä. Hyvin kuitenkin uskaltaa whippettiä pitää vapaana: se tulee huudettaessa, eikä ylipäätään lähde järin kauaksi yksin juoksentelemaan vaan pitää silmällä missä minä liikun.
Näin nuoren koiran ollessa kyseessä en ole mitenkään liikuttamalla liikuttanut sitä. Vapaana Tatsi saa juosta niin kauan kuin se mukavalta tuntuu, remmilenkkien pituus on vaihdellut, yleensä siinä kahden tunnin hujakoilla ja pissatukset sitten lyhyempiä.
Pyöräilyä en ole harrastanut -kunnolla toimivaa pyörää ei ole, ja yleensä liikun kaikkien kolmen koiran kanssa. Ehkä kesällä testataan pyöräilyä, mutta kyllähän wipu varmasti oppii kauniisti pyörän vierellä kulkemaan. Yleisesti ottaen uskon wipulle riittävän kohtuullisen liikunnan vapaana ja remmissä, eli ei mielestäni vaadi mitään tavalliselle ihmiselle mahdotonta.
Tatsi harrastelee lisäksi tottista, jälkeä ja hitusen verran hakua. Pääpaino treenaamisessa on noilla vanhemmilla koirilla, mutta kevään tullen Tatsiakin aletaan sitten perusteellisemmin koulimaan. Agilitykin varmasti wipulta luonnistuu, mutta se ei lukeudu minun mielenkiintoni kohteisiin, joten tuskin tulemme kokeilemaankaan. Tatsin kanssa käytiin myös muutaman kerran radalla kun kyydin saimme ja keväällä jatketaan siellä.
Kotiruokaa Tatsi on syönyt kuivamuonan ohella ihan pikkupennusta asti, viime vuonna siirsin kaikki koirani Hevi-Neulle joten kuivamuona toimii lähinnä korvikkeena jos Neu loppuu.
Karvaa whippetistä toki lähtee, mutta kun kotona on kaksi noita karvaisempia (sekarotuisen lisäksi pk-collie), niin eipä sen karvoja näiden tukkuloitten seasta juuri huomaa..
Tatsi on mm. aktiivinen, reipas, energinen, avoin, innokas, kontaktihakuinen, kiintyvä ja sekä lempeä, että temperamentikas koira. Niin lähellä ihannekoiraani kuin vain on mahdollista. Pk-koirissa sitten etsin hieman muitakin ominaisuuksia joten ne ovat oma lukunsa ja niitäkin tulee varmasti aolemaan wipusten rinnalla.
Ollaan mistyn kanssa harrastettu agilityä, ja menee kuin mikä muukin normaali koira. jos ei verrata palveluskoira rotuihin..tai sheltteihin 
käymme metsässä lenkillä melkein joka päivä 
)
kenenkäs jälkeläinen hän on?
